Kulttuuri	Ovdâsijđo
Saamenpuku	Tyeji Tyeji
Musiikki	Mááccuh
Käsityökulttuuri liittyy vahvasti inarinsaamelaiseen perinteeseen.	Muusik Tyejikulttuur kulá nanosávt anarâš ärbivuáhán.
Sen näkyvimmät tuntomerkit ovat Inarinjärven ympärillä säilynyt kieli ja inarilainen puku.	Ton pyeremusah tobdomeerhah láá Aanaarjäävri pirrâsijn siäilum kielâ já anarâš mááccuh.
Kaikkien pohjoisten kansojen taustalta löytyvät samat lähtökohdat: arktinen luonto ja kehittymisen pakko.	Puohâin taavaapiälái aalmugij tuáváážijn kávnojeh siämmááh vuolgâsajeh: arktâlâš luándu já ovdánem tárbu.
Asioita on pitänyt kokeilla, kehitellä ja kaiken tämän takana on aina ollut ihminen.	Aašijd lii ferttim iskâdiđ, ovdediđ já ain taan tyehin lii lamaš olmooš.
Inarinsaamelaisessa elämänmuodossa tehtiin itse kaikki kodin piirissä tarvittavat tavarat, joka asetti tarve-esineille tiettyjä vaatimuksia.	Anarâš eellimvyevist ráhtojii pääihist puoh päikkipirrâsist tarbâšum tiiŋgah, mii asâttij anotiŋgáid tiätulágánijd vátámušâid.
Esineiden piti olla lujia, käytännöllisiä ja niiden piti miellyttää käyttäjänsä esteettistä silmää.	Tiiŋgah kolgii leđe nanoseh, vuohâseh kevttiđ já toh kolgii leđe meiddei čaalman vuohâseh uáiniđ.
Miehet tekivät ns. miesten töitä, jotka liittyivät asumiseen.	Almaah porgii nk. almai pargoid, moh lohtâsii asâmân.
Inarinjärvi ja sen monet sivuvedet, järvet ja lammet vaativat taitoa veneen rakentamisessa.	Aanaarjävri já ton maaŋgah uálgičácáduvah, jäävrih já lááduh vattii tááiđu kárbá rähtimân.
Talviseen kulkemiseen tarvittiin ahkioita ja kelkkoja sekä poroille länkiä.	Tälvijotemân tarbâšuvvojii kerriseh já rievah, sehe ergijd leeŋgih.
Perheessä tai alueella oli aina joku, joka hallitsi puusta tekemisen taidon.	Perrust tâi aassâmkuávlust lâi ain kiinii, kote haldâšij muorâst rähtim tááiđu.
Poron sarvet on ollut myös käyttömateriaali, josta esimerkiksi suopungin kielasluu ja lusikat, sekä vaimoväen tiuhta ja käpy on valmistettu.	Poccuu čuárvi lii lamaš meiddei anoaamnâs, mast láá rahtum ovdâmerkkân suoppâin čuárvikielah, pastemeh, njuškomeh já kiävuh.
Inarinsaamelaiset ovat omistaneet poroja vähemmän, mutta poro on ollut kaiken elämisen ehto.	Anarâšah iä lah lamaš puásuiriggáh, mut puásui lii lamaš kuittâg ubâ eellim iähtu.
Se on ollut ajokas, tarjonnut ravintoa ja nahasta on valmistettu pukineita.	Tot lii lamaš vuájáán, purrâmâš adeleijee já ton čeevđist láá rahtum anokäävnih.
Talvipuku perustui porontaljan monipuoliseen käyttöön, josta tehtiin sekä miesten että naisten pukineet.	Tälvikárvu vuáđudui poccuutyelji maaŋgâpiälásii kevttimân, mast ráhtojii sehe almai já nisonij káárvuh.
Kasvisparkittu nahka oli monipuolinen käsityömateriaali, jota tarvittiin valjaissa, laukkuina ja pussinahkana sekä pukineisiin.	Ostodum čevđi lâi maaŋgâpiälásâš tyejiaamnâs, mii tarbâšui leeŋgijn, laavhâin já sekkânähkin, sehe káárvuin.
Elämäntapa liittyy pukukulttuuriin Kalastus on liittynyt kiinteästi inarilaisen elämään niin talvi- kuin kesäpaikassakin.	Eellimvyehi čoonnâs mááccuhkulttuurân Kyelipivdo lii kullum nanosávt anarâš elimân nuuvt tälvi- ko kesiorottuvâst-uv.
Käsityöt ovat seuranneet vuotuismuuton mukana.	Tyejeh láá čuávvum varriistâllâm mieldi.
Pienimuotoinen maatalous ja karjanhoito, lehmät ja lampaat, ovat tuoneet vaihtelua perheiden ravintoon.	Ucessiähá eennâmtuálu já šiiveettuálu, kuusah já saavzah, láá puáhtám lasattâs perrui purrâmâšvááljun.
