1.1. Saamelaiskäräjien toimintaohjelman ja taloussuunnitelman 2012-15 rakenne	1.1. Sämitige toimâohjelm já ekonomiavuávám 2012–15 rááhtus
1.2. Saamelaisten asema	1.2. Sämmilij sajattâh
Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma historia, kieli, kulttuuri, elinkeinot, elämäntapa ja identiteetti.	Sämmiliih láá algâaalmug, mast lii jieijâs historjá, kielâ, kulttuur, iäláttâsah, eellimvyehi já identiteet.
Saamelaiskäräjien vuonna 2011 keräämien tietojen mukaan Suomessa on 9.919 saamelaista.	Sämitige ive 2011 nuurrâm tiäđui mield láá Suomâst 9.919 sämmilâžžâd.
Saamelaisten lukumäärä on viimeisen neljän vuoden aikana kasvanut noin 569:lla, lisäystä on tapahtunut nimenomaan saamelaisalueen ulkopuolella.	Sämmilij lohomeeri lii majemuu neelji ive ääigi lasanâm suullân 569 ulmuin, lasanem lii tábáhtum nomâlâssân sämikuávlu ulguubeln.
Saamelaisten kotiseutualueella, joka käsittää Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueen sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevan Lapin paliskunnan alueen, asuu 3.459 saamelaista.	Sämikuávlust, moos kuleh Iänuduv, Aanaar já Ucjuv kieldâi kuávluh sehe Säämi palgâs kuávlu, mii lii Suáđigil kieldâst, äässih 3.459 sämmilâžžâd.
Alue on laajuudeltaan 35.000 km².	Kuávlu vijđodâh lii 35.000 km².
Saamelaiset ovat kotiseutualueellaan kolmasosan vähemmistönä alueen noin 11.000 asukkaasta.	Sämmiliih láá sämikuávlust kuálmádâs ucceeblohhoon kuávlu suullân 11.000 ässest.
Vain Utsjoen kunnassa saamelaiset ovat enemmistönä.	Tuše Ucjuv kieldâst láá sämmiliih eenâblohhoon.
Suomen saamelaisista jo noin 65 % (6.460) asuu saamelaisalueen ulkopuolella, heistä 653 ulkomailla.	Suomâ sämmilijn jo suullân 65 % (6.460) äässih sämikuávlu ulguubeln, sist 653 olgoenâmijn.
Ainoa saamelaisenemmistöinen kunta Utsjoki on menettänyt saamelaisväestöä suhteellisesti eniten.	Áinoo sämmilâšeenâblovo kieldâ Ucjuuhâ lii monâttâm sämiaalmug koskâvuođâlávt enâmustáá.
Siellä saamelaisten osuus kunnan kokonaisväestöstä on nyt noin 60 % kun se vielä vuosituhannen vaihteessa oli yli 70 %.	Tobbeen sämmilij uási kieldâ ubâ aalmugist lii tääl suullân 60 % ko vala ihetuhháát jorgalduvâst tot lâi paijeel 70 %.
reilu enemmistö lapsista, nuorista ja parhaassa työiässä olevista aikuisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella.	Nuuvtpa čielgâsávt eenâbloho párnáin, nuorâin já rävisulmuin, kiäh láá pyeremus pargoavveest, äässih sämikuávlu ulguubeln.
Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.	Suomâst sárnuh kulmâ sämikielâ: tavesämikielâ, aanaarsämikielâ já nuorttâsämikielâ.
Saamea puhuu alle puolet saamelaisista.	Sämmilijn ucceeb ko peeli sárnuh sämikielâ.
Pohjoissaamea puhuu 70–80 % sekä inarinsaamea ja koltansaamea kumpaakin alle 15 % saamenkielisistä saamelaisista.	Tavesämikielâ sárnuh 70–80 % sekä aanaarsämikielâ já nuorttâsämikielâ kuábbáá-uv vuálá 15 % sämikielâlijn sämmilijn.
Saamen kielellä tarkoitetaan saamen kielilain mukaan kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä.	Säämi kielâlaavâ mield sämikieláin uávilduvvoo puoh Suomâst sarnum sämikielâid.
Perustuslaki turvaa saamelaisille Suomen ainoana alkuperäiskansana oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin ja niitä koskevaan itsehallintoon saamelaisalueella.	Vuáđulaahâ tuurvâst sämmiláid Suomâ áinoo algâaalmugin vuoigâdvuođâ jieijâs kielân já kulttuurân já taid kyeskee jiešhaaldâšmân sämikuávlust.
Saamelaiskulttuuriin luetaan kuuluvaksi saamen kieli, kulttuuriperintö, käsityöperinnekulttuuri-ilmaukset sekä perinteiset saamelaiselinkeinot kuten poronhoito, kalastus, keräily ja metsästys.	Sämikulttuurân kuleh sämikielâ, kulttuurärbi, tyejiärbikulttuur olgospyehtimeh sehe ärbivuáváliih sämi-iäláttâsah tegu puásuituálu, kyelipivdo, nurâdem já meccipivdo.
1.3. Saamelaisia koskevat keskeiset kansainväliset sopimukset ja muut kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet	1.3. Sämmilijd kyeskee kuávdášlâš aalmugijkoskâsiih sopâmušah já eres aalmugijkoskâsiih olmoošvuoigâdvuotkenigâsvuođah
Suomi on ratifioinut useita alkuperäiskansojen oikeuksia tukevia kansainvälisiä sopimuksia, kuten kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen (KP-sopimus), taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (TSS-sopimus), biodiversiteettisopimuksen, kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen (vähemmistöpuiteyleissopimus), lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (lapsen oikeuksien sopimus), Euroopan Neuvoston alueellisia ja vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan kulttuuriilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä tehdyn Unescon yleissopimuksen (kulttuuriilmauksien suojelusopimus) ja Eurooppalaiseen maisemayleissopimuksen (maisemayleissopimus), mutta saamelaisten kulttuurin, perinteisten elinkeinojen ja saamen kielen asema ei ole siltikään riittävän turvattu.	Suomâ lii ratifisistám maaŋgâid algâaalmugij vuoigâdvuođâid tuárjoo aalmugijkoskâsijd sopâmušâid, tegu aalmuglâš- já poolitlâš vuoigâdvuođâid kyeskee almossopâmuš (KP-sopâmuš), ekonomâlijd, sosiaallijd já čuovviittâslijd vuoigâdvuođâid kyeskee aalmugijkoskâsâš almossopâmuš (TSS- sopâmuš), biodiversiteetsopâmuš, aalmuglij ucceeblovoi suojâlem kyeskee raamialmossopâmuš (ucceeblohoraamisopâmuš), párnáá vuoigâdvuođâid kyeskee almossopâmuš (párnái vuoigâdvuođâi sopâmuš), Euroop Rääđi kuávlulijd já ucceeblohokielâid kyeskee eurooplâš vuáđukirje kulttuurolgospyehtimij maaŋgânálásâšvuođâ suoijâlmist já oovdedmist toohum Unesco almossopâmuš (kulttuurolgospyehtimij suojâlemsopâmuš) já Eurooplâš enâdâhalmossopâmuš (enâdâhalmossopâmuš), mut sämmilij kulttuur, ärbivuáválij iäláttâsâi já sämikielâ sajattâh ij lah liijká nokko torvejum.
YK:n yleiskokous on hyväksynyt vuonna 2007 yleiskokouksessaan alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen.	OA almosčuákkim lii tuhhiittâm ive 2007 almosčuákkimistis algâaalmugij vuoigâdvuođâi julgáštus.
Suomi on allekirjoittanut julistuksen ja sitoutunut julistuksen toimeenpanoon.	Suomâ lii vuáláčáállám julgáštus já čonnâsâm julgáštus olášutmân.
Julistus on ennen kaikkea Suomea moraalisesti velvoittava.	Julgáštus lii vuosâsajasávt Suomâ siivvâdlávt kenigittee.
Julistus edellyttää, että valtiot ja alkuperäiskansat omien instituutioidensa kautta tekevät yhteistyötä ja neuvottelevat vilpittömin mielin saadakseen alkuperäiskansojen ennakkosuostumuksen sellaisissa hallinnollisissa ja lainsäädännöllisissä asioissa, jotka vaikuttavat alkuperäiskansoihin.	Julgáštus váátá, et staatah já algâaalmugeh jieijâs instituutioi pehti pargeh oovtâstpargo já ráđádeleh ávus mieláin vâi uážžuh algâaalmugij munemietâmâš tagarijn haaldâtlâš já lahâaasâtlâš aašijn, moh vaikutteh algâaalmugáid.
Julistus tunnustaa alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden.	Julgáštus tuubdâst algâaalmugij jiešmeridemvuoigâdvuođâ.
Julistus tunnustaa alkuperäiskansojen oikeuden tavoitella sellaista taloudellista ja sosiaalista kehitystä, joka vastaa alkuperäiskansojen omia näkemyksiään.	Sämmilij sajattuv algâaalmugin Ruotâst, Taažâst já Suomâst kieđâvuššee OA algâaalmugij sierânâsraportistee James Anaya raapoort avžuuttâsâidiskuin adelui OA olmoošvuoigâdvuođârááđán 13.1.2011.
Saamelainen itsemääräämisoikeus KP-sopimus, 1 artikla 1. Kaikilla kansoilla on itsemääräämisoikeus.	Säämi jiešmeridemvuoigâdvuotâ KP-sopâmuš, 1 artikla 1. Puohâin aalmugijn lii jiešmeridemvuoigâdvuotâ.
Tämän oikeuden nojalla ne määräävät vapaasti poliittisen asennoitumisensa ja harjoittavat vapaasti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten olojensa kehittämistä.	Taan vuoigâdvuođâ vuáđuld toh merideh rijjâ poolitlâš vuáháduumees já hárjutteh rijjâ jieijâs ekonomâlâš, sosiaallâš já čuovviittâslâš tile ovdedem.
2. Kansat voivat vapaasti käyttää luonnonrikkauksiaan ja -varojaan omiin tarkoituksiinsa, mikäli se ei vahingoita yhteisen edun periaatteelle perustuvan kansainvälisen taloudellisen yhteistyön ja kansainvälisen oikeuden velvoituksia.	2. Aalmugeh pyehtih rijjâ kevttiđ luánduriggoduvâidis já -varijdis jieijâs uáiviláid, jis tot ij vahâgit ohtsii hiäđu prinsiipân vuáđuduvvee aalmugijkoskâsâš ekonomâlâš oovtâstpargo já aalmugijkoskâsâš vuoigâdvuođâ kenigâsvuođâid.
Missään tapauksessa ei kansalta saa riistää sen omia elinehtoja.	Moonnân tábáhtusâst aalmugist ij uážu rievediđ ton jieijâs eellimiävtuid.
3. Kaikkien tämän yleissopimuksen sopimusvaltioiden, mukaan lukien ne valtiot, jotka ovat vastuussa itsemääräämisoikeutta vailla olevien alueiden ja huoltohallintoalueiden hallinnosta, tulee edistää itsemääräämisoikeuden toteuttamista ja kunnioittaa tätä oikeutta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan määräysten mukaisesti.	3. Puohah taan almossopâmuš sopâmušstaatah já toh staatah, moi ovdâsvástádâsâst lii jiešmeridemvuoigâdvuođâttes kuávlui já huolâttâshaldâttâhkuávlui haldâttâh, kalgeh ovdediđ jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášuttem já kunnijâttiđ taam vuoigâdvuođâ Ovtâstum Aalmugij vuáđukirje miärádâsâi mield.
Alkuperäiskansajulistus	Algâaalmugjulgáštus
Artikla 3: Alkuperäiskansoilla on itsemääräämisoikeus.	Artikla 3: Algâaalmugijn lii jiešmeridemvuoigâdvuotâ.
Tämän oikeuden perusteella ne määräävät vapaasti poliittisen asemansa ja kehittävät vapaasti taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä olojaan.	Taan vuoigâdvuođâ vuáđuld toh merideh rijjâ poolitlâš sajattuvâs já ovdedeh rijjâ ekonomâlâš, sosiaallâš já čuovviittâslâš tiilees.
Saamelaisten itsemääräämisoikeus ei toteudu tyydyttävällä tavalla.	Sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuotâ ij olášuu tuhhiittettee vuovvijn.
toteudu, koska saamelaisten levä YK:n alkuperäiskansojen erityisraportoija James Anayan raportti suosituksineen luovutettiin YK:n ihmisoikeusneuvostolle 13.1.	Sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuotâ ei olášuu ärbivuáválii sämi-iäláttâsâi, sämikuávlu luánduriggoduvâi, eennâm- já čääsi tâi eennâmkevttim stivriimist já haldâttuvâst. olášuu, koska sämmilij
Raportissaan Anaya kiinnitti huomiota mm. saamelaisten itsehallinnon kehittämistarpeisiin ja suositteli Suomea ratifioimaan ILO 169-sopimuksen.	Raportistis Anaya kiddij huámášume el. sämmilij jiešhaldâšem ovdedemtárboid já avžuuttij Suomâ ratifisistiđ ILO 169-sopâmuš.
Alkuperäiskansaraportoija kehotti Suomea parantamaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta, siirtämään tehtäviä saamelaiskäräjille asioissa, jotka koskevat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, kulttuuria, kieltä ja maaoikeuksia.	Algâaalmugraportistee avžuuttij Suomâ pyerediđ sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ, sirdeđ pargoid sämitiigán aašijn, moh kyeskih sämmilij ärbivuáválijd iäláttâsâid, kulttuur, kielâ já eennâmvuoigâdvuođâid.
Suomen valtion tulisi turvata saamelaiskäräjille riittävät resurssit toimia ja tehostamaan toimia saame kielten elvyttämiseksi.	Suomâ staatâ kolgâččij turviđ sämitiigán kelijdeijee resurssijd toimâđ já pehtilittiđ tooimâid sämikielâi iäláskitmân.
Suomi on sitoutunut raportin suositusten toimeenpanoon.	Suomâ lii čonnâsâm raapoort avžuuttâsâi olášutmân.
Kolmas saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi vuonna 2011 vaati julistuksessaan mm. saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteuttamista, riittäviä resursseja saamelaiskäräjille ja saamen kielen, kulttuurin ja elinkeinojen tukemiseen, oikeutta maahan, veteen ja luonnonvaroihin sekä kiirehti Ilo-sopimuksen ratifiointia.	Kuálmád sämiparlamiänttárij konferens ive 2011 vaađâi julgáštusâstis el. sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášuttem, kelijdeijee resurssijd sämitiigán já sämikielâ, kulttuur já iäláttâsâi tuárjumân, vuoigâdvuođâ enâmân, čáácán já luánduriggoduvváid sehe huáputtij Ilo-sopâmuš ratifisistem.
Euroopan Unionin komissio on 20.11. 2008 hyväksynyt tiedonannon Euroopan unioni ja arktinen alue.	Euroop Union komissio lii 20.11.2008 tuhhiittâm tiäđuadelem Euroop union já arktâlâš kuávlu.
Tiedonannossa Euroopan Unioni sitoutuu jatkuvaan dialogiin arktisten alkuperäiskansojen kanssa.	Tiäđuaddelmist Euroop union čoonnâs oovtmanolâš savâstâlmân arktâlâš algâaalmugijguin.
