Suomessa Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa.	SämmiliihSuomâst Sämmiliih láá Euroop union kuávlu áinoo algâaalmug.
Itsenäisissä maissa asuvia kansoja pidetään alkuperäiskansoina, kun he polveutuvat väestöstä, joka maan valloituksen tai asuttamisen tai nykyisten valtionrajojen muodostumisen aikaan asui maassa tai sillä maantieteellisellä alueella, johon maa kuuluu.	Jiečânâs enâmijn ässee aalmugeh nabdojeh algâaalmugin, ko sij láá šáddááš aalmugist, mii eennâm väldidem tâi asâttem tâi táálái riijkârajij šoddâm ääigi aasâi enâmist tâi ton eennâmtieđâlâš kuávlust, moos eennâm kulá.
Alkuperäiskansa, jonka tulee itse pitää itseään sellaisena, on oikeudellisesta asemastaan huolimatta säilyttänyt kokonaan tai osittain omat sosiaaliset, taloudelliset, kulttuurilliset ja poliittiset instituutionsa.	Algâaalmug, kote kalga jieš anneeđ jieijâs tagarin, lii vuoigâdvuođâlâš sajattuvâstis peerusthánnáá siäiluttâm ollásávt tâi uásild jieijâs sosiaallâš, ekonoomlâš, kulttuurlâš já poolitlâš vuáháduvâidis.
Saamelaisten asema kirjattiin Suomen perustuslakiin vuonna 1995. Saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan sekä siihen kuuluvia perinteisiä elinkeinojaan.	Sämmilij sajattâh kirjejui Suomâ vuáđulaahân ive 1995. Sämmilijn algâaalmugin lii vuoigâdvuotâ toollâđ já ovdediđ kielâs já kulttuuris sehe toos kullee ärbivuáválâš iäláttâsâidis.
Saamen kielen käytöstä viranomaisissa on säädetty oma laki.	Sämikielâ kevttimist virgeomâháin lii asâttum jiejâs laahâ.
Saamelaisilla on ollut vuodesta 1996 lähtien kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva perustuslain mukainen itsehallinto.	Sämmilijn lii lamaš ive 1996 rääjist päikkikuávlustis kielâs já kulttuuris kyeskee vuáđulaavâ miäldásâš jiešhaldâšem.
Saamelaisten itsehallintoon kuuluvia tehtäviä hoitaa saamelaisten vaaleilla valitsema parlamentti, Saamelaiskäräjät.	Sämmilij jiešhaaldâšmân kullee pargoid hoittáá sämmilij vaaljâiguin väljejum parlament, Sämitigge.
Kolttasaamelaisten kyläkokous edustaa lisäksi kolttalain mukaan heitä koltta-alueella, joka on osa saamelaisten kotiseutualuetta.	Lasseen nuorttâsämmilij sijdâčuákkim oovdâst nuorttâlâšlaavâ mield nuorttâsämmilijd nuorttâlâškuávlust, mii lii uási sämikuávlu.
Heistä yli 60 prosenttia asuu jo kotiseutualueensa ulkopuolella, mikä asettaa saamenkieliselle opetukselle, palveluille ja tiedonvälitykselle uudenlaisia vaatimuksia.	Suomâst sämmiliih láá suullân 9 000. Sist paijeel 60 prosenttid äässih juo päikkikuávlus ulguubeln, mii aasât sämikielâlâš máttááttâsân, palvâlussáid já tiäđujyehimân uđđâ vátámušâid.
Kaikkiaan saamelaisia arvioidaan olevan eri maissa yhteensä yli 75 000. Eniten saamelaisia on Norjassa.	Árvuštâlloo, et puohnâssân sämmiliih láá jieškote-uv enâmijn ohtsis paijeel 75 000. Enâmustáá sämmiliih láá Taažâst.
saamelaisten kotiseutualue on mää	Sämikuávlu lii miäruštâllum laavâst.
Siihen kuu luvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue.	Toos kuleh Iänuduv, Aanaar já Ucjuv kieldah sehe Suáđigil kieldâst Säämi palgâs kuávlu.
Poronhoito, kalastus, metsästys ja pienimuotoinen maatalous sekä luonnontuotteiden keräily ja käsityöt ovat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja.	IäláttâsahPuásuituálu, kyelipivdo, meccipivdo já ucessiähá eennâmtuálu sehe luándupyevtittâsâi nuurrâm já tyeji láá sämmilij ärbivuáválâš iäláttâsah.
Tänään perinteisiä elinkeinoja harjoitetaan myös yhdistelmäelinkeinona mm. matkailun ja muiden palveluelinkeinojen ohella.	Onne ärbivuáválâš iäláttâsah tahhojeh meiddei kuálusáigápuáttun el. tuurism já eres palvâlemiäláttâsâi paaldâst.
Luontaiselinkeinojen osuus liikevaihdolla ja työvoimaosuudella mitattuna ei ole kovin suuri, mutta niiden kulttuurinen merkitys on tärkeä.	Luánduiäláttâsâi uásus vyebdimijn já pargovyeimiuásusáin mitteddijn ij lah meendu styeres, mut toi kulttuurlâš merhâšume lii tehálâš.
Ne eivät ole pelkkiä elinkeinoja tai ammatteja, vaan osa omaleimaista elämäntapaa.	Toh iä lah tuše iäláttâs tâi áámmát, pic toh láá uási jiešnálásâš eellimvyevi.