Naudannahkaa tarvittiin esimerkiksi kengänpohjanahkaksi ja poronhihnoiksi, ja lampaanvillaa kehrättiin langaksi.	Kusânähki tarbâšui ovdâmerkkân kamuvvuáđučevđin já läbžiamnâsin já saavzâulloost pannojii lääigih.
Lampaan taljoista tehtiin roukoja eli peittoja, ja liha käytettiin ravinnoksi.	Saavzâ tuoljin ráhtojii ruávuh, já piärgu kevttui ravâdin.
Norjan kauppamatkoilta tuotiin elintarvikkeiden lisäksi myös hylkeennahkaa kengänpohjia, hihnoja ja laukkuja varten, sekä muita käsityötarvikkeita kuten verkaa ja sarkaa lapinpukuja varten.	Taažâ kävppimaađhijn puáhtojii purrâmâšveerki lasseen meid nuárjunähki kamuvvuáđui, laabžij já laavhâi várás, sehe eres-uv tyejitarbâšeh tegu leđđee já paajâ sämimáccuhij várás.
Naiset ovat osallistuneet mahdollisuuksiensa mukaan kaikkiin töihin.	Nisoneh láá uásálistám máhđulâšvuođâidis mield puoh pargoid.
Vaimon tehtävänä on ollut pitää koti ja perhe lämpiminä, ja he ovat vaatettaneet perheensä.	Eemeed pargon lii lamaš toollâđ pääihi já perruu liegâsin, já sun lii kárvuttâm perrus.
Joskus tehtiin myös tuotteita naapureille ja kauemmaskin.	Motomin ráhtojii käävnih meiddei ránnjáid já olgoláá-uv.
Yleensä taitajien maine kiiri kulkijoiden ja tehtyjen tuotteiden mukana.	Táválávt tuáijojeijei táiđu juuđij máđhálij já rahtum tuojij mieldi.
Pukukulttuurin kehittyminen on liittynyt elämäntapaan.	Mááccuhkulttuur ovdánem lii kuullâm eellimvuáhán.
Naisen taidot ja taideaisti ovat olleet tarpeelliset vaatetuksen kehittymisessä.	Nissoon tááiđuh já taaidâčalme láá lamaš tárbuliih pivtâstem ovdánmist.
Koristelutapa toteutettiin kulloinkin saatavien materiaalien mukaisesti.	Hervâttemvyehi olášuttui amnâsij mield, moh kuás-uv lijjii finniimist.
Inarinsaamelaisten vaatimaton elämäntapa heijastui myös pukeutumisessa, aina ei ollut varaakaan kuin välttämättömään juhlapukukokonaisuuteen.	Anarâšâi vyeligâš eellimvyehi tiettui meiddei kárvudâtmist, ain ij lamaš väärigin ko eidu velttidmettumân juhlekáárvun. Sämimááccuh spejâlist onnáá peeivi
Saamenpuku kuvastaa tätä päivää Tarjonnan runsaus, varallisuus ja materiaalien helpompi saatavuus ovat näkyvissä nykyaikana inarinsaamelaisenkin vaateparren asustamisessa.	Falâlduv valje, omâdâh já amnâsij älkkeb finnim tááláá ääigist anarâš-uv piivtâstmist.
Perinteiset pukumateriaalit ovat saaneet rinnalleen uusia nykyaikaisia kankaita ja muita ompelutarvikkeita.	Ärbivuáváliih mááccuhamnâseh láá finnim paldâsis taanáigásâš uđđâ kággáid já eres-uv kuárrumtarbâšijd.
Vuosikymmenien saatossa on alueelle tullut vaikutteita eri puolilta saamelaisaluetta.	Ihelovoi mield láá puáttám vaikuttâsah sämikuávlu jieškote-uv kuávlust.
Inarin alueelle on tullut asukkaita muilta saamelaisalueilta.	Aanaar kuávlun láá puáttám ässeeh sämikuávlu eres oosijn.
Enontekiöläiset, utsjokelaiset ja kolttasaamelaiset ovat tuoneet alueelle omat pukukulttuurinsa.	Iänuduvliih, ucjuvliih já nuorttâlâšah láá puáhtám kuávlun jieijâs mááccuhkulttuuris.
Myös seka-avioliitot vaikuttavat omalta osaltaan pukukulttuurien kehittymiseen. Ella Sarre	Meid siähálâsnäimilitoh vaikutteh jieijâs uásild mááccuhkulttuur ovdánmân Ella Sarre
Inarinsaamelaisia käsityöntekijöitä:	Veikko Paltto
Ensi Aikion valmistamia sisnanahkaisia nitropusseja vasemmalla, sekä kahvi- ja sokeripusseja oikealla.	Ensi Aikio šišneest kuárrum nitrosehhiih čižetpeln, sehe kähvi- já sukkârseehah uálgispeln.