Tiedonannossa todetaan myös, että EU:n tulisi pohtia miten alkuperäiskansojen osallisuus järjestetään osana EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa.	Tiäđuaddelmist páhuduvvoo še, et EU kolgâččij suogârdâllâđ. maht algâaalmugij uásálâšvuotâ uárnejuvvoo uássin EU tave ooláádmudo (pohjoinen ulottuvuus) politiik.
Euroopan parlamentti teki 20.1. 2011 päätöksen EU:n kestävästä politiikasta pohjoisessa.	Euroop parlament toovâi 20.1.2011 miärádâs EU pištee politiikâst tavveen.
Parlamentti vetoaa Suomeen ja Ruotsiin, jotta ne ratifioisivat ILO 169-sopimuksen.	Parlament kiäsá Suomân já Ruotân, vâi toh ratifisistáččii ILO 169-sopâmuš.
Parlamentti myös vaati, että alkuperäiskansojen on osallistuttava kiinteämmin politiikkojen suunnitteluun.	Parlament meid vaađâi, et algâaalmugeh kalgeh uásálistiđ čovgâsubbooht politijkkárij vuáváámân.
Alkuperäiskansakulttuurien ja -kielien turvaaminen edellyttää erityistoimenpiteitä.	Algâaalmugkulttuurij já -kielâi turvim váátá sierânâstooimâid.
Suomen Euroopan unionin liittymisasiakirjan osana on saamelaisia koskeva pöytäkirja nro 3, jolla sopimuspuolet tunnustavat Suomella ja Ruotsilla kansallisen ja kansainvälisen oikeuden mukaan olevat velvoitteet ja sitoumukset saamelaisiin nähden saamelaisten elinkeinojen, kielen, kulttuurin ja elämäntavan säilyttämiseksi ja kehittämiseksi sekä katsovat, että perinteinen saamelaiskulttuuri ja saamelaiselinkeinot ovat riippuvaisia luontaiselinkeinoista kuten poronhoidosta saamelaisten perinteisillä alueilla.	Suomâ Euroop Union servâmäššikirje uássin lii sämmilijd kyeskee pevdikirje nr 3, moin sopâmušpeleh tubdâsteh, et Suomâst já Ruotâst láá aalmuglâš já aalmugijkoskâsâš vuoigâdvuođâ mield kenigâsvuođah já čoonnâsmeh sämmilij háárán sii iäláttâsâi, kielâ, kulttuur já eellimvyevi siäilutmân já oovdedmân sehe uáinih, et ärbivuáválâš sämikulttuur já sämiiäláttâsah láá kiddâ luánduiäláttâsâin tegu puásuituálust sämmilij ärbivuáválijn kuávluin.
Liittymisasiakirja on otettu osaksi nk. Lissabonin sopimusta.	Servâmäššikirje lii valdum uássin nk. Lissabon sopâmuš.
Saamelaispöytäkirjan 1 artiklan mukaan sen estämättä, mitä EY:n perustamissopimuksessa määrätään, saamelaisille saadaan myöntää yksinoikeuksia poronhoidon harjoittamiseen perinteisillä saamelaisalueilla.	Sämipevdikirje 1 artikla mield ton estihánnáá, maid ES (EY) vuáđudemsopâmušâst meriduvvoo, et sämmiláid uážžu mieđettiđ ohtuuvuoigâdvuođâid puásuituálu háárjutmân ärbivuáválijn sämikuávluin.
Tällainen uudistus voidaan siten toteuttaa kansallisesti ilman EU:n suostumusta.	Nuuvtpa tággáár uđâsmittem puáhtá olášuttiđ aalmuglávt EU mietâmâšâttáá.
Artiklan 2 mukaisesti pöytäkirjaa voidaan laajentaa koskemaan muitakin perinteisiin saamelaiselinkeinoihin liittyviä saamelaisten yksinoikeuksia, mikä kuitenkin edellyttää kaikkien sopimuspuolten suostumuksen.	Artikla 2 mield pevdikirje puáhtá vijđediđ kuoskâđ eres-uv sämmilij ohtuuvuoigâdvuođâid, moh lohtâseh ärbivuáválâš sämi-iäláttâssáid. Tot kuittâg váátá puohâi sopâmušpeelij miettâm.
Suomessa perustuslain toteutumista lainsäädäntöhankkeissa valvoo perustuslakivaliokunta.	Suomâst vuáđulaavâ olášume lahâasâttâsprojektijn kocá vuáđulahâváljukodde.
Valiokunnan kannanoton saamelaisten oikeusasemasta linjaavat lainsäädännön valmistelua.	Váljukode peleväldim sämmilij vuoigâdvuođâsajattuvâst linjee lahâasâttâs valmâštâllâm.
Perustuslakivaliokunnan kannanotot huomioidaan saamelaiskäräjien edunvalvonnassa ja lausunnoissa.	Vuáđulahâváljukode peleväldimeh váldojeh vuotân sämitige hiäđukocemist já ciälkkámušâin.
Saamelaiskäräjien oman toiminnan ja edunvalvonnan lähtökohtana on Suomen kansainvälisten velvoitteiden ja kansainvälisten alkuperäiskansa- ja ihmisoikeuksien toteutumista valvovien elimien suosituksien toteutumisen edistäminen.	Sämitige jieijâs tooimâ já hiäđukocceem vuolgâsaijeen lii Suomâ aalmugijkoskâsij kenigâsvuođâi já aalmugijkoskâsij algâaalmug- já olmoošvuoigâdvuođâi olášume koccee orgaanâi avžuuttâsâi olášume ovdedem.
1.4. Toimikauden lähtökohdat	1.4. Toimâpaje vuolgâsajeh
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa valtioneuvosto on sitoutunut turvaamaan saamelaiskäräjien toimintaedellytykset.	Uáiviminister Jyrki Katais haldâttâs haldâttâsohjelmist staatârääđi lii čonnâsâm turviđ sämitige toimâmiävtuid.
Hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi ILO 169-sopimuksen ratifiointi ensimmäistä kertaa.	Haldâttâsohjelmist asâttuvvoo ulmen ILO 169-sopâmuš ratifisistem vuossâmuu keerdi.
Hallitus sitoutuu myös kehittämään maankäyttöä ohjaavaa lainsäädäntöä selkiyttämällä ja osallistumalla alkuperäiskansoja koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön alkuperäiskansojen tosiasiallisen suojelun vahvistamiseksi Hallitusohjelmassa sitoudutaan toteuttamaan saamen kielten elvyttämisohjelma, sen resursointi ja luomaan pysyvä toimintamalli saamen kielten elvyttämiseksi.	Haldâttâs čoonnâs še ovdediđ eennâmkiävtu stivrejeijee čielgâsmitmáin lahâasâttâs já uásálistmáin algâaalmugijd kyeskee aalmugijkoskâsâš oovtâstpaargon naanoodmân algâaalmugij tuođâlâš suojâlem. Haldâttâs čoonnâs ohjelmistis olášuttiđ sämikielâi iäláskittemohjelm, ton resurssistem já läjidiđ pissoo toimâmmaali sämikielâi iäláskitmân.
Hallitus sitoutuu turvaamaan sosiaali- ja terveyspalveluita saamen kielellä ja laatimaan kansallisen kielistrategia.	Haldâttâs čoonnâs turviđ sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâid sämikielân já rähtiđ aalmuglâš kielâstrategia.
Strategiassa ja kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota saa-men, romanikielen sekä viittomakielen asemaan.	Strategiast já oovdedmist kiddejuvvoo eromâš huámášume sämi-, romani- sehe seevvimkielâ sajattâhân.
Biodiversiteettistrategian toimeenpanossa sitoudutaan turvaamaan saamelainen kulttuurinen tapa ja perinne käyttää luontoa.	Biodiversiteetstrategia olášutmist čonnâsuvvoo turviđ säämi kulttuurlâš vyevi já ärbivyevi kevttiđ luándu.
Hallitusohjelman linjaukset toteutuessaan parantavat saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä ja turvaavat saamen kielen ja kulttuurin säilymistä.	Ko haldâttâsohjelm linjiimeh olášuveh, te toh pyeredeh sämitige toimâiävtuid já torvejeh sämikielâ já kulttuur siäilum.
Kaivoslaki (621/2011) ja vesilaki (587/2011) on uudistettu.	Ruukilaahâ (621/2011) já čäcilaahâ (587/2011) láá uđâsmittum.
Lakeihin on otettu nk. saamelaiskulttuurin heikentämisen suoja.	Lavváid lii valdum nk. sämikulttuur hiäjusmittem syeji.
Kaivoslain mukaan kullanhuuhdonta-, malminetsintä- tai kaivoslupaa ei tule myöntää, jos luvan mukainen toiminta yksin tai yhdessä muiden vastaavien lupien tai alueiden muiden käyttömuotojen kanssa heikentäisi saamelaisten kotiseutualueella olennaisia edellytyksiä harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja taikka muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria.	Vuáđulahâváljukodde lii linjim, et sämmilijd kyeskee sierânâslavváid kalga väldiđ nk. sämikulttuur hiäjusmittem syeje ruukilaavâ já čäcilaavâ ovdâmeerhâ mield. Ruukilaavâ mield kolletoidem-, malmâuuccâm- tâi ruukilove ij koolgâ mieđettiđ, jis love miäldásâš toimâ ohtuunis tâi oovtâst eres västideijee luvijguin tâi kuávlui eres kevttimhamijguin hiäjusmitáččij sämikuávlust merhâšittee iävtuid hárjuttiđ ärbivuáválijd sämiiäláttâsâid teikkâ mudoi paijeentoollâđ já ovdediđ sämikulttuur.
Suomen, Norjan ja Ruotsin valtiot neuvottelevat parhaillaan pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioimiseksi.	Čäcilaahâ Suomâ, Taažâ já Ruotâ staatah ráđádeleh eidu párásist tave-eennâmlâš sämisopâmuš ratifisistmân.
Kolmen maan saamelaiskäräjillä on edustajat kansallisissa neuvotteluvaltuuskunnissa.	Kuulmâ eennâm sämitiigijn láá ovdâsteijeeh aalmuglijn ráđádâllâmairâskuudijn.
Neuvottelut on tarkoitus saada valmiiksi viimeistään vuonna 2015. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on kokouksessaan 14.4.	Ráđádâlmijd lii uáivil uážžuđ valmâšin majemustáá ive 2015. Säämi parlamentaarlâš rääđi lii čuákkimistis 14.4.2010 meridâm, et sämmiliih hämmejeh ohtsii uáivil taveeennâmlâš sämisopâmuš jotkâráđádâlmijn.
2010 päättänyt, että saamelaiset muodostavat yhteisen kannan pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvotteluissa. Ympäristöministeriön asettama kansallinen artikla 8(j)-työryhmä on luovuttanut esityksensä saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon suojelemiseksi, elvyttämiseksi ja turvaamiseksi Suomen kansainvälisten velvoitteiden mu	Pirâsministeriö asâttem aalmuglâš artikla 8(j)pargojuávkku lii luovâttâm iävtuttâsâs sämmilij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu suoijâlmân, iäláskitmân já turviimân Suomâ aalmugijkoskâsij kenigâsvuođâi mield. Pargojuávkku adelij 28 tehálii toimâiävtuttâssâd já 11 avžuuttâssâd jieškote-uv ministeriöid já virgeomâháid sämmilij ärbivuáválii tiäđu suoijâlmân, iäláskitmân já maaccâtmân.
Pohjoismainen saamelaissopimus	Tave-eennâmlâš sämisopâmuš
Yhteispohjoismainen asiantuntijaryhmä luovutti marraskuussa 2005 ehdotuksen pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi.	Ohtsâštave-eennâmlâš äššitobdeejuávkku luovâttij skammâmáánust 2005 iävtuttâs tave-eennâmlâš sämisopâmuššân.
Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa ja lujittaa saamelaisten oikeuksia siten, että he voivat säilyttää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan, elinkeinojaan ja yhteiskuntaelämäänsä niin, että valtionrajat mahdollisimman vähän häiritsevät sitä.	Sämikuávlun sajaduvvee tâi vaikuttâsâidis tááhust toho ollee čäcituáluproojeekt kalga olášuttiđ nuuvt, et tot ij meendu čuuvtij hiäjusmit sämmilij máhđulâšvuođâid kevttiđ sijjân algâaalmugin kullee vuoigâdvuođâid paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kulttuur sehe hárjuttiđ ärbivuáválijd iäláttâsâidis.
Valtioiden tulee yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa edistää valtionrajojen suuntautuvan toiminnan kannalta merkityksellisen lainsäädännön ja muun sääntelyn jatkuvaa harmonisointia.	Čäcituáluproojeekt háituliih vaikuttâsah pyehtih čuoccâđ nuuvt sämmiláid algâaalmugin kullee, ohtsâžžân nomâttum vuoigâdvuođáid, ko meid ovdâmerkkân tuše oovtâ sämmilâšperruu eellimtilán.
toteudu, koska saamelaisten kaisesti.	olášuu, koska sämmilij
Työryhmä antoi 28 tärkeää toimenpide-esitystä ja 11 suositusta eri ministeriöille ja viranomaisille saamelaisten perinteisen tiedon suojelemiseksi, elvyttämiseksi ja palauttamiseksi.	Sopâmuš uáivilin lii nanodiđ sämmilij vuoigâdvuođâid nuuvt, et sij pyehtih siäiluttđ já ovdediđ jieijâs kielâ, kulttuur, iäláttâsâid já ohtsâškodde-elimis nuuvt, et staatârääjih hemâdiččii tom nuuvt uccáá ko máhđulâš.
Loppuraportti huomioidaan Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman valmistelussa.	olášuu, koska sämmilij vuotân Suomâ luándu maaŋgâhámásâšvuođâ já pištee kevttim strategia já toimâohjelm valmâštâlmist.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä luovutti esityksensä saamen kielten elvytysohjelmaksi maaliskuussa 2012. Työryhmä esittää mm. että kielipesätoiminta vakiinnutetaan ja laajennetaan, saamen kielen opetusta kehitetään koko maassa, koltansaamen elvyttämiseksi toteutetaan erityistoimenpiteitä, saamenkielistä radio-, televisio- ja internetsisältöjä lisätään huomattavasti ja saamelaistaiteen ja kulttuurin tukea lisätään nykyisestä.	Máttááttâs- já kulttuurministeriö asâttem pargojuávkku luovâttij iävtuttâsâs sämikielâi iäláskittemohjelmân njuhčâmáánust 2012. Pargojuávkku iävtut el. et kielâpiervâltoimâ vuáháduttoo já vijđeduvvoo, sämikielâ máttááttâs ovdeduvvoo ubâ enâmist, nuorttâsämikielâ iäláskitmân olášuttojeh sierânâstooimah, sämikielâlâš radio-, televisio- já internetsiskáldâsah lasettuvvojeh merhâšitteht já sämitaiduu já kulttuur toorjâ lasettuvvoo tááláást.
Kataisen hallituksen toimikautena on tarkoitus uudistaa kalastuslaki, Tenojoen kalastusta ohjaava valtiosopimus, laki Metsähallituksesta, maastoliikenne-, luonnonsuojelu-, erämaa- ympäristönsuojelu-, maankäyttö ja rakennus-, ja ympäristövaikutusten arvioinnista annettu laki.	Katais haldâttâs toimâpaje ääigi lii uáivilin uđâsmitteđ kuálástuslaavâ, Tiänu kuálástus stivrejeijee staatâsopâmuš, laavâ Meccihaldâttâsâst, meccijotolâh-, luándusuojâlem-, meccikuávlu- pirâssuojâlem-, eennâmkevttim já huksim-, já pirâsvaikuttâsâi árvuštâlmist adelum laavâ.
