Kieli	Kielâ
Identiteetti	KIELÂ JÁ IDENTITEET
Kirjoitustavat	Čäällimvyevih
Kieli ja identiteetti	Kielâ já identiteet
Kirjallisuus	Kirjálâšvuotâ
Julkaistut teokset	Almostittum kirjálâšvuotâ
Inarinsaamelaisten oma kieli, inarinsaame, on yksi uhanalaisimmista saamen kielistä.	Anarâšâi jieijâs kielâ, anarâškielâ, lii ohtâ tain uhkevuálásumosijn sämikielâin.
Syitä kielen uhanalaisuuteen on useita.	Suujah kielâ uhkevuálásâšvuotân láá maaŋgah.
Kieli on saamenkielistä ainoa, jota puhutaan vain Suomessa.	Kielâ lii sämikielâin áinoo, mii sárnoo tuše Suomâst.
Kaikki inarinsaamelaiset ovat siten myös suomenkielentaitoisia.	Nuuvtpa puoh anarâšah láá meiddei suomâkieltáiđusiih.
Perheiden kielenvaihto suomeen on tapahtunut ehkä muita saamelaisryhmiä varhaisemmassa vaiheessa historiallisista syistä.	Histojallisij suujâi keežild perrui kielâmolsom suomâkielân lii tábáhtum kenski tolebiššáá, ko eres sämmilâšjuávhuin.
Suomalainen uudisasutus ja valtiolliset laitokset, esimerkiksi kirkko ja koulu, saapuivat inarinsaamenkieliselle alueelle varhaisessa vaiheessa.	Syemmilâš uđâsaassâm já staatâ lájádâsah, ovdâmerkkân kirkko já škovlâ, pottii anarâškuávlun viehâ tooláá.
Pohjoismaiset rajasulut toivat alueelle myös pohjoissaamelaista vaikutusta yhä enenemässä määrin ja inarinsaamelaisten asema vähemmistön vähemmistönä muotoutui.	Tave-eennâmlâš räjitoppâmeh puohtii kuávlun meiddei lasaneijee orjâlâšvaikuttâsâid já anarâšâi sajattâh ucceeblovo ucceeblohhoon hámášui.
Monikulttuurisessa ympäristössä väestöstä tuli luonnollisesti monikielinen.	Maaŋgâkulttuursâš pirrâsist aalmugist šoodâi luándulávt maaŋgâkielâsâš.
Kielenvaihtoon johti usein myös yleinen uudistilojen perustaminen.	Kielâmolsomân tuálvui maŋgii meid almos uđâstáálui vuáđudem.
Tilan nimi rekisteröitiin suomenkielisenä ja suku vaihtoi nimeänsä vaikka tilan elinkeinot eivät muuttuneetkaan.	Táálu nommâ registeristui suomâkielâlâžžân já suuhâ lonottij noomâs veikkâ táálu iäláttâsah iä muttumgin.
Maailmansotien jälkeinen kehitys toi alueelle myös runsaasti uusia työmahdollisuuksia.	Maailmsođij maŋasâš ovdánem puovtij kuávlun meiddei valjeest uđđâ pargomáhđulâšvuođâid.
Siirtyminen pois perinteisistä elinkeinoista vei mukanaan taas yhden kielenkäyttöympäristön.	Sirdâšem ärbivuáválijn iäláttâsâin meddâl tuálvui tot mieldistis oppeet oovtâ kielâkevttimpirrâs.
Inarinsaamen kielen tilanne oli 1990-luvulla sellainen, että nuorin kielenpuhuja oli jo teini-ikäinen eli käytännössä kieli oli kuolemassa muutaman sukupolven kuluessa.	Anarâškielâ tile lâi 1990-lovvoost taggaar, et nuorâmus kielâsárnoo lâi juo nubálov ihásâš ađai vuáválávt kielâ lâi jämimin muádi suhâpuolvâ äigin.