Osa saamelaisista saa toimeentulonsa yhä perinteisistä elinkeinoista, mutta huomattava osa saamelaisista työskentelee uudenaikaisissa ammateissa.	Uási sämmilijn finnee áigápuáđus ain-uv ärbivuáválâš iäláttâsâin, mut stuorrâ uási sämmilijn parga uđđâáigásâš ámáttijn.
Suomessa saamelaisuus on määritelty saamelaiskäräjälaissa ja sen pääperusteena on saamen kieli.	Suomâst sämmilâšvuotâ lii miäruštâllum sämitiggelaavâst já ton válduvuáđustâsân lii sämikielâ.
Lain mukaan saamelainen on henkilö, joka pitää itseään saamelaisena edellyttäen, että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään.	Laavâ mield sämmilâš lii olmooš, kote ana jieijâs sämmilâžžân toin iävttoin, et sun jieš tâi aainâs-uv ohtâ suu vanhimijn tâi ááhust já äijihist tâi madârvanhimijn lii oppâm sämikielâ vuosmuu kiellân.
Saamelaiset ovat niiden ihmisten jälkeläisiä, jotka asuttivat Pohjois-Fennoskandian heti jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten.	Sämmiliih láá toi ulmui maajeeldpuátteeh, kiäh asâttii Tave-Fennoskandia tállán jieŋâääigi maŋa suullân 10 000 ihheed tassaaš.
Etninen saamelaisuus kehittyi, kun saamen kieli syntyi suomalais-saamelaisen kieliyhteyden hajotessa noin 2000 eKr. Syynä oli elinkeinojen erilaistumisesta johtuva kulttuurin muutos.	Etnisâš sämmilâšvuotâ ovdánij, ko sämikielâ šoodâi syemmilâšsämmilâš kielâohtâvuođâ pieđgândijn suullân 2000 oKr. Suijân lâi kulttuur nubástus, mii šoodâi iäláttâsâi muttuumist ereslágánin.
Saamelaisten asuinalue ja levinneisyys olivat laajimmillaan ajanlaskun alun tienoilta 1000-luvulle.	Sämmilij aassâmkuávlu já lavdâm láin vijđásumos muddoost äigirekinistem aalgâ suulâin 1000-lohon.
Saamelaisia asui Laatokalta Jäämerelle ja Keski-Skandinaviasta Vienanmerelle.	Sämmiliih assii Laatokast Jieŋâmeerâ räi já Koskâ-Skandinaviast Vielgismeerâ räi.
Lounais- ja etelärannikkoa lukuun ottamatta koko nykyisen Suomen alue oli saamelaista asuinaluetta.	Syemmilâš uđâsässei tiädu keežild sämmilâš aassâm suudâi válduaalmugân máddáápiäláá Suomâst.
Suomalaisten uudisasukkaiden paineessa saamelainen asutus sulautui pääväestöön eteläisessä Suomessa.	Sämmiliih láá lamaš iänááš pivdoaalmug, mon eellimvyehi vuáđudui maaŋgâtuálun.
Saamelaiset ovat olleet pääasiassa pyyntiväestöä, jonka elämänmuoto perustui monitalouteen.	Sämmiliih ellii tast, maid luándu šoddâdij ihásávt sii ävkkin jieškote-uv iveaaigijn.
Saamelaiset elivät siitä, minkä luonto vuosittain kasvatti heidän hyödynnettäväkseen eri vuodenaikoina.	Kode já čevđiellei pivdem sehe kyelipivdo lijjii ávháliih iäláttâsah, moi puáhtusijguin kavpâšui joba Koskâ-Euroop rääjist.
Monitaloudessa vuotuiskiertoon kuuluivat myös linnustus, marjastus ja keräily.	Maaŋgâ tuálust ihásâšjurâmân kullii meiddei loddepivdo, muorjim já nuurrâm.
Pienimuotoista poronhoitoa on saatettu harjoittaa jo vuosituhansia.	Ucessiähá puásuituálu lii sáttám leđe juo tuháttijd iivijd.
Saamelainen yhteiskunta oli hyvin organisoitunut: perusyksikkö oli perheistä tai suvuista koostuva siida, lapinkylä, jolla oli oma alueensa.	Sämmilâš ohtsâškodde lâi pyreest ornijdum: vuáđuohtâdâh lâi perruin tâi suuvâin šaddee sijdâ, sämisijdâ, main lâi jiejâs kuávlu.
Siidojen muodostama verkosto kattoi koko PohjoisFennoskandian.	Tain šoddâm viärmádâh uulij ubâ Tave-Fennoskandia pirrâ.
Rajoin piRstottu kansa	Rajijguin pieđgejum aalmug
Saamelaisyhteisö joutui erityisesti 1500-luvulta lähtien ulkoisten mullistusten kouriin.	Sämmilâšsiärvádâh kaartâi eromâšávt 1500-lovo rääjist ulguupiälááš muuivij kozzáid.
Pohjoismaat alkoivat hallinnoida saamenmaata osana omia alueitaan, uudisasutuksen ja yhteiskunnallisen haltuunoton avulla.	Tave-enâmeh riemmii haldâšiđ säämi eennâm uássin jieijâs kuávluid, uđâsaassâm já ohtsâš kodálâš haaldunväldim vievâst.
Saamelainen yhteiskuntamuoto korvattiin pohjoismaisella hallintojärjestelmällä.	Sämmilâš ohtsâškodde häämi sajan poođij tave-eennâmlâš haldâšem vuáhádâh.