Lisäksi hallitus valmistelee kunnallishallinnon ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistusta.	Lasseen haldâttâs valmâštâl kieldâhaldâttuv já sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi ráhtusuđâsmittem.
1.5. Saamelaiskäräjien toiminnan arvot	1.5. Sämitige tooimâ áárvuh
2. Saamelaiskäräjäkauden haasteet ja mahdollisuudet	Sämitige tooimâ áárvuh 2. Sämitiggepaje hástuseh já máhđulâšvuođah
Kulttuuri on siirtynyt sukupolvelta toiselle valtakulttuuriin paineessa ja säilyttänyt elinvoimaisuutensa yhteiskunnallisesti muutospaineista huolimatta.	Kulttuur lii sirdâšum suhâpuolvâst nuubán väldikulttuur tedduu vyelni já siäiluttâm eellimvuámálâšvuođâs ohtsâškodálávt nubástustedduin peerusthánnáá.
Saamelaiskulttuuri on luontosidonnan kulttuuri.	Sämikulttuur lii čonnâsâm luándun.
Globalisaation ja teollistuneen maailman tuomat uhat uhkaavat horjuttavat ihmisen ja luonnon välistä tasapainoa myös saamelaisten kotiseutualueella.	Globalisaatio já rahtulâšvuođâlum maailm puáhtám uhkeh äštih ulmuu já luándu koskâsâš täsitiädu meid sämikuávlust.
Ilmastonmuutos, sen tuomat kielteiset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja kulttuurin harjoittamisedellytyksiin, uudet tulokaslajit ja luonnonresurssien laajamittaisen hyödyntämisen kiihtyminen arktisella alueella uhkaavat saamelaiskulttuurin ja arktisten alkuperäiskansojen tulevaisuutta.	Šoŋŋâdâhnubástus, ton puáhtám negatiivliih vaikuttâsah luándu maaŋgâhámásâšvuotân já kulttuur hárjuttemiävttoid, uđđâ puáđulâššlaajah já luánduresurssijguin vijđáht ávhástâllâm, mii lii lasanâm arktâlâš kuávlust, äštih sämikulttuur já arktâlâš algâaalmugij puátteevuođâ.
Teollistuneen maailman elintason ylläpitäminen ja uuden teknologian kehitys ovat tuoneet suuren kiinnostuksen myös saamelaisten kotiseutualueen kaivosmineraaleihin.	Rahtulâšvuođâlum maailm eellimtääsi paijeentoollâm já uđđâ teknologia ovdánem láá puáhtám stuorrâ mielâkiddiivâšvuotâ še sämikuávlu ruukimineraaláid.
Kiinnostus arktisiin luonnonresursseihin tuo tarpeen myös uusille infrastruktuuriratkaisulle, jotka voivat uhata saamelaiskulttuurin tulevaisuutta.	Mielâkiddiivâšvuotâ arktâlâš luánduresurssáid puáhtá táárbu meid uđđâ infrastruktuurčuávdusáid, moh pyehtih äštiđ sämikulttuur puátteevuođâ.
ILO 169-sopimuksen ratifiointi on paras mahdollisuus turvata saamelaisten kotiseutualueen luonnon ja ihmisen tasapainon säilyminen myös tuleville sukupolville ja turvata saamelaiskulttuurin säilyminen.	ILO 169-sopâmuš ratifisistem lii pyeremus máhđulâšvuotâ turviđ sämikuávlu luándu já ulmuu täsitiädu siäilum meid puáttee suhâpuolváid já turviđ sämikulttuur siäilum.
Ilmastonmuutospolitiikkaan vaikuttaminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin tulee olemaan tärkeä osa saamelaiskäräjien toimintakauden työtä.	Šoŋŋâdâhnubástuspolitiik vaikuttem nuuvt aalmuglávt ko aalmugijkoskâsávt-uv šadda leđe tehálâš uási sämitige toimâpaje pargo.
Saamelaisten oikeudellinen asema on perustuslaissa vahva.	Sämmilij vuoigâdvuođâlâš sajattâh lii vuáđulaavâst nanos.
Suomen ratifioimat kansainväliset ihmisoikeussopimukset suojelevat saamelaiskulttuuria, mutta sopimuksia valvovien elinten suositukset jäävät pääosin toteuttamatta Suomessa.	Suomâ ratifisistem aalmugijkoskâsiih olmoošvuoigâdvuođâsopâmušah suojâleh sämikulttuur, mut sopâmušâid koccee orgaanâi avžuuttâsah pääccih iänááš olášuuhánnáá Suomâst.
Oikeudellinen suoja ei kuitenkaan toteudu riittävästi koska saamelaiskulttuurin suojasta eli ole määrätty perinteisiä saamelaiselinkeinoja ohjaavassa lainsäädännössä.	Vuoigâdvuođâlâš syeji ij kuittâg olášuu tuárvi pyereest ko sämikulttuur syejeest ij lah meridum ärbivuáválij sämiiäláttâsâi stivrejeijee lahâaasâtmist.
Perinteiset saamelaiselinkeinot ovat saamelaiskulttuurin ydintä ja tukevat perinteisten saamen kielen käyttöympäristöjen säilymistä.	Ärbivuáváliih sämi-iäláttâsah láá sämikulttuur vááimus já tuárjuh ärbivuáválij sämikielâ kevttimpirrâsij siäilum.
saamelaisilla on vahva osaaminen perinteisten elinkeinojen harjoittamisesta ja perinteiset elinkeinot ovat säilyttäneet perinteisen harjoittamismallinsa nykypäivään asti kaikista yhteiskunnallisista muutospaineista huolimatta.	Sämmilijn lii noonâ mättim ärbivuáválij iäláttâsâi porgâmist já ärbivuáváliih iäláttâsah láá siäiluttâm ärbivuáválii porgâmmaalis onnáá peeivi räi puohâin ohtsâškodálijn nubástustedduin peerusthánnáá.
Perinteiset saamelaiselinkeinot ovat saamelaiskulttuurin vahvuus.	Ärbivuáváliih sämi-iäláttâsah láá sämikulttuur vieksâvuotâ.
Saamelaisnuoret haluavat päästä perinteisten saamelaiselinkeinojen pariin siirtämään omaa kulttuuriaan sukupolvelta toiselle turvaten saamelaiskulttuurin jatkuvuutta.	Säminuorah halijdeh peessâđ porgâđ ärbivuáválij sämi-iäláttâsâiguin já sirdeđ jieijâs kulttuur suhâpuolvâst nuubán turviimáin sämikulttuur jotkum.
Suuri osa saamelaisista saa kuitenkin toimeentulonsa uudenaikaisista elinkeinoista ja ammateista.	Stuorrâ uási sämmilijn uážžuh kuittâg áigápuáđus uđđâáigásijn iäláttâsâin já ámáttijn.
Saamelaiselle elämäntavalle on ollut tyypillistä toimeentulon koostuminen monista eri tulolähteistä ja perinne jatkuu erilaisten yhdistelmäelinkeinojen muodossa.	Sämmilâš eellimvuáhán lii lamaš tijpâlâš áigápuáđu čokkânem maaŋgâin jieškote-uvlágán puátukäldein já ärbivyehi juátkoo sierâlágán kuálusiäláttâsâi häämist.
Uudenaikaisten elinkeinojen, kuten matkailun, luovien alojen ja hyvinvointipalvelujen, yhdistäminen perinteisiin ansaintamalleihin auttavat saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuuden säilymistä ja antavat nuorille tilaisuuden jäädä tai palata kotiseudulleen.	Uđđâáigásij iäláttâsâi, tegu tuurism, kreatiivlâš suorgij já pyereestvaijeempalvâlusâi, ovtâstittem ärbivuáváláid tiänámmallijd išedeh sämikuávlu eellimvuáimálâšvuođâ siäilum já adeleh nuoráid tilálâšvuođâ pääcciđ tâi maccâđ päikkikuávlusis.
Tämä edellyttää kuitenkin saamelaisten mahdollisuutta itse ohjata elinolojaan ja tukea elinkeinopolitiikan kautta saamelaiskulttuurin kannalta keskeisiä elementtejä.	Taat váátá kuittâg sämmilij máhđulâšvuođâ stivriđ jieijâs eellimtile já tuárjuđ iäláttâspolitiik pehti sämikulttuur tááhust merhâšittee amnâsijd.
Saamelaiselinkeinoista ainoastaan poronhoito ja käsityöt ovat yksistään kannattavia elinkeinoja.	Sämi-iäláttâsâin tuše puásuituálu já kietâtyejeh láá jo ohtuunis kannatteijee iäláttâsah.
Kalastusta ja metsästystä harjoittavista saamelaisista ei ole tilastoja.	Eres ärbivuáváliih sämi-iäláttâsah láá tááláá ääigi uálgi-iäláttâsah.
Saamen käsityön harjoittajista ei ole olemassa myöskään tilastoja.	Kyelipivdem já meccipivdem hárjutteijee sämmilijn iä lah lovottuvah.
Saamelaiselinkeinojen suojan turvaaminen lainsäädännössä, hallinnossa ja resursoinnissa on saamelaiskulttuurin ja kielen säilymisen edellytys.	Säämi tuájárijn iä lah še lemin lovottuvah. Sämiiäláttâsâi syeje turvim lahâaasâtmist, haldâttuvâst já resurssistmist lii sämikulttuur já kielâ siäilum iähtu.
Elinkeinorakenteen muuttuminen, saamen kielen vaihtuminen suomen kieleen, saamelaiselinkeinojen heikko kannattavuus ja saamelaisten muutto pois saamelaisten kotiseutualueelta uhkaavat saamelaisten ja saamelaiskulttuurin kotiseutualueen elinvoimaisuutta.	Iäláttâsráhtus rievdâm, sämikielâ muttum suomâkielân, sämi-iäláttâsâi hiäjus kannattem já sämmilij meddâlvarrim sämikuávlust äštih sämmilij já sämikulttuur päikkikuávlu eellimvuáimálâšvuođâ.
Yhteys saamelaiselinkeinoihin, -kieleen, perinteiseen luonnonkäyttöön ja perinteiseen tietoon heikkenee saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.	Ohtâvuotâ sämi-iäláttâssáid, -kielân, ärbivuáválâš luándukiävtun já ärbivuáválâš tiätun hiäjusmuvá sämikuávlu ulguubeln.
Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvat saamelaiset ovat mahdollisuus myös saamelaisten kotiseutualueen ja saamelaisen yhteiskunnan kehittymisen kannalta.	Varriidijn sämikuávlu ulguubel sämmiliih monâtteh lahâaasâtlâš vuoigâdvuođâidis lihâdiđ já kevttiđ luándu tiätu kuávluin moonâtmáin ohtâvuođâ ärbivuáváláid suhâkuávloid.
Toimikauden haasteena tulee olemaan edellytyksien luominen saamelaisten paluumuutolle saamelaisten kotiseutualueelle.	Sämikuávlu ulguubeln ässee sämmiliih láá máhđulâšvuotâ še sämikuávlu já säämi ohtsâškode ovdánem tááhust.
Saamelaisten kotiseutualue ja nyky-yhteiskunnan haasteet tarvitsevat yhä enemmän korkeasti koulutettua työvoimaa ja lapsia ja nuoria, joille voidaan siirtää saamen kieltä ja saamelaiskulttuuria.	Sämikuávlu ulguubeln áásá ollâškuávlejum sämiaalmug, mast lii ennuv adelemnáál sämikulttuur puátteevuođâ turviimân jis sämitigge máttá ovtâstittiđ sämikuávlu ulguubeln ässeid oovtâst turviđ sämikulttuur puátteevuođâ.
Kaikki Suomessa puhuttavat saamen kielet ovat uhanalaisia, erityisesti pienemmät inarin- ja koltansaame.	Puoh Suomâst sarnum sämikielah láá aštuuvuálásiih, eromâšávt ucebeh aanaar- já nuorttâsämikielâ.
Uhanalaistumiskehitys jatkuu, jollei saamelaisten kielellisiä oikeuksia voida turvata niin saamelaisten kotiseutualueella kuin sen ulkopuolellakin.	Áštuuvuálásâžžân šoddâm ovdánem juátkoo, jis sämmilij kielâlijd vuoigâdvuođâid ij pyevti turviđ nuuvt sämikuávlust ko ton ulguubeln-uv.
Ympäröivän yhteiskunnan nopea muuttuminen ja globalisaatio luovat uuden terminologian tarvetta nopeastikin.	Pirâstittee ohtsâškode jotelis rievdâm já globalisaatio lääččih uđđâ terminologia táárbu jotelávt-uv.
Uuden terminologian kehittäminen ja opettaminen niin lapsille, nuorille kuin aikuisväestöllekin on tärkeää ja siihen tulee panostaa, jotta saamen kieli säilyy kielenä, jota voi käyttää kaikissa eri yhteiskunnan toiminnoissa eikä kieli jää vain perinteisten elinkeinojen, sosiaalisen elämän ja arkipäivän kieleksi.	Uđđâ terminologia ovdedem já máttááttem nuuvt párnáid, nuoráid ko rävisulmuid-uv lii tehálâš já toos kalga lasettiđ resurssijd, vâi sämikielâ siäilu kiellân, maid puáhtá kevttiđ puohâin sierâlágán ohtsâškode tooimâin ige kielâ pääsi tuše ärbivuáválij iäláttâsâi, sosiaallâš eellim já argâpeeivi kiellân.
Saamelaiskulttuurin turvaaminen edellyttää lisää resursseja.	Sämikulttuur turvim váátá lase resurssijd.
Resurssien turvaaminen onkin toimikauden yksi suurimmista haasteista kansainvälisestä talouskriisistä johtuen.	Resurssij turvim lii-uv toimâpaje ohtâ stuárráámusâin hástusijn aalmugijkoskâsâš ekonomiakriisi keežild.
Ilman lisäresursseja saamelaiskäräjien toimintaan, saamen kielen ja kulttuurin suojaan, perinteisen tiedon ja saamelaiselinkeinojen turvaamiseen saamelaiskäräjien toimintaohjelman tavoitteita ei voida riittävästi toteuttaa eikä luoda saamelaisille parempaa asemaa tulevaisuuteen nähden.	Laseresurssijttáá sämitige tooimân, sämikielâ já kulttuur suáján, ärbivuáválii tiäđu já sämi-iäláttâsâi turviimân, sämitige toimâohjelm uulmijd ij pyevti tuárvi pyereest olášuttiđ ige lääččiđ sämmiláid pyereeb sajattuv puátteevuođâ háárán.
Saamelainen musiikki, joiku, erityisesti luohti, livđe sekä leudd, saamenkieli ja kertomaperinne, perinteiset elinkeinot, yhteisöllisyys, käsityö, taide ja luontosuhde ovat saamelaiskulttuurin ydintä, kulttuurin vahvuutta.	Säämi muusik, juáigus, eromâšávt lyeti, livđe sehe leu´dd, sämikielâ já mainâstemärbivyehi, ärbivuáváliih iäláttâsah, siärvuslâšvuotâ, tyeji, taaidâ já luándukoskâvuotâ láá sämikulttuur vááimus, kulttuur vieksâvuotâ.