Oma kieli osana etnisyyttä	Jieijâs kielâ uássin etnisâšvuođâ
Inarinsaame, kuten muutkin saamen kielet, sisältää runsaasti pohjoiseen ympäristöön ja perinteiseen elämänpiiriin liittyvää sanastoa, joka on ainutlaatuista ja suomenkieleksi kääntymätöntä.	Anarâškielâ, tegu eres-uv sämikielah, tuálá siste valjeest tavekuávlu pirrâsân já ärbivuáválâš eellimpirrâsân kullee saanijd, moh láá áinoošlajâsiih já suomâkielân jurgâlmettumeh.
Etenkin elinkeinoihin liittyvä saamenkielinen termistö on kuitenkin vakiintunut paikalliseen suomenkielen murresanastoon jo varhaisessa vaiheessa.	Aainâs-uv áigápuáđoid lohtâseijee sämikielâlâš termâhivvâdâh lii kuittâg vuáhádum páihálii suomâkielâ suomânân juo viehâ tooláá.
Kieli on kuitenkin se seikka, joka parhaiten erottaa inarinsaamelaiset muista saamelaisryhmistä.	Kielâ kuittâg lii tot äšši, mast pyeremustáá iärut anarâšâid eres sämmilâšjuávhuin.
Elinkeinot - poronhoito, kalastus ja keräilytalous - ovat yhteneväisiä muiden saamelaisryhmien kanssa.	Áigápuáđuh – puásuituálu, kyelipivdo já nuurrâmtuálu – láá siämmáálágáneh eres sämmilâšjuávhuiguin.
Toinenkaan tärkeä etninen tunnus, saamenpuku, ei välttämättä kerro kantajansa inarinsaamelaisuudesta, sillä varsikin Inarijärven länsi- ja pohjoispuolella suvut ovat yleisesti käyttäneet ns. Utsjoen mallin pukua.	Ij nubbegin tergâdis etnisâš tobdomerkkâ, sämimááccuh, aainâs muštâl kyeddes anarâšvuođâst, ko aainâs-uv Aanaarjäävri viestâr- já taavaapiälááh suuvah láá iänááš kiävttám nk. Ucjuvmallisii mááccuh.
Saamelaisyhteisön modernisoituessa oma kieli ja kieleen liittyvät kulttuurituotteet saavat yhä tärkeämmän sijan etnisen identiteetin muotoutumisessa.	Ko sämmilâšsiärvádâh modernišuvá, te jieijâs kielâ já toos kullee kulttuurpyevtittâsah uážžuh ain-uv tergâdub saje etnisii identiteet hámášuumeest.
Kielen uudelleenelvyttäminen	Kielâ uđđâsist virkosmittem
Inarinsaamelaiset aktivistit ovat saaneet jarrutettua kielen puhujien vähenemistä Uuden-Seelannin maoreilta lainatulla menetelmällä.	Anarâš aktivistah láá finnim hiđásmittiđ kielâ sárnoi kiäppánem Uđđâ-Seeland maorijn luoihâttum vuovvijn.
Kohanga reo, saameksi kielâpiervâl eli inarinsaamenkielinen kielipesä aloitti toimintansa Suomen Kulttuurirahaston avustuksella Inarissa vuonna 1997. Kielipesässä pienet lapset saavat saamenkielisen päiväkotiympäristön, vaikka heidän vanhempansa eivät kieltä puhuisikaan.	Kohanga reo, anarâškielân kielâpiervâl ađai anarâškielâ kielâpiervâl algâttij tooimâs Suomâ Kulttuurruttârááju torjuin Anarist ive 1997. Kielâpiervâlist uccâ párnááh finnejeh sämikielâlâš peivikiäččupirrâs, veikkâ sii vaanhimeh iä kielâ sárnuččiigin.
Kielipesää on artikkelin kirjoitushetkellä käynyt 33 lasta.	Kielâpiervâl láá taan artikkel čäällimääigi jottáám 33 párnážid.
Osa heistä on koulussa jatkanut opiskelua inarinsaamenkielisellä luokalla ja siten saanut äidinkielen veroisen kielitaidon.	Uási sist láá juátkám opâidis škoovlâst anarâškielâlâš luokast já návt finnim eenikielâ viärdásii kielâtááiđu.