Saamelaisalueet jaettiin vähitellen myös rajajärjestelyin nykyaikaisten valtioiden rajoja määriteltäessä.	Kuuloold sämikuávluh juáhhojii meiddei räjiorniimijguin, ko táálááh riijkârääjih miäruštâlluvvojii.
Uudisasutuksen voimistuessa 1800-luvulla valtiot alkoivat tietoisen politiikan avulla vahvistaa pääväestön etuja ja sulauttaa saamelaisia pääväestöön.	Ko uđâsaassâm nanosmui 1800-lovvoost, riemmii staatah tiäđulâš politiik vievâst nanodiđ válduaalmug hiäđuid já suddâdiđ sämmilijd válduaalmugân.
Saamelaisten yhteys omaan kieleen ja kulttuuriin heikkeni.	Sämmilij ohtâvuotâ jieijâs kielân já kulttuurân hiäjusmui.
saamelainen yhteistyö alkaa	Sämmilâš ohtSâšpaRgo álgá
Saamelaisten etninen ja kansallinen herääminen alkoi 1800-luvun lopulla Norjassa ja Ruotsissa, jolloin syntyivät ensimmäiset saamelaisyhdistykset ja sanomalehdet.	Ruošâ sämiseervij ohtsâšpardo-orgaan, mii vuáđudui ive 1956. Ton uáivilin lii kocceeđ sämmilij hiäđuid aalmugin já nanodiđ sämmilij oohtânkuullâmvuođâ riijkaraajij paijeel.
Valtaväestöjen otteen vahvistuessa ja omien elinolojen kaventuessa ymmärrettiin kansallisen yhteistyön merkitys.	Ko válduaalmugij meridemväldi nanosmui já sämmilij eellimtile kááržui, te iberdui aalmuglâš ohtsâšpargo merhâšume.
Se johti vuonna 1917 ensimmäiseen etelä- ja pohjoissaamelaisten yhteiseen saamelaiskokoukseen Norjan Trondheimissa.	Ton puátusin lâi ive 1917 vuosmuš maadâ- já tavesämmilij ohtsâš sämičuákkim Taažâ Truándimist.
Yhteistyö tiivistyi sotien jälkeen jolloin Ruotsin Jokkmokissa pidettiin 1953 ensimmäinen kolmen valtion saamelaisten konferenssi.	Ohtsâšpargo nanosmui soođij maŋa, ko Ruotâ Juhâmohheest tollui 1953 vuosmuš kuulmâ riijkâ sämmilij konferens.
Saamelaiskulttuurin varsinainen ”renessanssi” alkoi 1960-luvun lopulla.	Tot tiäduttij sämmilij vuoigâdvuođâid luánduvaarijd já kielân já meridij ohtsâš Sämirääđi vuáđudem.
Se merkitsi saamelaispolitiikan, omakielisten tiedotusvälineiden, kirjallisuuden, teatterin, koulutuksen ja tutkimuksen nousua ja monien omista lähtökohdista rakennettujen instituutioiden alkua.	Sämikulttuur eidusâš aalgij 1960-lovo loopâst. Tot merhâšij sämipolitiik, jieijâskielâlâš tieđettemriädui, kirjálâšvuođâ, teatter, škovlim já tutkâmuš pajanem já maaŋgâi jieijâs vuolgâsoojijn huksejum instituutioi aalgâ.
saamelaiskäRäjät Sámediggi on	Sämitigge lii sämmilij jiešmeridem
saamelaisten itsehallintoelin.	orgaan.
Sen tärkein tehtävä on suunnitella ja toteuttaa Suomen perustuslaissa saamelaisille alkuperäiskansana turvattua itsehallintoa omaa kulttuuria ja kieltä koskevissa asioissa.	Ton tehálumos pargon lii vuáváđ já olášuttiđ Suomâ vuáđu laavâst sämmiláid algâaalmugin turvâstum jiešhaldâšem jieijâs kulttuurân já kielân kyeskee aašijn.
Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin ja se edustaa saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä ja hoitaa saamelaisten kieltä, kulttuuria ja heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevia asioita.	Sämitigge lii Suomâ sämmilij alemus politiiklâš orgaan já tot oovdâst sämmilijd sisriijkâlâš já aalmugij koskâsâš ohtâvuođâin já tipšo aaššijd, moh kyeskih sämmilij kielân, kulttuurân já tilán algâaalmugin.
Saamelaiskäräjien 21 jäsentä ja neljä varajäsentä valitaan saamelaisten keskuudesta vaaleilla joka neljäs vuosi.	Sämitige 21 jesânid já nelji värijeessân väljejuvvojeh sämmilij kooskâ vaaljâiguin jyehi niäljád ive.
Suomessa saamelaisparlamentti aloitti toimintansa Saamelaisvaltuuskuntana vuonna 1973. Sen työtä jatkoi Saamelaiskäräjät vuodesta 1996. Norja sai Saamelaiskäräjät vuonna 1989 ja Ruotsi 1993.	Suomâst sämmilij parlamentaarlâš pargo algâttui ive 1973. Ton olášutij Säämi parlamenttâ. Pargo joođhij sämitigge ive 1996 rääjist.
saamelainen paRlamentaaRinen neuvosto Sámi parlamentáralaš ráđđi	Taažâ finnij sämitige ive 1989 já Ruotâ 1993. Säämi paRlamentaaRlâš Rääđi
on Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien välinen yhteistyöelin, jossa on 21 jäsentä.	lii Suomâ, Taažâ já Ruotâ sämitigij ohtsâš pargo-orgaan, mast láá 21 jesânid.
Se aloitti toimintansa vuonna 2000.	Tot algâttij tooimâs ive 2000.
Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä ja itämerensuomalaisten kielten (kuten suomi ja viro) lähimpiä etäsukukieliä.	Sämikielah láá Euroop algâkielah já nuorttâmeerâsyemmilâš kielâi (tegu suomâkielâ já eestikielâ) aldemuuh hyelkkikielah.
Niitä puhutaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä.	Toh sárnojeh Suomâst, Ruotâst, Taažâst já Ruošâst.
Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.	Suomâst sárnoo kulmâ sämikielâ: tavesämikielâ, aanaarsämikielâ já nuorttâsämikielâ.
Pohjoissaame on kieliryhmistä suurin.	Tavesämikielâ lii kielâjuávhuin stuárráámus.
Sitä puhuu arviolta noin 20 000 ihmistä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa.	Tom sárnuh suullân 20 000 olmožid Suomâst, Taažâst já Ruotâst.
Suomessa pohjoissaamen puhujia on arviolta noin 2 000.	Suomâst tavesämikielâ sárnooh láá suullân 2000.
Inarinsaamea puhutaan vain Suomessa, koltansaamea myös Venäjällä.	Aanaarsämikielâ sárnoo tuše Suomâst, nuorttâsämikielâ meiddei Ruošâst.
Suomessa kumpaakin kieltä puhuu noin 300 henkilöä pääasiassa Inarin kunnassa, joka on Suomen ainoa nelikielinen kunta.	Suomâst kuábbáá- uv kielâ sárnuh suullân 300 olmožid iänááš Aanaar kieldâst, mii lii Suomâ áinoo neeljikielâlâš kieldâ.
Sen virallisiin kieliin kuuluu suomen lisäksi kolme saamen kieltä.	Ton virgálâš kieláid kuleh suomâkielâ lasseen kulmâ sämikielâ.
Monet saamelaiset ovat valtakielten paineessa menettäneet alkuperäisen kielensä.	Maaŋgah sämmiliih láá váldukielâi tiädu vyelni monâttâm algâalgâlâš kielâs.
1960-luvulla alkanut etninen herääminen on johtanut saamenkielen tietoiseen varjeluun ja monenlaisiin kielen elvytystoimenpiteisiin.	1960-lovvoost álgám etnisâš moránem lii jođettâm sämikielâ tiäđulâš varjâlmân já maaŋgâlágán kielâ iäláskittemtoimáid.
Saamen kieli sai virallisen aseman vuonna 1992 saamelaisten kielilain myötä. Saamen kielilakia uudistettiin vuonna 2004.	Sämikielâ finnij virgálii sajattuv ive 1992 säämi kielâlaavâ mield. Säämi kielâlaahâ uđâsmittui ive 2004.
Martti Rikkonen	kielâ máttááttâSâSt
saamen kielen opetusta on annettu peruskoulun alkuvuosista lähtien.	Sämikielâ máttááttâs lii adelum vuáđuškoovlâ vuosmui iivij rääjist.
Saamenkielinen opetus sai alkunsa Utsjoella ja Inarissa 1970-luvun puolivälissä.	Sämikielâlâš máttááttâs vuolgij joton Ucjuuvâst já Anarist 1970-lovo pelimuddoost.
Saamelaisalueella asuvien saamenkielisten oppilaiden tulee lain mukaan saada pääosa perusopetuksestaan saamen kielellä.	Sämikuávlust ässee sämikielâlâš uáppeeh kalgeh laavâ mield finniđ váldu-uási vuáđumáttááttâsâst sämikielân.
Saame voi olla koulun opetuskieli, äidinkielen oppiaine tai valinnaisen vieraan kielen oppiaine.	Sämikielâ puáhtá leđe škoovlâ máttááttâskielâ, eenikielâ oppâaamnâs tâi väljejum vieres kielâ oppâaamnâs.
Kaikki saamelaisalueen peruskoulut ja lukiot antavat opetusta saamen kielessä.	Puoh sämikuávlu vuáđu škoovlah já luvâttuvah adeleh máttááttâs sämikielâst.
Ylioppilastutkinnon pohjois- ja inarinsaamen kokeen on voinut suorittaa 1990-luvulta alkaen, koltansaamen vuodesta 2005 alkaen.	Pajeuáppeetutkos tave- já aanaarsämikielâ iskos lii puáhtám čođâldittiđ 1990-lovo rääjist, nuorttâsämikielâ ive 2005 rääjist.
Saamelaisalueen ulkopuolella saamen kieltä opetetaan toistaiseksi vain vähän, mutta oppilasmäärä on kasvamassa.	Sämikuávlu ulguubeln sämikielâ máttááttuvvoo vistig viehâ uccáá, mut uáppeimeeri lii lassaanmin.
Osa opetuksessa annetaan virtuaaliopetuksena.	Uási máttááttâsâst adeluvvoo virtuaalmáttááttâssân.
Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpa husguovddáš on Suomessa ainoa ammatillinen oppilaitos, joka antaa opetusta myös saameksi.	Säämi máttááttâskuávdáš lii áinoo áámmátlâš oppâlájádâs Suomâst, mii addel máttááttâs meid sämikielân.
Sen tehtävänä on palvella saamelaisaluetta ja sen elinkeinoelämää.	Ton pargon lii palvâliđ sämikuávlu já ton iäláttâseellim.
Suomessa saamen kieltä voi opiskella kolmessa yliopistossa: Oulun, Helsingin ja Lapin yliopistossa Rovaniemellä.	Suomâst sämikielâ puáhtá luuhâđ kuulmâ ollâopâttuvâst: Oulu, Helsig já Laapi ollâopâttuvâst Ruávinjaargâst.