Saamelaiskäräjien toiminnan suurena haasteena onkin turvata saamelaiskulttuurin ytimen säilyminen ja kehittyminen omaehtoisesti globalisoituvassa maailmassa.	Sämitige tooimâ stuorrâ hástusin lii-uv turviđ sämikulttuur váimus siäilum já ovdánem jiešiävtulávt globališuvvee mailmist.
Saamelaiskäräjille perustettu nuorisoneuvosto luo uuden mahdollisuuden huomioida saamelaiskäräjien työssä yhä paremmin saamelaislasten ja –nuorten tarpeita ja kehittää saamelaiskäräjien omaa toimintaa ja edunvalvontaa huomioimaan uuden saamelaisen nuorisokulttuurin ja saamelaislasten ja –nuorten erityistarpeita.	Sämitiigán vuáđudum nuorâirääđi lääjid uđđâ máhđulâšvuođâ väldiđ vuotân sämitige pargoost ain pyerebeht sämipárnái já -nuorâi táárbuid já ovdediđ sämitige jieijâs tooimâ sehe hiäđukocceem väldiđ vuotân uđđâ säämi nuorâikulttuur já sämipárnái já -nuorâi sierânâstáárbuid.
Saamelaisten tietoisuus omista oikeuksistaan alkuperäiskansana on vahvistunut.	Sämmilij tiäđulâšvuotâ jieijâs vuoigâdvuođâin algâaalmugin lii nanosmâm.
Yhdenvertaisuuslain ja vähemmistövaltuutetun tehtävän myötä saamelaisten mahdollisuudet saada oikeutta ja turvata omia oikeuksiaan ovat parantuneet.	Oovtviärdásâšvuođâlaavâ já ucceeblohováldálii pargo mield láá sämmilij máhđulâšvuođah uážžuđ vuoigâdvuođâ já turviđ jieijâs vuoigâdvuođâid láá puáránâm.
Saamelaisten oikeusasema muodostuu kuitenkin usean eri lain ja kansainvälisen sopimuksen nojalla ja oikeuksien kokonaissuojan hahmottaminen on vaikeaa.	Sämmilij vuogâdvuođâsajattâh hámášuvá kuittâg maaŋgâ sierâ laavâ já aalmugijkoskâsâš sopâmuš vuáđuld já vuoigâdvuođâi ubâlâšsyeje hammim lii vaigâd.
Saamelaiskäräjien tuleekin tuottaa tietoa ymmärrettävästi ja helposti saamelaisten oikeuksista niin saamelaisten kotiseutualueella kuin sen ulkopuolellakin.	Sämitigge kalga-uv pyevtittiđ tiäđu iberdetteht já älkkeht sämmilij vuoigâdvuođâin nuuvt sämikuávlust ko ton ulguubeln-uv.
3. Saamelaiskäräjien toiminnan yleiset tavoitteet	3. Sämitige tooimâ almoliih ulmeh
Saamelaiskäräjien toiminnan tavoitteena on olla saamelaisten tukena ja apuna turvaamassa saamelaisten perusoikeuksien toteutumista.	Sämitige tooimâ ulmen lii leđe sämmilij tuuvdân já iššeen turviimin sämmilij vuáđuvuoigâdvuođâi olášume.
Toimintaa kehitetään siten, että saamelaiset voivat lähestyä yhä helpommin saamelaiskäräjiä ja saamelaiskäräjät on läsnä saamelaisten arjess saamelaisten kotiseutualueen kunnissa, sen ulkopuolellakin ja sosiaalisessa mediassa.	Toimâ ovdeduvvoo nuuvt, et sämmiliih pyehtih aldaniđ ain älkkeebeeht sämitige já sämitigge lii mieldi sämmilij aargâst sämikuávlu kieldâin, ton ulguubeln-uv já sosiaallâš mediast.
Saamelaiskäräjät toimii läheisessä yhteistyössä perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittajien, saamelaisyhdistysten ja instituutioiden kanssa saamelaisten aseman parantamiseksi.	Sämitigge táuáimá alda oovtâstpargoost ärbivuáválij sämi-iäláttâsâi pargeiguin, sämiservijguin já instituutioiguin sämmilij sajattuv pyereedmân.
Toimikauden päätavotteiden toteutuminen tukee vahvasti toimikauden yksityiskohtaisten tavoitteiden toteutumista.	Sämitige viestâdem já almolâšvuođâkove pyereduvvoo já sämitige tooimâ tubdâmvuotâ sämmilij já kuávdášlâš čanosjuávhui koskâvuođâst lasettuvvoo.
Saamelaiskäräjät turvaa kaikessa toiminnassan saamen kielen, kulttuurin ja saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuutta saamelaiskulttuurinmukaisesti ja huolehtii saamelaisten elinmahdollisuuksien parantamisesta tasapuolisesti koko saamelaisten kotiseutualueella.	Sämitigge tuáimá nuuvt, et toimâohjelm olášuvá tievâsmiärálávt já ubâ sämitige tooimâ stivrejeh sämitige áárvuh já sämikulttuur miäldásâš vyehi toimâđ. Toimâpaje váldu-uulmij olášume tuárju nanosávt toimâpaje ovtâskâčuággásij uulmij olášume.
Saamelaiskäräjät edistää saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.	Sämitigge tuurvâst puoh tooimâst sämikielâ, kulttuur já sämikuávlu eellimvuáimálâšvuođâ sämikulttuur mield já huolât täsipiälásávt sämmilij eellimmáhđulâšvuođâi pyereedmist ubâ sämikuávlust.
Tavoitteena on, että saamelaiskäräjillä olisi toimipisteet kaikissa saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ja saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.	Sämitigge oovded sämmilij kielâlâš já kulttuurlâš vuoigâdvuođâi olášume meid sämikuávlu ulguubeln. Ulmen lii, et sämitiggeest liččii toimâsajeh puohâin sämikuávlu kieldâin já sämikuávlu ulguubeln-uv.
Toimintaohjelman tavotteiden toteutumista seurataan vuosittain saamelaiskäräjien toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä.	Toimâohjelm uulmij olášume čuávvup ihásávt sämitige toimâmuštâlus kieđâvuššâm ohtâvuođâst.
Toimintaohjelman toteuttamisesta vastaavat kaikki saamelaiskäräjien elimet ja henkilöstö omalla toimialallaan.	Toimâohjelm olášutmist västideh puoh sämitige orgaaneh já pargeeh jieijâs toimâsyergist.
Ohjelma on laadittu suomeksi ja saameksi.	Ohjelm on rahtum suomâkielân já sämikielân.
Toimintaohjelman toteuttaminen edellyttää uusia taloudellisia resursseja ja saamelaiskäräjien oman toiminnan kehittämistä ja tehostamista.	Toimâohjelm olášuttem váátá uđđâ ekonomâlijd resurssijd já sämitige jieijâs tooimâ ovdedem já pehtilittem.
3.1. Saamelaiskäräjäkauden päätavoitteet	3.1. Sämitiggepaje váldu-ulmeh
Saamelaiskäräjien toimikauden 2012-2015 tavoitteena on turvata saamen kielen ja kulttuurin elinvoimaisuus koko maassa, valvoa saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien toteutumista ja parantaa saamelaisten lainsäädännöllistä asemaa.	Sämitige toimâpaje 2012–2015 ulmen lii turviđ sämikielâ já kulttuur eellimvuáimálâšvuođâ ubâ enâmist, kocceeđ sämmilij algâaalmugvuoigâdvuođâi olášume já pyerediđ sämmilij lahâaasâtlâš sajattuv.
Saamelaiskäräjäkauden 2012–15 päätavoitteet	Sämitiggepaje 2012–15 váldu-ulmeh
Saamelaisten asema, kansainväliset sopimukset ja arvot	Sämmilij sajattâh, aalmugijkoskâsiih sopâmušah já áárvuh
Saamelaiskäräjien toiminnan yleiset tavoitteet	Sämitige tooimâ almoliih ulmeh
Saamelaiskäräjäkauden 2012-15 päätavoitteet	Sämitiggepaje 2012–15 váldu-ulmeh
1. ILO 169-sopimuksen ratifioiminen 2. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioiminen 3. Saamelaiskäräjälain ja -asetuksen uudistaminen sekä saamelaismääritelmän muuttaminen 4. Saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutuminen täysmääräisesti 5. Kataisen hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteutuminen täysmääräisesti 6. Saamen kielten elvytysohjelman toimeenpanemisen aloittaminen 7. Kansallisen artikla 8(j) -työryhmän ehdotusten toteuttaminen 8. Alkuperäiskansajulistuksen toimeenpaneminen Suomessa 9. Saamelaiskulttuurin ja perinteisten elinkeinojen suojan toteutuminen 10. Saamelaiskulttuurin heikentämisen	1. ILO 169-sopâmuš ratifisistem 2. Tave-eennâmlâš sämisopâmuš ratifisistem 3. Sämitiggelaavâ já -asâttâs uđâsmittem sehe sämmilâšmiäruštâllâm rievdâdem 4. Sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášume tievâsmiärálávt 5. Katais haldâttâsohjelm sämmilâškirjiimij olášume tievâsmiärálávt 6. Sämikielâi iäláskittemohjelm olášuttem algâttem 7. Aalmuglâš artikla 8(j) -pargojuávhu iävtuttâsâi olášuttem 8. Algâaalmugjulgáštus olášuttem Suomâst 9. Sämikulttuur já ärbivuáválij iäláttâsâi syeje olášume 10. Sämikulttuur hiäjusmittem syeje
suojan ulottaminen vesilain	ulâttem čäcilaavâ mield puohháid
mukaisesti kaikkiin saamelaisia koskeviin erityislakeihin 11. Saamelaisten kotiseutualueen ja perinteisten elinkeinojen elinvoimaisuuden turvaaminen 12. Poismuuton vähentäminen ja paluumuuton lisääminen saamelaisten kotiseutualueelle 13. Kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen koko maassa 14. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston tehokas toiminta 15. Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen aseman, saavutettavuuden ja saamelaisen sisällön kehittäminen	sämmilijd kyeskee sierânâslavváid 11. Sämikuávlu já ärbivuáválij iäláttâsâi eellimvuáimálâšvuođâ turvim 12. Meddâlvarrim kepidem já maasâdvarrim lasettem sämikuávlun 13. Kielâlâš já kulttuurlâš vuoigâdvuođâi olášume ubâ enâmist 14. Säämi parlamentaarlâš rääđi pehtilis toimâ 15. Sämikielâ já sämikielâlâš máttááttâs sajattuv, juksâmvuođâ já säämi siskáldâs ovdedem
16. Saamelaisten hyvinvoinnin ja	16. Sämmilij pyereestvaijeem já
osallisuuden kehittäminen	uásálâšvuođâ ovdedem
Yhteiset yksityiskohtaiset tavoitteet Sektorikohtaiset yksityiskohtaiset tavoitteet 1. Ilo-169-sopimus on ratifioitu Suomen valtion ja saamelaiskäräjien yhteistyöllä vuoteen 2015 mennessä ja saamelaisten oikeudet maahan ja veteen on ratkaistu.	Ohtsiih ovtâskâsčuággásiih ulmeh Sektorkuáhtásiih ovtâskâsčuággásiih ulmeh 1. Ilo-169-sopâmuš lii ratifisistum Suomâ staatâ já sämitige oovtâstpargoost ive 2015 räi já sämmilij vuoigâdvuođah enâmân já čáácán láá čovdum.
2. Pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelut on saatu valmiiksi kolmen maan saamelaiskäräjien ja valtioiden hyvällä yhteistyöllä ja sopimus on ratifioitu Suomessa saamelaiskäräjien tuella.	2. Tave-eennâmlâš sämisopâmuš jotkâráđádâlmeh láá finnejum valmâšin kuulmâ eennâm sämitige já staatâi šiev oovtâstpargoost já sopâmuš lii ratifisistum Suomâst sämitige torjuin.
Pohjoismainen saamelaissopimus noudattaa mahdollisimman pitkälti asiantuntijatyöryhmän antamaa ehdotusta.	Tave-eennâmlâš sämisopâmuš nuávdid nuuvt kuhás ko máhđulâš äššitobdeepargojuávhu adelem iävtuttâs.
3. Saamelaiskäräjälaki ja -asetus on uudistettu saamelaiskäräjien esitysten mukaisesti ja kehittämällä saamelaisten itsemääräämisoikeutta Suomen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti.	3. Sämitiggelaahâ já -asâttâs láá uđâsmittum sämitige iävtuttâsâi mield já oovdedmáin sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ Suomâ aalmugijkoskâsij kenigâsvuođâi mield. Sämmilâšmiäruštâllâm lii rievdâdum västidiđ sämitige uáivil.
Laki ja –asetus astuu voimaan viimeistään vuonna 2014. 4. Saamelaisten itsemääräämisoikeus toteutuu täysmääräisesti Suomen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti saamelaisten elinkeinojen, saamenkielisten palvelujen ja saamelaisopetuksen ohjauksessa, saamelaisen kulttuuriperinnön hallinnoinnissa ja kulttuuriilmausten turvaamisessa, saamenkielisten palvelujen rahoituksessa ja saamelaiskäräjien toiminnassa vuoteen 2015 mennessä.	Laahâ já -asâttâs šadda vuáimán majemustáá ive 2014. 4. Sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuotâ olášuvá tievâsmiärálávt Suomâ aalmugijkoskâsij kenigâsvuođâi mield sämmilij iäláttâsâi, sämikielâlâš palvâlusâi já sämimáttááttâs stivriimist, säämi kulttuurärbivyevi haaldâšmist já kulttuurolgospyehtimij turviimist, sämikielâlâš palvâlusâi ruttâdmist já sämitige tooimâst ive 2015 räi.
5. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman saamelaiskirjaukset ovat toteutuneet täysmääräisesti Suomen valtion ja saamelaiskäräjien hyvällä yhteistyöllä.	5. Uáiviminister Jyrki Katais haldâttâsohjelm sämikirjiimeh láá olášum tievâsmiärálávt Suomâ staatâ já sämitige šiev oovtâstpargoost.
6. Saamen kielten elvyttämisohjelman toimenpiteet on aloitettu ja resursoitu.	6. Sämikielâi iäláskittemohjelm tooimah láá algâttum já resurssistum.
Pysyvä malli saamen kielten elvyttämiseksi on luotu saamelaiskäräjien ja Suomen valtion yhteistyöllä.	Pissoo malli sämikielâi iäláskitmân lii laaččum sämitige já Suomâ staatâ oovtâstpargoost.
7. Kansallisen artikla 8(j)-työryhmän loppuraportin toimenpide-ehdotukset ja suositukset on toteutettu 8. Alkuperäiskansajulistus on toimeenpantu Suomessa Suomen valtion ja saamelaiskäräjien yhteistyöllä.	7. Aalmuglâš artikla 8(j)-pargojuávhu loppâraapoort toimâiävtuttâsah já avžuuttâsah láá olášittum 8. Algâaalmugjulgáštus lii olášittum Suomâst Suomâ staatâ já sämitige oovtâstpargoost.
9. Saamelaiskulttuurin ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen suoja toteutuu elinkeinoja ja maankäyttöä ohjaavassa lainsäädännössä, hallinnossa ja resursoinnissa.	9. Sämikulttuur já sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi syeji olášuvá iäláttâsâid já eennâmkiävtu stivrejeijee lahâaasâtmist, haldâttuvâst já resurssistmist.