Kielipesän toiminta on kuitenkin vuosittain vaakalaudalla rahoituksen epävarmuuden vuoksi ja koulua taas vaivaa opettajapula.	Kielâpiervâl toimâ ij lah kuittâg ihásávt ruttâdem peeleest ain vises já škoovlâ oppeet vääivid máttáátteijeevänivuotâ.
Kielipesällä on ollut suuri vaikutus niin uusien kielenpuhujien syntymiseen kuin myös lasten kautta tulleeseen kiinnostukseen inarinsaamen kieltä kohtaan.	Kielâpiervâlist lii lamaš stuorrâ vaikuttâs nuuvt uđđâ kielâsárnoi šoddâmân ko meiddei párnái pehti šoddâm mielâkiddiivâšvuotân anarâškielâ kuáttá.
Moni vanhempi on osallistunut inarinsaamen kursseille ja kieli voi siirtyä myös kotipiiriin, varsinkin perheen sisarusten käydessä kielipesää.	Maaŋgah vaanhimeh láá uásálistám anarâškielâ kurssáid já kielâ puáhtá sirdâšuđ meiddei päikkipirrâsân, aainâs-uv talle ko perruu párnááh joteh kielâpiervâl.
Kielipesän vaikutuksia tutkitaan parhaillaan käynnissä olevassa väitöstutkimuksessa.	Kielâpiervâl vaikuttâsâi tutkâm lii tääl joođoost náguskirjetutkâmušâst.
Kieli osana saamelaisen identiteetin tulevaisuutta	Kielâ uássin sämmilii identiteet puátteevuođâ
Henkilökohtainen saamenkielen taito ja sen siirtäminen lapsille antaa omalle saamelaiselle identiteetille jatkuvuutta ja synnyttää optimismia kulttuurin tulevaisuuden suhteen.	Persovnlâš sämikielâ máttu já tom sirdem páárnán addel jieijâs sämmilâš identiteetân jotkuuvâšvuođâ já šoddâd optimiismâ kulttuur puátteevuođâ háárán.
Identiteetin jatkuvuus voi syntyä myös muiden kulttuuripiirteiden kautta, esimerkiksi perinteisen elinkeinon siirtyessä sukupolvelta toiselle.	Identiteet jotkuuvâšvuotâ puáhtá šoddâđ meiddei eres kulttuurjiešvuovij pehti, ovdâmerkkân talle, ko ärbivuáválâš áigápuátu sirdâšuvá suhâpuolvâst nuubán.
Monet saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin ja elämäntapaan liittyvät etniset piirteet väistämättä muuttuvat tai häviävät.	Maaŋgah sämmilij árbivuáválâš áigápuáđoid já eellimvuáhán kullee etnisiih jiešvyevih eeppidhánnáá rievdih tâi láppojeh.
Kieli sen sijaan säilyy, mikäli vain uusia puhujia syntyy yhteisöön.	Ton sajan kielâ siäilu, jis peri uđđâ sárnooh šaddeh siärvádâhân.
Inarinsaamen kielen tukitoimenpiteet olisivat siten mahdollisesti yksinkertaisin tapa säilyttää inarinsaamelainen kulttuuri ja inarinsaamelaisten etninen identiteetti.	Anarâškielâ toorjâtooimah liččii talle máhđulávt oovtkiärdánumos vyehi siäiluttiđ anarâš kulttuur já anarâš etnisâš identiteet.
Inarinsaamen kieltä edistämään perustetun Anarâškielâ servi ry:n aloittamispöytäkirja vuodelta 1986.	Anarâškielâ ovdedem várás vuáđudum Anarâškielâ servi ry. vuáđudempevdikirje ive 1986.
Kielipesän lasten keskellä johtaja Ritva Kangasniemi ja Matti Morottaja.	Kielâpiervâlpárnáiguin jođetteijee Ritva Kangasniemi já Matti Morottaja.