Oulun yliopiston Giellagas -instituutilla on valtakunnallinen erityistehtävä saamen kielen, kulttuurin ja tutkimuksen kehittäjänä.	Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituutâst lii väldikodálâš sierânâspargo sämikielâ, kulttuur já tutkâmuš ovdedeijen.
1. eteläsaame 2. uumajansaame 3. piitimensaame 4. luulajansaame 5. pohjoissaame	1. maadâsämikielâ 2. umesämikielâ 3. pittáámsämikielâ 4. juulevsämikielâ 5. tavesämikielâ
6. inarinsaame 7. koltansaame 8. akkalansaame 9. kildininsaame 10. turjansaame	6. aanaarsämikielâ 7. nuorttâsämikielâ 8. äkkilsämikielâ 9. kieldâsämikielâ 10. tarjesämikielâ
Asioidessaan saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevissa valtion ja kuntien virastoissa, liikelaitoksissa ja toimipisteissä saamelaisilla on oikeus ilman eri vaatimusta käyttää saamen kieltä.	Ko sämmilâš ášástâl sämikuávlu staatâ já kieldâi virgáduvâin, finnodâhlájádâsâin já toimâsoojijn, lii sust vuoigâdvuotâ sierânâs vátámušâttáá kevttiđ sämikielâ.
Viranomaisen on huolehdittava oikeuksien toteutumisesta käytännössä.	Virgeomâhâš kalga anneeđ huolâ vuoigâdvuođâi vuáválâšvuođâlâš olášuumeest.
Utsjoella, joka on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta, saame ja suomi ovat lähes samanarvoisessa asemassa.	Ucjuuvâst, mii lii Suomâ áinoo sämmilâšeenâblovo kieldâ, sämikielâ já suomâkielâ lává virgálávt masa siämmááárvusâš sajattuvâst.
Yhteispohjoismainen saamenkäsityön tuotemerkki suojaa aitoa saamelaista käsityötä.	Ohtsâštave-eennâmlâš sämityeje pyevtittâsmerkkâ syeijee puigâ säämi tyeje.
Merkin juridinen haltija on Saamelaisneuvosto ja sitä hallinnoivat eri maiden saamelaiskäsityöjärjestöt, Suomessa Sámi Duodji ry.	Meerhâ vuoigâd vuođâlâš iäigád lii Sämirääđi já tom haldâšeh jieškote-uv enâmij sämityejiseervih, Suomâst Sámi Duodji ry.
Saamelaistaiteen perusta on perinteisessä elämäntavassa ja kansanperinteessä.	Sämitaiduu vuáđu lii ärbivuáválâš eellimvyevist já aalmugärbivyevist.
Kauniita ja koristeltuja esineitä ei tehty taiteen vuoksi, vaan kauneus ja käytännöllisyys kuuluivat aina yhteen.	Mučis já hervejum tiiŋgah iä lah rahtum taiduu keežild, pic muččâdvuotâ já vuovâs anolâšvuotâ kuleh ain oohtân.
saamelaiskäsityö – DuoDji on muo	Sämityeji lii šoddâm jottee já luándu šiäštulávt
vautunut liikkuvan ja luontoa säästeliäästi käyttävän elä mäntavan mukaan.	kevttee eellimvyevi mield. Esteetlâšvuotâ lii ärbivuáválâš tyejeest palvâlâm vuáválâšvuođâ.
Saamenkäsityöksi kutsutaan käsin tehtyjä käyttöesineitä, kuten vaatteet, työvälineet, pyyntivälineet ja koristeet.	Sämityeijin kočoduvvojeh kieđâiguin tuáijojum anotiiŋgah, tegu pihtâseh, tyejipiergâseh, pivdopiergâseh já čiiŋah.
Esineiden mallit, värit ja koristelutyypit pohjautuvat vanhoihin käyttöesineisiin, joita aiemmin lähes jokaisen oli osattava tehdä.	Tiiŋgâi myenstereh, iivneh já hervimvyevih vuáđuduveh puáris anotiŋgáid, maid tovle masa juáháš ferttij mättiđ jieš rähtiđ.
Perinteisiä käsityömateriaaleja ovat sarvi, luu, puu, tina, nahka ja kangas.	Ärbivuáválâš tyejiamnâseh láá čuárvi, tähti, muorâ, tane, čevđi já käägis.
saamelainen kuvataiDe on tehnyt pit	kovetaaidâ
kän matkan tuhansien vuosien takaisista kalliopiirroksista ja kansantaiteesta, jolloin saamelainen maailmankuva voitiin ikuistaa noitarummun poronnahkaiseen päälliseen.	Sämmilâš kovetaaidâ lii jottáám kuhes määđhi tuhháátsâšivij källeesárgusijn já aalmugtaidust, kuás sämmilâš maailmankove puovtij hammiđ nuáidiruumbu šišneulgužân.
Nykypäivän taiteilijat sovittavat omia lähtökohtiaan ja länsimaisen ja valtaväestöjen laitoksissa saatuja oppeja yhteen.	Onnáápeeivi taidâreh heiviitteh jiejâs vuolgâsoojijd uárjimaailm já válduaalmugij lájádâsâin finnejum oppáid.
Tuotannossa näkyy perinteen ja uusien vaikutteiden vuorovaikutus.	Pyevtittâsâin uáinoo ärbivyevi já uđđâ vaikuttâsâi vuáruvaikuttâs.