10. Saamelaiskulttuurin heikentämisen suoja vesilain mukaisesti on otettu kaikkiin saamelaisia koskeviin erityislakeihin vuoteen 2015 mennessä.	10. Sämikulttuur hiäjusmittem syeji čäcilaavâ mield lii valdum puohháid sämmilijd kyeskee sierânâslavváid ive 2015 räi.
Lainsäädäntö- ja kehittämishankkeet eivät heikennä saamenkielisiä palveluja ja saamelaisten oikeuksia.	Lahâasâttâs- já ovdedmprojekteh iä hiäjusmit sämikielâlâš palvâlusâid já sämmilij vuoigâdvuođâid.
Saamelaiskäräjien esitykset kunnallishallinnon rakenneuudistukseksi ovat toteutuneet.	Sämitige iävtuttâsah kieldâlâšhaldâttuv rááhtusuđâsmitmân láá olášum.
11. Saamelaisten kotiseutualueen ja perinteisten elinkeinojen elinvoimaisuus on turvattu ja saamelaisnuoret pääsevät perinteisten elinkeinojen pariin.	11. Sämikuávlu já ärbivuáválij iäláttâsâi eellimvuáimálâšvuotâ lii torvejum já säminuorah peessih ärbivuáválâš iäláttâssáid.
12. Saamelaisten poismuutto saamelaisten kotiseutualueelta vähenee ja saamelaisten paluumuutto saamelaisten kotiseutualueelle lisääntyy.	12. Sämmilij meddâlvarrim sämikuávlust kiäppán já sämmilij maasâdvarrim sämikuávlun lassaan.
13. Saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet toteutuvat koko maassa asuinpaikasta riippumatta.	13. Sämmilij kielâlâš já kulttuurlâš vuoigâdvuođah olášuveh ubâ enâmist aassâmsaajeest peerusthánnáá.
14. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto hoitaa tehokkaasti saamelaisten kansainvälistä edunvalvontaa ja toimii saamelaisten yhdyssiteenä.	14. Säämi parlamentaarlâš rääđi tipšo pehtilávt sämmilij aalmugijkoskâsâš hiäđukocceem já tuáimá sämmilij oohtânčannen.
Venäjän saamelaiset osallistuvat tasa-arvoisesti neuvoston toimintaan.	Ruošâ sämmiliih uásálisteh täsiárvulávt rääđi tooimân.
15. Tasokas kielen opetus mahdollistetaan koko maassa.	15. Ollâtásásâš kielâ máttááttâs tahhoo máhđulâžžân ubâ enâmist.
Kehitetään opetuksen saamelaista sisältöä.	Máttááttâs sämmilâš siskáldâs ovdeduvvoo.
16. Saamelaisten hyvinvointia ja osallisuutta edistetään vahvistamalla omakielisten ja kulttuurin perustuvien, laadukkaiden hyvinvointipalvelujen tarjontaa sekä turvaamalla osaavan, ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus ja riittävä rahoitustaso.	16. Sämmilij pyereestvaijeem já uásálâšvuotâ ovdeduvvoo naanoodmáin jieijâskielâlâš já kulttuurân vuáđuduvvee, ollâtásásâš pyereestvaijeempalvâlusâi faallâm sehe turviimáin mättee, áámmáttáiđulâš pargojuávhu uážžum já kelijdeijee ruttâdemtääsi.
3.2. Kauden yhteiset yksityiskohtaiset tavoitteet	3.2. Paje ohtsiih ovtâskâsčuággásiih ulmeh
Saamelaiskäräjäkauden yhteiset ja sektorikohtaiset yksityiskohtaiset tavoitteet	Sämitiggepaje ohtsiih já sektorkuáhtásiih ovtâskâsčuággásiih ulmeh
1 Saamelaisten yhteisöllisyyden kehittäminen	3.2.1 Sämmilij siärvuslâšvuođâ ovdedem
o Saamelaiskäräjät toimii läheisessä yhteistyössä kolttien kyläkokouksen, perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittajien, saamelaiselinkeinojärjestöjen ja saamelaisen kansalaisyhteiskunnan kanssa saamelaisten aseman parantamiseksi ja kuulee sidosryhmiä oman toimintansa kehittämiseksi.	o Sämitigge tuáimá alda oovtâstpargoost nuorttâlâšâi sijdâčuákkimáin, ärbivuáválij sämiiäláttâsâi hárjutteijeiguin, sämi-iäláttâsservijguin já säämi aalmuglâšohtsâškuddijn sämmilij sajattuv pyereedmân já kulá čanosjuávhuid jieijâs tooimâ oovdedmân.
o Saamelaiskäräjät järjestää eri puolilla saamelaisten kotiseutualuetta ja sen ulkopuolella alueen saamelaisten kuulemistilaisuuksia ja kuulee alueen saamelaisten tarpeita kehittääkseen omaa toimintaansa.	o Sämitigge uárnee pirrâ sämikuávlu já ton ulguubeln kuávlu sämmilij kuullâmtilálâšvuođâid já kulá kuávlu sämmilij táárbuid, vâi puáhtá ovdediđ jieijâs tooimâ.
Saamelaiskäräjien järjestämät tapahtumat ja sellaiset tapahtumat, joissa saamelaiskäräjät on osajärjestäjänä, järjestetään saamelaiskulttuurin ja saamelaisten arvojen mukaisesti tukien saamelaisten yhteisöllisyyttä ja luoden saamelaisille luonnollisia kohtaamispaikkoja.	Sämitige ornim tábáhtusah já tagareh tábáhtusah, main sämitigge lii uásiuárnejeijen, uárnejuvvojeh sämikulttuur já sämmilij aarvui mield tuárjumáin sämmilij siärvuslâšvuođâ já läčimáin sämmiláid luándulijd kuáhtámsoojijd.
o Saamelaiskäräjät laatii saamelaisen sukupolviohjelman saamelaiskäräjien eri lautakuntien yhteistyöllä, jossa käsitellään eri sukupolvien erityiskysymyksiä ja tarpeita, erityisesti saamelaislasten-, nuorten ja iäkkäiden.	o Sämitigge ráhtá säämi suhâpuolvâohjelm oovtâstpargoost sämitige jieškote-uv lävdikudijguin, main kieđâvuššojeh sierâ suhâpuolvâi sierânâskoččâmušah já táárbuh, eromâšávt sämipárnái, -nuorâi já elilâmulmui táárbuh.
Ohjelma valmistuu vuoden 2013 aikana o Saamelaiskäräjien rahoittamat palvelut ja toiminnot järjestetään saamelaiskulttuurin mukaisesti huomioiden saamelaiset arvot ja tukien eri sukupolvien välistä vuorovaikusta ja saamelaiskulttuurin perinteitä.	Ohjelm valmâštuvá ive 2013 ääigi o Sämitige ruttâdem palvâlusah já tooimah uárnejuvvojeh sämikulttuur mield väldimáin vuotân säämi áárvuid já tuárjumáin sierâ suhâpuolvâi koskâsâš vuáruvaikuttâs já sämikulttuur ärbivuovijd.
o Saamelaiskäräjät perustaa ns. saamelainen kansalaisaloitteen, eli luo-daan saamelaisille mahdollisuus aloitteen tekemiseen saamelaiskäräjien kokoukselle mahdollisimman helhelposti.	o Sämitigge vuáđđud nk. säämi aalmuglâšalguu, ađai läjiduvvoo säm-miláid máhđulâšvuotâ alguu tohâmân sämitige čuákkimân nuuvt älkkeht ko máhđulâš.
o Tarjotaan aktiivisesti saamelaisnuorille mahdollisuuksia tutustua työelämään saamelaiskäräjillä ja suorittaa opintoihin sisältyvä harjoittelu saamelaiskäräjillä.	o Fállojeh aktiivlávt säminuoráid máhđulâšvuođah uápásmuđ pargoelimân sämitiggeest já čođâldittiđ oppáid kullee hárjuttâllâm sämitiggeest.
2 Saamelaisen perinteisen tiedon turvaaminen	3.2.2 Säämi ärbivuáválii tiäđu turvim
o Saamelaiskäräjät osallistuu tehokkaasti Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman 2012-2020 toimeenpanoon, seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin ja edistää saamelaisia koskevien tavoitteiden pikaista toteutumista.	o Sämitigge uásálist pehtilávt Suomâ luándu maaŋgâhámásâšvuođâ já pištee kevttim strategian já toimâohjelm 2012–2020 olášutmân, čuávumân já vaikuttem árvuštâlmân já oovded sämmilijd kyeskee uulmij jotelis olášume.
Saamelaiskäräjille on turvattu riittävät resurssit osallistua strategian ja toimintaohjelman toteuttamiseen.	Sämitiigán láá torvejum kelijdeijee resursseh uásálistiđ strategia já toimâohjelm olášutmân.
o Saamelaiskäräjät osallistuu tehokkaasti ja vaikuttavasti Nagoyan pöytäkirjan ratifiointiprosessiin ja toimeenpanoon.	o Sämitigge uásálist pehtilávt já aktiivlávt Nagoya pevdikirje ratifisistemprosessân já olášutmân.
o Perinteisen tiedon elvytyshankkeiden toteutus on alkanut.	o Ärbivuáválii tiäđu iäláskittemprojektij olášuttem lii álgám.
o Saamelaiskäräjät huomioi omassa toiminnassaan saamelaisen perinteisen tiedon tarpeet ja edistää perinteisen tiedon säilymistä, siirtymistä ja kehittymistä tuleville sukupolville kaikessa toiminnassaan.	o Sämitigge váldá vuotân jieijâs tooimâst säämi ärbivuáválii tiäđu táárbuid já oovded puohâin toimâinis ärbivuáválii tiäđu siäilum, sirdâšem já ovdánem puáttee suhâpuolváid.
o Saamelaiskäräjät edistää ja luo edellytyksiä saamelaisten perinteisen tiedon tutkimuskeskuksen perustamiselle.	o Sämitigge oovded já lááčá iävtuid sämmilij ärbivuáválii tiäđu tutkâmkuávdáá vuáđđudmân.
o Saamelaisten kotiseutualueen maankäytön ohjauksessa noudatetaan täysmääräisesti biodiversiteettisopimuksen Akwé: Kon -ohjeita.	3.2.3 Säämi kulttuurpirrâs turvim o Sämikuávlu eennâmkevttim stivriimist nuávdittuvvojeh biodiversiteetsopâmuš Akwé: Kon -ravvuuh tievâsmiärálávt.
Saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto	Sämmilij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválâš tiätu
Biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j)	Biodiversiteetsopâmuš artikla 8(j)
Sopimusosapuolien tulee kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kunnioittaa, suojella ja ylläpitää biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta merkittävää alkuperäiskansojen ja perinteisen elämänmuodon omaavien paikallisyhteisöjen tietämystä, innovaatioita ja käytäntöjä, sekä edistää ja laajentaa niiden soveltamista tämän tietämyksen, innovaatioiden ja käytäntöjen omistajien luvalla ja myötävaikutuksella sekä rohkaista tämän tietämyksen, innovaatioiden ja käytäntöjen käytöstä saatujen hyötyjen tasapuolista jakamista.	Sopâmušuásipeleh kalgeh aalmuglâš lahâasâttâsâs mield kunnijâttiđ, suojâliđ já paijeentoollâđ biologâlâš maaŋgâhámásâšvuođâ suojâlem já pištee kevttim tááhust merhâšittee algâaalmugij já ärbivuáválii eellimhäämi annee páihálâšsiärvusij tiettim, innovaatioid já vuáválâšvuođâid, sehe ovdediđ já vijđediđ toi heiviittem ton tiettim, innovaatioi já vuáválâšvuođâi omâsteijei luuvijn já iššijn sehe ruokâsmittiđ taan tiettim, innovaatioi já vuáválâšvuođâi kevttimist ožžum aavhij täsipiälálâš jyehim.
Saamelainen luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto	Säämi luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválâš tiätu
Saamelainen luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto ilmenee saamelaisessa luonnon-käytössä ja perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamisessa eli poronhoidossa, kalastuksessa, metsästyksessä, keräilyssä ja käsityössä sekä luontosuhteessa.	Säämi luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválâš tiätu tiättoo säämi luándu kevttimist já ärbivuáválij sämi-iäláttâsâi háárjutmist ađai puásuituálust, kyelipiivdost, meccipiivdost, nuurâdmist já tuoijuumist sehe luándukoskâvuođâst.
Tieto välittyy saamen kielen luontoon, maastoon, säähän, poronhoitoon, käsitöihin, pyyntiin ja kalastukseen liittyvässä terminologiassa sekä saamenkielisissä paikannimissä.	Tiätu sirdâšuvá sämikielâ luándun, miäcán, šooŋân, puásuituálun, tuojijd, meccipiivdon já kyelipiivdon lohtâseijee terminologiast sehe sämikielâlâš päikkinoomâin.
o Saamelaiskäräjät toimii kestävän kehityksen ilmastonmuutosta hilliten mukaisesti kaikessa toiminnassaan turvaten saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuuden ja saamelaiskulttuurin säilymisen myös tuleville sukupolville.	Ärbivuáválâš tiätu sirdoo tiäđulâš máttááttem, puárásub suhâpuolvâin ožžum maali, juáigusij já njálmálâš muštâlemärbivyevi pehti sehe puásuituálu-, kyelipivdo-, nurâdem tyeji- já meccipivdovuovij pehti.
o Saamelaiskäräjät edistää Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen toimeenpanoa ja osallistuu aktiivisesti ja vaikuttaen maisemayleissopimusyhteistyöhön.	olášuu, koska sämmilij luándutiijpâi tile árvuštâlmân sämikuávlust. o Sämitigge oovded Eurooplâš enâdâhalmossopâmuš olášuttem já uásálist aktiivlávt já vaikutmáin enâdâhalmossopâmušoovtâstpaargon.
Kuva: Klemetti Näkkäläjärvi	Kove: Klemetti Näkkäläjärvi
o Saamelaiskäräjät osallistuu tehokkaasti ja vaikuttavasti ilmastonmuutospäätöksentekoon ja ilmastonmuutoksen sopeutumispoliitikkojen laadintaan ja toteuttamiseen.	o Sämitigge uásálist pehtilávt já aktiivlávt šoŋŋâdâhnubástusmiärádâstohâmân já šoŋŋâdâhnubástus vuáhádumpoliitiik rähtimân já olášutmân.
o Saamelaiskäräjät huolehtii, että kaivoslain ja vesilain saamelaiskulttuurin heikentämissuojat toteutuvat täysmääräisesti käytännössä.	o Sämitigge ana huolâ, et ruukilaavâ já čäcilaavâ sämikulttuur hiäjusmittemsyejeh olášuveh tievâsmiärálávt vuáválâšvuođâst.
Saamelaiskäräjät osallistuu kaivos- ja vesilain mukaiseen vaikutustenarviointiin tehokkaasti, vaikuttavasti ja asiantuntevasti kuullen alueen saamelaisia.	Sämitigge uásálist ruuki- já čäcilaavâ miäldásâš vaikuttâsâiárvuštâlmân pehtilávt, aktiivlávt já äššitobdeht kulâmáin kuávlu sämmilijd.