Käsityö on yhä tärkeä saamelainen kulttuuritekijä ja elinkeino.	Tyeji lii ain-uv tehálâš sämmilâš kulttuurtahhee já iäláttâs.
Viime vuosikymmeninä se on lähentynyt taidekäsityötä.	Majemui ihelovoi ääigi tot lii aldanâm taaidâtyeje.
Tuotteet ovat ainutlaatuisia sekä valmistustavaltaan että muotoilultaan.	Pyevtittâsah láá áinoošlajâseh nuuvt valmâštemvyevis já häämis peeleest.
saamenpuku on saamelaisten kansal lisista	Sämmilij aalmuglâš tubdâlduvâin uáinoo Sämi
tunnuksista näkyvin.	mááCCuh puoh enâmustáá.
Siitä on tullut tärkeä identiteetin symboli, joka kantaa mukanaan saamelaisten historiaa.	Tast lii šoddâm tehálâš iden titeet symbool, mii kuáddá mieldi sämmilij historjá.
Puvun koristelut ja kokonaisuus kertovat mistä päin saamenmaata ihminen on kotoisin – tarkkasilmäiselle jopa siviilisäädyn ja suvun.	Mááccuh herviimeh já ubâlâšvuotâ muštâleh kote kuávlust sämieennâm olmooš lii vuálgus – čolmišâs ulmui joba suuvâ já lii-uv olmooš naaijâm.
Suomessa on käytössä viisi saamen puvun päämallia: Tenon, Inarin, Enontekiön, Vuotson ja kolttasaamelaisten puku.	Suomâst láá kiävtust vittâ sämimááccuh váldumaali: Tiänu, Aanaar, Iänuduv, Vuáču já nuorttâsämmilij mááccuh.
Saamen puku on alkuperältään kansanpuku, eikä sen käyttö ole missään historian vaiheessa katkennut.	Sämimááccuh lii algâalgâlávt aalmugpiivtâs, ige ton kevttim lah historjá mongin muddoost potkânâm.
Ajan saatossa puku on muuttumassa arkipuvusta juhlapuvuksi.	Aigijmield mááccuh lii muttuumin argâpihtâsist juhlâpihtâsin.
Norjassa ja Ruotsissa saamenpukua käyttävät vain saamelaiset.	Taažâst já Ruotâst sämimááccuh kevttih tuše sämmiliih.
Suomessa myös valtaväestö on käyttänyt pukuja tai niiden jäljitelmiä mm. matkailurekvisiittana, mikä on hämärtänyt puvun sidettä saamelaiseen identiteettiin.	Suomâst meid válduaalmug lii kiävttám sämimáccuhijd tâi taid sulâstittee máccuhijd el. tuurismrekvisiittan, mii lii mottoom muudon toohâm epičielgâsin mááccuh ohtâvuođâ sämmilâš identiteettân.
Gollegákti, Outi Pieski 2006.	Gollegákti, Outi Pieski 2006.
saamelaisen musiikin tunnetuin muoto on pohjoissaa	Säämi muuSik tobdosumos häämi lii tavesämmilâš juáigus.
Sen tunnusomaisia piirteitä ovat mm. erityinen äänenkäyttö, rikas rytmiikka, improvisointi, säestyksettömyys, täytesanojen käyttö sekä joiun kiinteä suhde muuhun kulttuuriin.	Ton tobdosumoseh jiešvuođah láá el. eromâš jienâkevttim, riges rytmâvalje, improvistim, čuojânâsttâsvuotâ, tievâsmittee saanij kevttim sehe juáigus čovgâ ohtâvuotâ eres kulttuurân.
Joiut voi karkeasti jakaa henkilöjoikuihin ja muihin joikuihin.	Juáigusijd puáhtá jyehiđ olmoošjuáigusáid já eres juáigusáid.
Henkilöjoiussa pyritään kuvaamaan tietyn ihmisen ominaisuuksia erityisesti melodian ja esittämisen avulla.	Olmoošjuáigusijn kovvejuvvojeh tiätu ulmuu jiešvuođah ero mâšávt melodia já juoigâm vievâst.
Sanat eivät ole yhtä oleellisia.	Säänih iä lah siämmáá teháliih.
Joikuja tehdään myös paikoista ja eläimistä, mutta nykyään myös vaikkapa mönkijästä tai moottorikelkasta.	Juáiguseh ráhtojeh meiddei soojijn já ellein, mut tááláá ääigist meiddei veikkâbâ muávlost tâi moottorkiälhást.
Muita perinteisiä Suomen saamelaisten musiikkilajeja ovat inarinsaamelainen livđe ja kolttasaamelainen leu´dd, joista kumpikin on vaarassa hävitä.	Suomâ sämmilij eres ärbivuáválâš muusikšlaajah láá aanaarsämmilâš livđe já nuorttâsämmilâš leu´dd, main kuábáš-uv lii vaarâst lappuđ.
Saamelaisten käyttämistä instrumenteista noitarumpu, goavddis, oli tärkeä noidan rituaalivaruste.	Sämmilij kevttim instrumeentijn nuáidurumbu, lâi tehálâš nuáidi rituaalriäidu.
Sen ohella tunnetaan 3–5-sormi fádnobiipa, joka tehtiin väinön putken (Angelica archangelica) versosta.	Ton paaldâst lii tobdos 3-5-suormâráigásâš pilli, “ fádnobiipa ” ađai ´puurrâmräsipiijpo´, mii rahtui puurrâmrääsi (Angelica archangelica) versoost.