Saamelaiskäräjille on turvattu riittävät resurssit kaivoslain toimeenpanoa varten.	Sämitiigán láá torvejum tuárvi resursseh ruukilaavâ olášuttem várás.
o Saamelaiskäräjät osallistuu tehokkaasti ja vaikuttavasti kansallisen kestävän kehityksen strategian ja yhteiskuntasitoumuksen valmisteluun.	o Sämitigge uásálist pehtilávt já aktiivlávt aalmuglâš pištee ovdánem strategia já ohtsâškoddečoonnâsmij valmâštâlmân.
Saamelaiskäräjät valmistelee Suomen valtion rahoituksella kansalliseen strategiaan liitettävän, viranomaisia velvoittavan, saamelaisen kestävän kehityksen strategian.	Sämitigge valmâštâl Suomâ staatâ ruttâdâssáin, virgeomâhijd kenigittee, säämi pištee ovdánem strategia, mii lahtoo aalmuglâš strategian.
4 Saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden turvaaminen koko maassa	3.2.4 Sämikulttuur eellimvuáimálâšvuođâ turvim ubâ enâmist
o Saamelaiskäräjille luodaan virka, jonka tehtäviin kuuluu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten oikeusaseman ja saamenkielisten palvelujen ja osallistumisen edistäminen, yhteydenpito saamelaisyhdistysten kanssa ja saamelaiskäräjien oman toiminnan kehittäminen saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.	o Sämitiigán läjiduvvoo virge, mon pargoid kuleh sämikuávlu ulguubeln ässee sämmilij vuoigâdvuođâsajattuv já sämikielâlâš palvâlusâi já uásálistem ovdedem, ohtâvuođâtoollâm sämiservijguin já sämitige jieijâs tooimâ ovdedem sämikuávlu ulguubeln.
o Saamelaiskäräjät perustaa yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, pääkaupunkiseudun kuntien ja saamelaisyhdistysten kanssa saamelaiskulttuurikeskuksen pääkaupunkiseudulle saamelaisten kohtaamispaikaksi, saamelaiskäräjien yhdeksi toimipaikaksi ja saamenkielisten palvelujen ja kerhotoiminnan järjestämispaikaksi.	o Sämitigge vuáđđud oovtâstpargoost máttááttâs- já kulttuurministeriöin, uáivikaavpugkuávlu kieldâiguin já sämiservijguin sämikulttuurkuávdáá uáivikaavpugkuávlun sämmilij kuáhtámsaijeen, sämitige ohtân toimâsaijeen já sämikielâlâš palvâlusâi já kerhotooimâ ornimsaijeen.
o Saamelaiskäräjät luo edellytyksiä varsinaisessa toiminnassaan ja järjestää projektitoiminnassaan kurssi- ja kerhomuotoista toimintaa, jolla mahdollistetaan saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien lasten ja nuorten mahdollisuudet tutustua muihin saamelaislapsiin ja - nuoriin ja saamelaisten kotiseutualueeseen sekä kehittää osaamistaan liittyen perinteisiin saamelaiselinkeinoihin, kulttuuri-ilmauksiin ja perinteiseen tietoon.	o Sämitigge tuárju sämikuávlu ulguubeln ässee sämmilij ohtâvuođâ sämikuávlun já sämikulttuur já ton hárjuttem. o Sämitigge lááčá iävtuid eidusâš toimâstis já uárnee proojeekttoimâstis kurssâ- já kerhohámásâš tooimâ, moin tahhoo máhđulâžžân sämikuávlu ulguubeln ässee párnái já nuorâi máhđulâšvuođâid uápásmuđ eres sämipárnáid já -nuoráid já sämikuávlun sehe ovdediđ jieijâs mättim, mii lohtâs ärbivuáváláid sämi-iäláttâssáid, kulttuurolgospyehtimáid já ärbivuáválâš tiätun.
Kuva: Pirita Näkkäläjärvi	Kove: Pirita Näkkäläjärvi
5 Saamelaiskäräjien vaalijärjestelmän kehittäminen	3.2.5 Sämitige vaaljâvuáháduv ovdedem
o Saamelaiskäräjälain ja -asetuksen uudistamisen yhteydessä uudistetaan vaalijärjestelmä saamelaiskäräjien tekemien ehdotusten pohjalta parlamentaariseksi.	o Sämitiggelaavâ já -asâttâs uđâsmittem ohtâvuođâst vaaljâvuáhádâh uđâsmittoo parlamentaarlâžžân sämitige toohâm iävtuttâsâi vuáđuld.
o Saamelaiskäräjien vaalien ajankohtaa muutetaan siten, että vaalit käydään samaan aikaan Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjävaalien kanssa.	o Sämitige vaaljâi äigimuddo rievdâduvvoo nuuvt, että vaaljah tuállojeh siämmáá ääigi Taažâ já Ruotâ sämitiggevaaljâiguin.
o Seuraavissa saamelaiskäräjävaaleissa otetaan käyttöön sähköinen äänestäminen, kiertävä äänestysauto saamelaisten kotiseutualueella sekä ennakkoäänestys postin avulla koko maassa.	o Puáttee sämitiggevaaljâin váldoo sämikuávlust kiävtun šleđgâlâš jienâstem, jottee jienâstemauto sehe ubâ enâmist munejienâstem poostâ iššijn.
o Valmistaudutaan vuoden 2015 saamelaiskäräjävaalien järjestämiseen.	o Sämitigge rahttât ive 2015 sämitiggevaaljâi orniimân.
6 Saamelaiskäräjien oman toiminnan kehittäminen	3.2.6 Sämitige jieijâs tooimâ ovdedem
o Saamelaiskäräjille perustetaan tiedottajan virka.	o Sämitiigán vuáđuduvvoo tieđetteijee virge.
Saamelaiskäräjät tiedottaa aktiivisesti toiminnastaan ja ajankohtaisista saamelaisten oikeuksiin liittyvistä asioista kotisivuilla, mediassa ja sosiaalisessa mediassa saameksi ja suomeksi.	Sämitigge tieđeet aktiivlávt jieijâs tooimâst já äigikyevdilijn sämmilij vuoigâdvuođáid lohtâseijee aašijn päikkisiijđoin, mediast já sosiaallâš mediast sämikielân já suomâkielân.
Saamelaiskäräjät kehittää niin sisäistä kuin ulkoistakin tiedottamista.	Sämitigge oovded nuuvt siskiipiäláá ko ulguupiäláá-uv tieđettem.
Tiedottamista suunnataan myös sidosryhmille.	Tieđettem čuosâttuvvoo meid čanosjuávhoid.
Saamelaiskäräjien tiedottamista kehitetään vuorovaikutteiseksi.	Sämitige tieđettem ovdeduvvoo vuáruvaikuttâslâžžân.
Saamelaiskäräjien kotisivuja kehitetään vuorovaikutteisemmaksi ja lähestyttävämmiksi saamen kielellä ja suomeksi.	Sämitige päikkisiijđoh ovdeduvvojeh eenâb vuáruvaikuttâslâžžân já pyerebeht aldanitten sämikielân já suomâkielân.
o Saamelaiskäräjät palvelee saamelaisia tasa-arvoisesti kaikilla Suomessa puhuttavilla saamen kielillä.	Sämitige päikkisijđoid ráhtoo tiätupakkeet sämmilij vuoigâdvuođâin sämikuávlust já ton ulguubeln.
o Saamelaiskäräjillä on riittävät resurssit toimia ja saamelaiskulttuuri Sajos palvelee saamelaisia kaikkien saamelaisten avoimena kulttuurikeskuksena ja saamelaisten parlamenttitalona.	o Sämitigge palvâl sämmilijd täsiárvulávt puohâin Suomâst sarnum sämikielâin. o Sämitiggeest láá kelijdeijee resursseh toimâđ já säämi kulttuurkuávdáš Sajos palvâl puohâid sämmilijd ávus kulttuurkuávdážin já sämmilij parlamenttáállun.
o Saamelaiskäräjien toimintaa kehitetään siten, että saamelaiskäräjillä on toimipaikat kaikissa saamelaisten kotiseutualueen kunnissa.	o Sämitige tooimâ ovdeduvvoo nuuvt, että sämitiggeest láá toimâsajeh puohâin sämikuávlu kieldâin.
Saamelaiskäräjien virkamiehet ja korvausta saavat luottamushenkilöt ovat saamelaisten tavattavissa helposti ja yhteydenottoja varten on mahdollisuus pyytää soittoaikaa virkamiehiltä, jotta yhteydenotosta ei tule saamelaisille kuluja.	Sämitige virgelmaah já sajanmáávsu uážžoo luáttámušulmuuh láá sämmilij kuáhtámnáál älkkeht já ohtâvuođâväldimij várás lii máhđulâšvuotâ táttuđ suáittimääigi virgelmain, amas ohtâvuođâväldimist šodâččii koloh sämmiláid.
o Saamelaiskäräjien henkilöstöpoliittinen ohjelma ja yhdenvertaisuus- ja tasaarvosuunnitelmat valmistuvat vuoden 2013 alussa ja ne valmistellaan yhteistyössä henkilöstön kanssa	o Sämitige pargojuávkkupoolitlâš ohjelm já oovtviärdásâšvuođâ- já täsiárvuvuáváámeh valmâštuveh ive 2013 aalgâst já toh valmâštâlluvvojeh oovtâstpargoost pargojuávhoin
o Saamelaiskäräjien henkilöstö- ja taloushallintoa kehitetään tehokkaaksi huomioiden lainsäädännön ja uusien henkilöstö- ja taloushallintokäytänteiden kehittyminen.	o Sämitige pargojuávkku- já ekonomiahaldâttâh ovdeduvvoo pehtilávt väldimáin vuotân lahâasâttâs já uđđâ pargojuávkku- já ekonomiahaldâttâhvuáháduvâi ovdánem.
o Saamelaiskäräjät siirtyy sähköisiin henkilöstöhallinnon ja asiakirjahallinnon palveluihin vuoteen 2015 mennessä.	o Sämitigge sirdâšuvá šleđgâlâš pargojuávkkuhaldâttuv já äššikirjehaldâttuv palvâlussáid ive 2015 räi.
o Saamelaiskäräjien työjärjestys uudistetaan saamelaiskäräjälain ja –asetuksen uudistamisen yhteydessä tehokkaaksi, demokraattiseksi ja parlamentaariseksi huomioiden lainsäädännön ja hallinnon käytänteiden kehittymisen.	Sämitige parlamentaarlâš stivrim já hiäđukocceem ovdeduvvojeh naanoodmáin värisaavâjođetteijei já sämitige stiivrâ sajattuv já läjiduvvojeh iävtuh poolitlâš tooimâ piähtumân pálhášumevuáháduv vievâst.
Kuva 2 Saamelaiskäräjät 2012-2015 o Saamelaiskäräjien palkkiojärjestelmä uudistetaan.	o Sämitige pargojuávkkuresursseh nanoduvvojeh ekonomiavuávám mield. Kove 2: Sämitigge 2012–2015
Saamelaiskäräjien parlamentaarista ohjausta ja edunvalvontaa kehitetään vahvistamalla varapuheenjohtajien ja saamelaiskäräjien hallituksen asemaa ja luodaan edellytykset poliittisen toiminnan tehostumiselle palkkiojärjestelmän avulla.	3.2.7 Sämitige hiäđukocceem ovdedem
o Saamelaiskäräjien henkilöstöresursseja vahvistetaan taloussuunnitelman mukaisesti	o Sämitige hiäđukocceem lii áávus, ääšitobdee, pehtil, puáđuslâš já vaikutteijee.
7 Saamelaiskäräjien edunvalvonnan kehittäminen o Saamelaiskäräjien edunvalvonta on avointa, asiantuntevaa, tehokasta, tuloksellista ja vaikuttavaa.	Hiäđukocemist ovdeduvvojeh Suomâ aalmugijkoskâsij kenigâsvuođâi já kuávdášlâš olmoošvuoigâdvuođâi olášume koccee orgaanâi avžuuttâsâi olášume sämitige toimâohjelm mield.
o Edunvalvonnassa keskitytään erityisesti saamelaisia koskevien lainsäädännön kehittämishankkeisiin vaikuttamiseen ja saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuuden parantamiseen saamelaiskulttuurinmukaisesti.	o Hiäđukocemist vuáijup eromâšávt sämmilijd kyeskee lahâasâttâs ovdedemprojektáid vaikutmân já sämikuávlu eellimvuáimálâšvuođâ pyereedmân sämikulttuur mield. Čanosjuávkkuoovtâstpargo jieškote-uv virgeomâháiguin juátkoo já ovdeduvvoo.
o Edunvalvontaa Euroopan Unioniin kehitetään ja parannetaan.	o Hiäđukocceem Euroop unionân ovdeduvvoo já pyereduvvoo.
Saamelaiskäräjät käy aktiivista dialogia EU:n kanssa saamelaisia koskevista asioista pyrkien vaikuttamaan EU:n päätöksentekoon yhteistyössä SPN:n kanssa.	Sämitigge tuálá aktiivlâš savâstâllâm EU:in sämmilijd kyeskee aašijn viggâmáin vaikuttiđ EU miärádâstohâmân oovtâstpargoost SPR:in.
o Osallistutaan hallitusneuvotteluihin vuonna 2015 ja vaikutetaan tehokkaasti hallitusohjelman saamelaiskirjauksiin.	o Sämitigge uásálist haldâttâsráđádâlmáid ive 2015 já vaikut pehtilávt haldâttâsohjelm sämikirjiimáid.
3.3. Sektorikohtaiset yksityiskohtaiset tavoitteet	3.3. Sektorkuáhtásiih ovtâskâsčuággásiih ulmeh
Saamelaiskäräjäkauden yhteiset ja sektorikohtaiset yksityiskohtaiset tavoitteet	Sämitiggepaje ohtsiih já sektorkuáhtásiih ovtâskâsčuággásiih ulmeh
1 Saamelainen elinkeinopolitiikka	3.3.1 Säämi iäláttâspolitiik
o Saamelaiskäräjille perustetaan elinkeino- ja oikeuslautakunnan alaisuuteen valtion rahoituksella saamelainen elinkeinorahasto, jolla tuetaan saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamista (poronhoito, kalastus, metsästys, keräily ja käsityö) ja niihin liittyvien uusien saamelaiskulttuurinmukaisten elinkeinomuotojen kehittymistä, kuten pienimuotoisen ekologisen matkailun ja perinteisten elinkeinojen tuotteiden jalostamista.	o Sämitiigán vuáđuduvvoo iäláttâs- já vuoigâdvuođâlävdikode vuálásâžžân staatâ ruttâdâssáin säämi iäláttâsruttârááju, moin puáhtá tuárjuđ sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi hárjuttem (puásuituálu, kyelipivdo, meccipivdo, nurâdem já tyeji) já toid lohtâseijee uđđâ sämikulttuurmiäldásij iäláttâshaamij ovdánem, tegu ucessiähá ekologâlâš mađhâšem já ärbivuáválij iäláttâsâi pyevtittâsâi jáludem.
Erityisesti tuetaan saamelaisnuorten pääsyä perinteisten saamelaiselinkeinojen pariin ja saamelaista naisyrittäjyyttä.	Eromâšávt tuárjup säminuorâi peessâm ärbivuáválij sämiiäláttâsâi pirrâdâhân já säämi nissoonirâtteijeevuođâ.
o Saamelaiskäräjille luodaan ns. puskurirahasto, jotta saamelaiskäräjät voi hakea rahoitusta EU-projektien käynnistämiseen.	o Sämitiigán läjiduvvoo nk. tuástumruttârááju (puskurirahasto), vâi sämitigge puáhtá uuccâđ ruttâdem EU-projektij jotonpiejâmân.
Haetaan rahoitusta EU:n rakennerahasto-ohjelmilta toimintaohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi.	Occoo ruttâdem EU rááhtusruttârájuohjelmijn toimâohjelm uulmij olášutmân.
o Saamelaiskäräjien elinkeinopoliittista toimintaa parannetaan perustamalla uusia virkoja ja osallistumalla aktiivisesti saamelaiselinkeinojen kehittämiseen edunvalvonnalla, luomalla kehittämishankkeilla ja hyvällä yhteistyöllä perinteisten saamelaisten elinkeinonharjoittajien kanssa.	o Sämitige iäláttâspoolitlâš toimâ pyereduvvoo vuáđđudmáin uđđâ viirgijd já uásálistmáin aktiivlávt sämi-iäláttâsâi oovdedmân hiäđukocemáin, lääjidmáin ovdedemprojektijguin já šiev oovtâstpargoin ärbivuáválij sämmilij iäláttâshárjutteijeiguin.
o Porotalouden- ja luontaiselinkeinojen rahoituslakiin esitetään paimennustukea saamelaisen poronhoitomallin tukemiseksi ja säilyttämiseksi sekä petovahinkojen ennaltaehkäisemiseksi.	o Puásuituálu- já luánduiäláttâsâi ruttâdemlaahân iävtuttuvvoo kuáđuttemtoorjâ säämi puásuituálumaali tuárjumân já siäilutmân sehe piätuvahâgij muuneeldestimân.
o Kalastuslain kokonaisuudistuksessa turvataan saamelaisten ikimuistoiset nautintaoikeuden koko saamelaisten kotiseutualueella, saamelaisen kalastusperinteen ja -kulttuurin säilyminen sekä saamelaisten erityisperusteisten kalastusoikeuksien säilyminen.	o Kuálástuslaavâ olesuđâsmitmist torvejuvvojeh sämmilij tovlááh navdâšemvuoigâdvuođah ubâ sämikuávlust, säämi kuálástusärbivyevi já -kulttuur siäilum sehe sämmilij sierânâsvuáđustâslâš kyelipivdovuoigâdvuođâi siäilum.
Saamelaiskäräjien täysmääräinen ja vaikuttava osallistuminen sekä Tenon saamelaisten kalastusperinne ja kalastusoikeudet turvataan Tenojoen kalastussopimussopimusneuvotteluissa.	Sämitige tievâsmiärálâš já vaikutteijee uásálistem sehe Tiänu sämmilij kuálástusärbivyehi já kyelipivdovuoigâdvuođah torvejuvvojeh Tiänu kuálástussopâmušráđádâlmijn.
Kuva: Inga-Briitta Magga	Kove: Inga-Briitta Magga
o Tuetaan ja luodaan edellytyksiä saamelaiskulttuurinmukaiseen perinteisten elinkeinojen o ammatilliseen opetukseen ja tuetaan erityisesti oppisopimuskoulutuksen kehittymistä.	o Tuárjojeh já läjiduvvojeh iävtuh sämikulttuurmiäldásâš ärbivuáválij iäláttâsâi áámmátlâš máttááttâsân já tuárjoo eromâšávt oppâsopâmušškovlim ovdánem.
o Kehitetään ja edistetään olosuhteita, jotka tukevat saamelaisten perinteisten elinkeinojen ja niiden liitännäiselinkeinojen harjoittamista edunvalvonnalla ja kehittämistoiminnalla.	o Hiäđukocemáin já ovdedemtoimáin ovdeduvvoo taggaar tile, mii tuárju sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi já toi lahtosiäláttâsâi hárjuttem.
o Edistetään polttoaineveron palauttamista perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittajille	o Ovdeduvvoo puáldámušviäru macâttem ärbivuáválij sämi-iäláttâsâi hárjutteijeid
2. Saamen kielen elinvoimaisuuden turvaaminen	3.3.2. Sämikielâ eellimvuáimálâšvuođâ turvim
o Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston yhteispohjoismaisen saamen kielen tutkimus- ja ammatti/resurssikeskuksen pysyvä rahoitus varmistetaan hankeaikana ja toiminnasta tulee vakinaista.	o Säämi parlamentaarlâš rääđi ohtsâštave-eennâmlâš sämikielâ tutkâm- já áámmát/reesuurskuávdáá pissoo ruttâdem visásmittoo proojeektääigi já tooimâst šadda fastâtoimâ.
Hankkeen pohjalta on luotu pysyvä malli saamen kieliyhteistyön järjestämiseksi SPN:ssä ja saamelaiskäräjien toiminnassa.	Proojeekt vuáđuld lii läjidum pissoo malli säämi kielâoovtâstpargo orniimân SPR:st já sämitige tooimâst.
o Saamen kielten nykytilaa koskeva selvitystyö pyritään saamaan valmiiksi vuonna 2013. Saamen kielilain toteutumisen arviointi on aloitettu.	o Viggâp uážžuđ sämikielâi tááláá tile kyeskee čielgiittâspargo valmâšin ive 2013. Säämi kielâlaavâ olášume árvuštâllâm lii algâttum.
o Edunvalvonnassa keskitytään erityisesti perinteisten saamen kielenkäyttöympäristöjen säilyttämiseen ja tukemiseen.	o Hiäđukocemist vuáijup eromâšávt ärbivuáválij sämikielâ kevttimpirrâsij siäilutmân já tuárjumân.
Tuetaan saamen kielen käytön lisääntymistä.	Tuárjup sämikielâ kevttim lasanem.
Saamen kielen käyttömahdollisuuksia vahvistetaan kaikilla elämän alueilla ja saamen kielen säilymistä, kehittymistä ja siirtymistä uudelle sukupolvelle tuetaan.	Sämikielâ kevttimmáhđulâšvuođah nanoduvvojeh puohâin eellim suorgijn já sämikielâ siäilum, ovdánem já sirdâšem uđđâ suhâpuolvân tuárjoo.
o Saamen kielilaki toteutuu täysmääräisesti ja saamelaiskäräjät valvoo tehokkaasti ja vaikuttavasti kielilain toteutumista.	o Säämi kielâlaahâ olášuvá tievâsmiärálávt já sämitigge kocá pehtilávt já aktiivlávt kielâlaavâ olášume.
Saamen kielilakiselvityksen toimenpide-esitykset on toteutettu.	Säämi kielâlahâčielgiittâs toimâiävtuttâsah láá olášittum.
o Saamen kielen toimistoa kehitetään saamen kielen huollon ja kielipolitiikan asiantuntijaelimeksi.	o Sämikielâ toimâttâh ovdeduvvoo sämikielâ huolâttâs já kielâpolitiik äššitobdeeorgaanân.
Saamenkielisen sanastotyön ja uudissanojen kehittämisen mahdollisuuksia vahvistetaan, erityisesti kieliteknologian avulla.	Sämikielâlâš sänipargo já uđâssaanij ovdedem máhđulâšvuođah nanoduvvojeh, eromâšávt kielâteknologia vievâst.
o Inarin- ja koltansaamen asemaa parannetaan tasa-arvoiseksi kieleksi koulutuksessa, tutkinnoissa, saamelaiskäräjien toiminnassa ja julkisessa elämässä pohjoissaamen rinnalle.	o Aanaar- já nuorttâsämikielâ sajattâh pyereduvvoo täsiárvusâš kiellân škovliimist, tuđhosijn, sämitige tooimâst já almolâš elimist tavesämikielâ paaldân.
Saamenkielen toimistoon perustetaan kolme uutta kääntäjän virkaa, inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielille.	Sämikielâ toimâttâhân vuáđuduvvojeh kulmâ uđđâ jurgâleijee virge, aanaar-, nuorttâ- já tavesämikielân.
o Saamelaiselle kieltä elvyttävälle kielipesä- ja kerhotoiminnalle laaditaan yhtenäiset kriteerit ja kielipesäsuunnitelmat saamelaiskäräjien johdolla.	o Sämikielâ iäláskittee kielâpiervâl- já kerhotooimân ráhtojeh ohtâlâs kriteereh já kielâpiervâlvuáváámeh sämitige jođettâsâst.
o Kieltä elvyttävää kielipesätoimintaa järjestetään jokaisessa saamelaisten kotiseutualueen kunnassa ja saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.	o Kielâ iäláskittee kielâpiervâltooimah uárnejuvvojeh jyehi sämikuávlu kieldâst já sämikuávlu ulguubeln.
o Kielineuvoston alaisuuteen luodaan määräraha, jolla tuetaan aikuisen saamelaisväestön suullisen ja/tai kirjallisen saamen kielen taidon hankintaa.	o Kielirääđi vuálásâžžân läjiduvvoo meriruttâ, moin puáhtá tuárjuđ rävis sämiaalmug njálmálâš já/tâi kirjálâš sämikielâ tááiđu haahâm.
3 Saamelaislasten ja -nuorten aseman kehittäminen	3.3.3 Sämipárnái já -nuorâi sajattuv ovdedem
o Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston alaisuuteen on perustettu saamelainen nuorisomääräraha.	o Sämitige nuorâirääđi vuálásâžžân lii vuáđudum säämi nuorâimeriruttâ.
o Nuorisoneuvoston alaisuuteen perustetaan Ofelaš-hanke, jolle taataan riittävät resurssit saamelaisella nuorisomäärärahalla.	o Nuorâirääđi vuálásâžžân vuáđuduvvoo Ofelašproojeekt, moos tähiduvvojeh tuárvi resursseh säämi nuorâimeriruuđáin.
o Saamelaislasten- ja nuorten tarpeet huomioidaan saamelaiskäräjien kaikessa toiminnassa.	o Sämipárnái- já nuorâi táárbuh váldojeh vuotân sämitige puoh tooimâst.
o Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet turvataan ja nuorisoneuvoston toimintaa ja tunnettavuutta kehitetään saamelaisnuorten aseman asiantuntijaelimeksi.	o Sämitige nuorâirääđi tuođâliih vaikuttemmáhđulâšvuođah torvejuvvojeh já nuorâirääđi tooimâ já tubdâttetteevuotâ ovdeduvvoo säminuorâi sajattuv äššitobdeeorgaanân. o Sämikielâlâš já sämikulttuurmiäldásâš kerho- já astoääigitoimâ ovdeduvvoo já tuárjoo.
Kuva: Petra Biret Magga-Vars kerho- ja vapaa-ajantoi-	Kove: Petra Biret Magga-Vars
voivat jäädä saamelaisten kotiseutualueelle.	o Läjiduvvojeh iävtuh toos, et säminuorah pyehtih pääcciđ sämikuávlun.
o Saamelaisesta lastenkulttuurikeskuksesta MÁNNU:sta luodaan osa saamelaiskäräjien pysyvää toimintaa ja toiminnalle on riittävät resurssit.	o Säämi párnáikulttuurkuávdáást MÁNNU:st ráhtoo uási sämitige pissoo tooimâst já tooimân láá kelijdeijee resursseh.
3.3.	Toimâ lasettuvvoo já ovdeduvvoo sämikuávlust já vijđeduvvoo meid sämikuávlu ulguubel.
4 Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen	3.3.4 Sämikielâlâš sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi ovdedem
MÁNNU pyrkii toiminnallaan vahvistamaan saamelaislasten- ja nuorten identiteettiä.	MÁNNU viggá toimâinis nanodiđ sämipárnái- já nuorâi identiteet.
Käytännön yhteistyötahoina toimivat pääsääntöisesti koulut, päiväkodit ja kielipesät, joiden kautta projektin kohderyhmä, saamelaisalueen alle 18 –vuotiaat saamelaislapset ja nuoret, tavoitetaan vaivattomasti.	Vuáválâš oovtâstpargopeellin tuáimih iänááš škoovlah, peivikiäjuh já kielâpiervâleh, moi pehti proojeekt čuásáttâhjuávkku, sämikuávlu vuálá 18 -ihásiih sämipárnááh já nuorah, fättejuvvojeh älkkeht.
Toiminnallaan MÁNNU edistää saamelaisen perinteisen tiedon siirtymistä nuoremmille sukupolville.	Toimâinis MÁNNU oovded säämi ärbivuáválii tiäđu sirdâšem nuorâb suhâpuolváid.
Kulttuurin tuntemus tukee lasten ja nuorten saamelaisidentiteetin vahvistumista, joka on edellytys saamen kielen -kulttuurin säilymiselle o Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen varatun määrärahan myöntämisestä säädetään lailla, määrärahaa on nostettu saamelaiskäräjien taloussuunnitelman mukaisesti ja rahoitus myönnetään saamelaisten itsemääräämisoikeuden mukaisesti saamelaiskäräjien toimiessa valtionapuviranomaisena.	-kulttuur siäilumân já jiešiävtulâš
Määrärahan myöntämiselle laaditaan vaalikausittainen suunnitelma.	Meriruuđâ mieđeetmân ráhtoo vaaljâpojijmield vuávám.
o Edunvalvonnassa ja saamelaiskäräjien omassa toiminnassa luodaan edellytykset koko saamelaisväestön laadukkaille, saamenkielisille ja saamelaiskulttuurinmukaisille sosiaali- ja terveyspalveluille.	o Hiäđukocemist já sämitige jieijâs tooimâst läjiduvvojeh iävtuh ubâ sämiaalmug ollâtásásâš, sämikielâlâš já sämikulttuurmiäldásâš sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlussáid.
Yhteistyötä saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja palveluntuottajien kanssa saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamiseksi jatketaan tehokkaasti ja vaikuttavasti.	Oovtâstpargo sämikuávlu kieldâiguin já palvâluspyevtitteijeiguin sämikielâlâš sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi pyereedmân juátkoo pehtilávt já aktiivlávt.
o Vaikutetaan aktiivisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti sosiaali- ja terveyshuollon lainsäädännön ja hallinnon kehittämiseen.	o Vaikuttuvvoo aktiivlávt já pehtilávt sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâs lahâasâttâs já haldâttuv oovdedmân.
o Luodaan edellytykset saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittajien työterveyshuollolle, sijaisavulle ja toimeentulolle.	o Läjiduvvojeh iävtuh sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi hárjutteijei pargotiervâsvuođâhuolâttâsân, sajasâšišán já áigápuátun.
o Tuetaan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä raja-alueyhteistyöllä.	o Tuárjoo sämikielâlâš sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi ovdedem räjikuávluoovtâstpargoost.
o Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, saamelaisyksikön toimintaedellytyksiä vahvistetaan.	o Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáá, sämiohtâduv toimâmiävtuid nanoduvvojeh.
5 Saamelaisten kulttuuripalvelujen ja taide-elämän kehittäminen	3.3.5 Sämmilij kulttuurpalvâlusâi já taaidâeellim ovdedem
o Edistetään arvolisäveron laskemista saamen käsityöltä ja taiteelta 9 % saamelaiskäräjien edunvalvonnassa.	o Sämitige hiäđukocemist ovdeduvvoo árvulaseviäru vyeledem säämi tyejeest já taidust 9 %.
o Laaditaan saamelaiskäräjien taide- ja käsityöpoliittinen ohjelma vuoden 2012 aikana kuullen saamelaistaiteilijoita ja käsityöntekijöitä.	o Ráhtoo sämitige taaidâ- já tyejipoolitlâš ohjelm ive 2012 ääigi kulâmáin sämitaaidârijd já tuájárijd.