Myös helistimiä tiedetään käytetyn.	Tiäđu mield meid skiláneh láá kevttum.
1960-luvulla saamenkielinen musiikki alkoi seurata ajan trendejä.	1960-lovvoost sämikielâlâš muusik čuávuškuođij ääigi ovdánemsuundijd.
Tänä päivänä saameksi tehdään rockia, poppia, etnoa, heviä, tanssimusiikkia, teknoa, lastenlauluja, virsiä ja rap-musiikkia.	Onnáá peeivi sämikielân ráhtoo rock-, pop-, etno-, hevi-, tekno, tanssâmuusik, párnáilavluuh, saalmah já rap-muusik.
Saamelaisista vain koltilta tunnetaan tanssiperinne.	Sämmilijn tuše nuorttâlijn lii tanSSâäRbivyehi.
Jos sitä muilla on ollut, esimerkiksi karhunpeijaisriitteihin liittyvänä, se on kristinuskon myötä hävinnyt.	Jis taggaar eres sämmilijn lii lamaš, ovdâmerkkân kuobžâkoddemân kullee riittin, te tot lii ristâlâšosko mield lappum.
Koltat ovat tanssineet Venäjän kautta tullutta katrillia.	Nuorttâliih láá tánssám Ruošâ pehti puáttám katril.
Tänään perinnettä ylläpitävät Sevettijärven ja Nellimin tanssiryhmät.	Onnáá peeivi ärbivyevi tuálih Čevetjäävri já Njellim tanssâjuávhuh.
Alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma ijahis iDja järjestetään Inarissa toukokuun viimeisellä viikolla.	Algâaalmugij muusiktábáhtus ijâttiS
Vuosittain tammikuussa Inarissa järjestettävä alkuperäiskansojen elokuvafestivaali skÁBmaGovat (Kaamoksen kuvia) on saamelaiselokuvan keskeinen foorumi.	ijjâ uárnejuvvoo Anarist vyesimáánu
kiRjallisuus	majemuu oho.
Saamelaisten tärkein tiedonvälittäjä on saamelaisradio, Sámi Radio.	kiRjálâšvuotâ Sämmilij tehálumos tiäđusirdee lii Säämi Radio.
Yleisradio aloitti säännölliset saamenkieliset radiolähetykset Suomessa lokakuussa 1947. Tiedonvälityksen lisäksi radiolla on tärkeä kulttuuritehtävä.	Yleisradio algâttij merikoskâsâš sämikielâlâš radiovuolgâttâsâid Suomâst roovvâdmáánust 1947. Tiäđusirdem lasseen lii radiost tehálâš kulttuurpargo.
Sen välityksellä leviävät mm. monet moderniin yhteiskuntaan ja elämään liittyvät uudet sanat ja ilmaisut.	Ton pehti vijđáneh el. maaŋgah moodeern ohtsâškoodán já elimân kullee uđđâ säänih já ettâmvyevih.
Saamenkieliset tv-uutiset, Ođđasat, alkoivat vuoden 2002 alussa.	Sämikielâlâš tv-uđđâseh, Ođđasat, algii ive 2002 aalgâst.
Saamenkieliset lastenoh Yle Sámi Radion, Norjan NRK Sámi Radion ja Ruotsin SVT Sápmin kanssa.	Sämikielâlâš párnáiohjelmeh oinuuškuottii Suomâst čohčuv 2007. Tele Yle Sámi Radioin, Taažâ NRK Sámi Radion já Ruotâ SVT Sápminjn.
jelmat alkoivat näkyä Suomessa syksyllä 2007. Television lisäksi ohjelmat ovat nähtävissä internetin kautta ja ne tuotetaan yhteistyönä Suomen	visio lasseen láá ohjelmeh uáinimnáálá internet pehti já toh pyevtittuvvojeh ohtsâšpargoost Suomâ
Sápmelaš oli Suomen ensimmäinen saamen (Anarâškielâ Servi) on julkaissut Anarâš -lehteä vuodesta 1987. Suomeen leviäkielinen aikakausilehti.	Sápmelaš lâi Suomâ vuosmuš sämikielâlâš äigipajelostâ. Tot almostui tavesämikielân iivijn 1935–2002. Anarâškielâ servi ry.
Se ilmestyi pohjoissaameksi vuosina 1935–2002.	lii almostittám Anarâš-loostâ ive 1987 rääjist.
Inarinsaamenkielen yhdistys vät myös Norjassa ilmestyvät pohjoissaamenkieliset lehdet.	Suomân puátih meiddei Taažâst almostuvvee tavesämikielâlâš loostah.
Ensimmäiset saamenkieliset julkaisut olivat Ruotsissa vuonna 1619 painetut kaksi uskonnollista kirjasta.	Vuosmuuh sämikielâlâš olgosadalduvat lijjii Ruotâst ive 1619 teddilum kyehti oskolduv kirjáá.
Ensimmäiset saamelaisten kirjoittamat kaunokirjalliset teokset ilmestyivät 1910-luvulla.	Vuosmuuh sämmilij čáállám čaabâkirjálâš kirjeh almmostuvvii 1910-lovvoost.
Läpimurto koettiin 1970-luvun alussa, jolloin teoksia alkoi ilmestyä runsaammin.	Čoođâmoorrâm tábáhtui 1970-lovo aalgâst, ko kirjeh almostuuškuottii eenâb.
Kirjailijat, joilta koulu oli riistänyt sekä äidinkielen että identiteetin ja kulttuurin, alkoivat purkaa kollektiivisia kokemuksiaan.	Kirječälleeh, kiäin škovlâ lâi rievedâm nuuvt eenikielâ, identiteet já kulttuur, račoškuottii kollektiivlâš vuáttámušâidis.