Ohjelman laatimista varten palkataan työntekijä.	Ohjelm rähtim várás pálkkááttuvvoo pargee.
o Saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan varattua määrärahaa nostetaan taloussuunnitelman mukaisesti.	o Sämikielâlâš kulttuur oovdedmân já sämiseervij tooimân väridum meriruttâ loptejuvvoo ekonomiavuávám mield. o Uđâsmittoo säämi kulttuurimeriruuđâ uuccâmproosees pehtilubbon.
Kulttuurilautakunta laatii saamelaiskäräjien toimintaohjelman perustalta vuodesta 2013 lähtien vuosittaiset tavoitteet saamelaiselle kulttuurimäärärahalle.	Kulttuurlävdikodde ráhtá sämitige toimâohjelm vuáđuld ive 2013 rääjist ihásijd mittomeerijd säämi kulttuurmeriruutân.
o Saamelaiskäräjät edistää ja luo omalta osaltaan edellytykset sille, että Suomi ratifioi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksen mahdollisimman pian o Tuetaan saa-melaisten kulttuuri-ilmausten säilymistä, kehittymistä ja elvyttämistä saamelaiskäräjien edunvalvonnassa ja omassa toiminnassa o Saamelaisessa kulttuurimäärärahan myöntämisessä ja edunvalvonnassa luodaan edellytykset sille, että saamenkielisen ja saamelaiskulttuurinmukaisen lasten- ja nuorten kirjallisuuden, multimediatuotannon ja muiden palvelujen määrä ja saatavuus kasvaa.	o Sämitigge oovded já lááčá jieijâs uásild iävtuid toos, et Suomâ ratifisist Unesco immateriaallâš kulttuurärbivyevi suojâlemsopâmuš nuuvt jotelávt ko máhđulâš o Tuárjoo sämmilij kulttuurolgospyehtimij siäilum, ovdánem já iäláskittem sämitige hiäđukocemist já jieijâs tooimâst o Säämi kulttuurimeriruuđâ mieđeetmist já hiäđukocemist läjiduvvojeh iävtuh toos, et sämikielâlâš já sämikulttuurmiäldásâš párnái- já nuorâi kirjálâšvuođâ, multimediapyevtittâs já eres palvâlusâi meeri já finnimvuotâ lassaan.
o Tuetaan edunvalvonnassa Saamelaismuseo Siidan kehittymistä, resursointia ja tehtävien siirtämistä Museovirastolta Siidalle.	o Tuárjoo hiäđukocemist Sämimuseo Siijdâ ovdánem, resurssistem já pargoi sirdem Museovirgáduvâst Siijdân.
o Luodaan edellytykset kolttakulttuurikeskuksen perustamiselle Sevettijärvelle yhteistyössä kolttien kyläkokouksen kanssa ja tuetaan keskuksen toimintaa ja vaikuttavuutta luomalla saamelaiskäräjien omia toimintoja keskuksen yhteyteen.	o Läjiduvvojeh iävtuh sämikielâlâš ohjelmfalâlduv lassaanmân radiost já TV:st, eromâš tiäddučuágástâhhân sämikielâlâš já kulttuurmiäldásâš párnái- já nuorâiohjelmij merhâšittee lasanem sehe sämiradio kullumkuávlu viijđedmân kaavpugáid palvâliđ stuárráb uási sämmilijn.
Kulttuuri-ilmaus	Kulttuurolgospyehtim
Saamelaiskulttuurissa perinteinen kulttuuri-ilmaus tarkoittaa joikumusiikkia, saamen käsityötä, saamelaistaidetta, kertomaperinnettä ja myyttejä, kirjallisuutta, saamenkielisiä paikannimiä sekä saamelaista rakennusperinnettä (mm. kodat, kammit, erityyppiset aitat).	Sämikulttuurist ärbivuáválâš kulttuurolgospyehtim uáivild juoigâmmuusik, säämi tyeje, sämitaiduu, mainâstemärbivyevi já oskomušâid, kirjálâšvuođâ, sämikielâlâš päikkinoomâid sehe säämi huksimärbivyevi (el. láávuh, kuáđih, sierâlágán ääitih).
Lisäksi saamelaiseen muinaisuskoon kuuluva uhraaminen seidoille on kulttuuri-ilmaus.	Lasseen säämi toovlášooskon kullee uhredem sieidijd lii kulttuurolgospyehtim.
Uudemmat kulttuuriilmaukset tarkoittavat modernia saamelaismusiikkia, teatteria ja elokuvataidetta	Uđđâsuboh kulttuurolgospyehtimeh uáivildeh uđđâáigásâš sämimuusik, teatter já elleekovetaiduu
toteudu, koska saamelaisten o Luodaan edellytyksiä saamenkielisen sanomalehdistön ja verkkomedian kehittymiselle.	olášuu, koska sämmilij o Sämitigge tuárju säämi kulttuurkuávdáš Saijoos sämikulttuurpalvâlusâi ovdánem já uárnee sämmilijd kulttuurpalvâlusâid meid eres sämikuávlu kieldâin já sämikuávlu ulguubeln.
o Sajoksen aseman vahvistaminen, kehittäminen ja tunnetuksi tekeminen saamelaisten vireänä ja omaehtoisena toimintakeskuksena sekä elävänä ja monipuolisena tapahtumatalona.	o Saijoos sajattuv nanodem, ovdedem já tobdosin toohâm sämmilij virkkuus já jiešiävtulâš toimâmkuávdážin sehe ellee já maaŋgâpiälásâš tábáhtustáállun.
o Sajoksen johtamis- ja markkinointi- sekä sen vakituisten Kuva: Anni Näkkäläjärvi toimijoiden välisen yhteistoimintamallin suunnittelu ja sovitun mallin toimeenpano ja kehittäminen ja yhteistoimintamallin toiminta- ja henkilöstöresurssien turvaaminen.	o Saijoos jođettem- já markkânistem- sehe ton fastâ tuáimei koskâsâš oovtâsttoimâmmaali vuávám já Kove: Anni Näkkäläjärvi sooppum maali olášuttem já ovdedem já oovtâsttoimâmmaali toimâm- já pargojuávkkuresurssij turvim.
o Alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen toimintaa jatketaan ja kehitetään ja sen toimintaa ulotetaan myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle.	o Algâaalmugij elleekovekuávdáá toimâ juátkoo já ovdeduvvoo já ton toimâ vijđeduvvoo še sämikuávlu ulguubel.
o Saamelaismusiikkikeskuksen toimintaa jatketaan ja kehitetään.	o Sämimuusikkuávdáá toimâ juátkoo já ovdeduvvoo.
o Yhteistyötä tehdään evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon kanssa saamenkielisten palvelujen parantamiseksi.	o Oovtâstpargo pargoo evaŋgellâš-luterilâš kirhoin já ortodoksâlâš kirhoin sämikielâlâš palvâlusâi pyereedmân.
Tehdään yhteistyötä myös elämänkatsomuksellisten järjestöjen kanssa.	Tahhoo oovtâstpargo meid eellimuáinulâš servijguin.
6 Saamelaisopetuksen ja korkeakoulutuksen kehittäminen	3.3.6 Sämimáttááttâs já ollâškovlim ovdedem
o Saamelaisen oppimateriaalin valmistamiseksi osoitettua määrärahaa korotetaan saamelaiskäräjien esitysten mukaisesti. Inarin- ja koltansaamenkielisten oppimateriaalien määrää lisätään merkittävästi.	o Säämi oppâmateriaal vaalmâštmân čujottum meriruttâ loptejuvvoo sämitige iävtuttâsâi mield. Aanaar- já nuorttâsämikielâlâš oppâmateriaalâi meeri lasettuvvoo merhâšitteht.
o Saamen kielen ja saamenkielistä perusopetusta varten valmistetaan saamelaisen kulttuurin huomioon ottavat Saamelaisopetuksen opetussuunnitelman perusteet, jonka avulla opetuksen sisältöjä ja tuntijakoja yhtenäistetään ja suunnitelmallinen kielen elvyttäminen opetuksen avulla tehdään mahdolliseksi.	o Sämikielâ já sämikielâlâš vuáđumáttááttâs várás valmâštuvvojeh säämi kulttuur vuotân väldee Sämimáttááttâs máttááttâsvuávám vuáđustâsah, moi vievâst máttááttâs siskáldâsah já tijmejuávuh ohtâlistojeh já vuáválâš kielâ iäláskittem tahhoo máttááttâs vievâst máhđulâžžân.
o Utsjoen saamelaislukion säilymistä tuetaan ja luodaan edellytykset saamelaislukion toiminnan kehittymiselle.	o Ucjuv sämiluvâttuv siäilum tuárjoo já läjiduvvojeh iävtuh sämiluvâttuv tooimâ ovdánmân.
Luodaan edellytykset saamenkieliselle opetukselle lukiossa ja saamenkielisen ylioppilaskokeiden suorittamiselle.	Läjiduvvojeh iävtuh sämikielâlâš máttááttâsân luvâttuvâst já sämikielâlâš pajeuáppeeiskosij čođâlditmân.
o Kehitetään yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa kieltä elvyttävän toiminnan opetusta ja erityispedagogiikkaa.	o Ovdeduvvoo oovtâstpargoost jieškote-uv oppâlájádâsâiguin kielâ iäláskittee tooimâ máttááttâs já sierânâspedagogiik.
o Edistetään SPN:n saamelaisyliopistohanketta, jotta saamelaisnuoret voivat saada korkeakokoilutusta saamelaisten kotiseutualueella.	o Ovdeduvvoo SPR sämiollâopâttâhproojeekt, vâi säminuorah pyehtih uážžuđ ollâškovlim sämikuávlust.
o Saamelaiskäräjille perustetaan saamelaisopetuksen kehittämis- ja resurssikeskus, joka palvelee ja avustaa koulutuksen järjestäjiä saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen kehittämisessä.	o Sämitiigán vuáđuduvvoo sämimáttááttâs ovdedem- já reesuurskuávdáš, mii palvâl já iššeed škovlim uárnejeijeid sämikielâ já sämikielâlâš máttááttâs oovdedmist.
Saamelaiskäräjille osoitetaan varoja opetusta tukevan tiedotuksen ja pedagogisen neuvonnan hoitamiseen ja saamelaisopetuksen valtakunnallisena kehittäjänä ja koordinaattorina toimimiseen.	Sämitiigán čujottuvvojeh ruuđah máttááttâs tuárjoo tieđettem já pedagogâlâš ravvim tipšomân já sämimáttááttâs väldikodálâš ovdedeijen já koordinaattorin toimâmân.
2009/1705, 45 § 1 mom.) laajennetaan koskemaan myös niitä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolisia kuntia, joissa on huomattava saamelaisväestö.	o Sämikielâ já sämikielâlâš máttááttâs sierânâsruttâdem (L 29.12.2009/1705, 45 § 1 mom.) vijđeduvvoo kuoskâđ še taid sämikuávlu ulguupiäláid kieldâid, main lii merhâšittee sämiaalmug.
Mahdollistetaan kokoaikaisten saamen kielen opettajan virkojen perustamisen myös kotiseutualueen ulkopuolelle.	Tahhoo máhđulâžžân olesáigásâš sämikielâ máttáátteijee viirgij vuáđudem še sämikuávlu ulguubel.
o Luodaan edellytyksiä saamenkielisten aineen- ja luokanopettajien koulutuksen, täydennyskoulutuksen ja muuntokoulutuksen lisäämiselle.	o Läjiduvvojeh iävtuh sämikielâlâš amnâs- já luokamáttáátteijei škovlim, tievâsmittemškovlim já nubástusškovlim lasseetmân.
Saamelaista opettajakoulutusta kehitetään siten, että siinä otetaan huomioon saamelaisopetuksen erityistarpeet, saamelaiskulttuurinmukaisuus, saamelaisten perinteinen tieto sekä kaksikielisyys- ja kaksikulttuurisuuspedagogiikka.	Säämi máttáátteijeeškovlim ovdeduvvoo nuuvt, et tast váldojeh vuotân sämimáttááttâs sierânâstáárbuh, sämikulttuurmiäldásâšvuotâ, sämmilij ärbivuáválâš tiätu sehe kyevtkielâlâš- já kyevtkulttuurlâšvuođâpedagogiik.
o Käynnistetään saamelaisopetuksen arviointihanke.	o Piäijoo joton sämimáttááttâs árvuštâllâmproojeekt.
7 Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toiminnan kehittäminen	3.3.7 Säämi parlamentaarlâš rääđi tooimâ ovdedem
Suhde saamelaiskäräjien toimintaan on määritetty saamelaiskäräjien työjärjestyksessä.	o SPR:n láá adelum almolâš vääldi pargoh tave-eennâmlâš sämisopâmušâst.
SPN huolehtii ja johtaa saamelaisten kansainvälisestä edustamisesta.	Koskâvuotâ sämitige tooimân lii miäruštâllum sämitige pargo-oornigist.
o SPN edistää ja seuraa toiminnassaan Kirkkoniemen kolmannen saamelaisparlamentaarikkojen julistuksen toteutumista o SPN:n edistää ja seuraa YK:n alkuperäiskansaraportoija James Anayan saamelaisväestön tilaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä käsitelleiden raporttien suositusten toteutumista.	SPR huolât já joođeet sämmilij aalmugijkoskâsâš oovdâstmist. o SPR oovded já čuávu toimâinis Kirkkonjaargâ kuálmád sämiparlamiänttárij julgáštus olášume o SPR oovded já čuávu OA algâaalmugraportistee James Anaya sämiaalmug tile Suomâst, Ruotâst, Taažâst já Ruošâst kieđâvuššâm raportij avžuuttâsâi olášume.
o Suomen saamelaiskäräjät osallistuu SPN:n kautta arktiseen ja Barentsin alueen yhteistyöhön, kansainväliseen ilmastopoliittiseen ja biodiversiteettipäätöksentekoon, WIPO:n toimintaan, pohjoisen ulottavuuden ja pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä alkuperäiskansayhteistyöhön YK:ssä tehokkaasti ja vaikuttaen.	o Suomâ sämitigge uásálist SPR pehti arktâlâš já Baareents kuávlu oovtâstpaargon, aalmugijkoskâsâš šoŋŋâdâhpoolitlâš já biodiversiteetmiärádâstohâmân, WIPO tooimân, tave ooláádmudo já tave-eennâmlâš oovtâstpaargon sehe algâaalmugoovtâstpaargon OA:st vaikutmáin pehtilávt.
o SPN:llä pysyvä sihteeristö ja oma budjetti vuoteen 2015 mennessä.	o SPR:st pissoo čäällimkodde já jieijâs budjet ive 2015 räi.
Suomen saamelaiskäräjille on turvattu resurssit osallistua täyspainoisesti SPN:n toimintaan.	Suomâ sämitiigán láá torvejum resursseh uásálistiđ tievâsmiärálávt SPR tooimân.
o SPN:n alaisuudessa toimii nuorisolautakunta sekä tarvittava määrä muita lautakuntia SPN:n tehtävien tehokasta hoitamista varten.	o SPR vuálásâžžân tuáimih nuorâilävdikodde sehe tárbulâš meeri eres lävdikodeh SPR pargoi pehtilis tipšom várás.