Samalla he kehittivät äidinkielistä ilmaisuaan.	Siämmást sii ovdedii eenikielâlâš olgospyehtimis.
Kirsti Palton esikoisromaani Voijaa minun poroni (Guhtoset dearvan min bohccot) oli Fin Aurinko, isäni (Beaivi, áhčážan, 1988) voitti Pohjoismaiden neuvoslandia-ehdokkaana vuonna 1986. Nils-Aslak Valkeapään runoeepos ton kirjallisuuspalkinnon vuonna 1991.	Kirsti Palto vuosmuš roomaan Voijaa minun poroni (Guhtoset dearvan min bohccot) lâi Finlandia-iävtukkâssân ive 1986. Nils-Aslak Valkeapää tihtâeepos Aurinko, Isäni (Beaivi, áhčážan, 1988) vuoitij Tave-enâmij rääđi kirjálâšvuođâpalhâšume ive 1991.
vuonna 1987, jolloin Nils Gaup ohjasi elokuvan Tiennäyttäjä (Ofelaš).	Säämi elleekove äigi aalgij ive 1987, ko Nils Gaup stivrij elleekove Ofelaš.
Elokuva oli Oscarehdokkaana.	Elleekove lâi Oscar-iävtukkâssân.
Saamelaiselokuvan ”uusi aalto” 2000-luvun alussa on nostanut esiin uuden ohjaajapolven.	Sämielleekove “uđđâ pááru” 2000-lovo aalgâst lii luptim uáinusân uđđâ stivrejeijeesuhâpuolvâ.
Nousua on vauhdittanut elokuva-alan lisääntynyt koulutus pohjoisessa.	Luptânmân lii adelâm liävtu elleekovesyergi škovlim lasanem tav veen.
Harri Nurminen saamen suvun laulu Sámi soga lávlla on saamelaisten virallinen	SiijdâSt tuáimih Säämi Museo já Tave- Säämi Suuvâ laavlâ lii sämmilij virgálâš aalmuglâšlaavlâ.
kansallislaulu.	Säämi
Saamen suvun laulun on sanoittanut ensimmäinen saamelainen valtiopäivämies Isak Saba ja säveltänyt norjalainen säveltäjä Arne Sørlie.	suuvâ lavlui lii čáállám saanijd vuosmuš sämmilâš riijkâpeivialmai Isak Saba já nuotâ pieijâm taažâ nyettejeijee Arne Sørlie.
saamen lippu Sámi leavga on saamelaisen tai	Tääbbin tavveen Távgái vyelni mist lii stuorrâ Säämieennâm: Tuodâr liäbbáá tuoddâr tyehin, jävri šiärráá jäävri alda, čoheh čielgijn, čoroh čuumâin alanedeh alme vuástá;
teilija Astrid Båhlin suunnittelema.	Säämi liipu lii vuávám sämitaaidâr Astrid Båhl.
Sen aihe tulee noitarummusta ja eteläsaamelaisen Anders Fjellnerin runosta Páiven párneh (Auringon pojat), jossa Fjellner kuvaa saamelaisia auringon tyttäriksi ja pojiksi.	Ton arttâ puátá nuáidu ruumbust já maadâsämmilâš Anders Fjellner tiivtâst Páiven párneh (Piäiváá päärnih), mast Fjellner kovvee sämmilijd piäiváá nieidân já kan dân.
Lipun punainen ympyrä kuvaa aurinkoa ja sininen kuuta.	Liipu ruopsis riegis kovvee piäiváá já čuovjâd máánu.
Lippu ja Saamen suvun laulu hyväksyttiin Saamelaisten 13. konferenssissa Åressa 1986. Kansallislaulun melodia hyväksyttiin Saamelaisten 15. konferenssissa Helsingissä 1992.	Lippu já Säämi suuvâ laavlâ tuhhittuvvojii Sämmilij 13. konfereensâst Årest 1986. Aalmuglâšlavluu melodia tuhhiittui Sämmilij 14. konfereensâst Helsigist 1992.
Saamelaisten liputuspäiviä on yksitoista, joista tärkein on Saamen kansal lispäivä Sámi álbmotbeaivi, 6. helmikuuta.	aalmugpeivi, 6. kuovâmáánu.
Sillä muistetaan ensimmäistä pohjois- ja eteläsaamelaisten kokousta Trondheimissa, Norjassa.	1917 tollui Taažâ Truádimist vuosmuš sämičuákkim, moos lijjii čokkânâm sehe tave- já maadâ sämmiliih.
Saamen lippua voi käyttää epävirallisesti myös erilaisissa juhlatilaisuuksissa.	Säämi liipu puáhtá kevttiđ epivirgálávt meiddei jieškote-uvlágán juhletilálâšvuođâin.
Saamelaiskäräjät – Sametinget – The Sámi Parliament FI-99870 Inari | www.samediggi.fi	Saamelaiskäräjät – Sametinget – The Sámi Parliament FI-99870 Inari | www.samediggi.fi
Saamelaiskäräjien julkaisuja 2008. Kalevaprint 2008. Graafinen suunnittelu Studio Borga.	Sämitige almostitmeh 2009. Kalevaprint 2009. Graafâlâš vuávám Studio Borga.
Etukannen kuvat Harri Nurminen, Martti Rikkonen.	Ovdâsiijđo koveh Harri Nurminen, Martti Rikkonen.