Kieli |
Kielâ |
Kirjoitustavat |
Čäällimvyevih |
Kieli ja identiteetti |
Kielâ já identiteet |
Kirjallisuus |
Kirjálâšvuotâ |
Julkaistut teokset |
Almostittum kirjálâšvuotâ |
Kertomusperinne on samantapainen kaikilla saamelaisilla. |
Mainâstemvyehi lii siämmáásullâsâš puoh sämmilijn. |
Tarinoiden kehys on usein sama, mutta miljöö ja muut yksityiskohdat antavat paikallisväriä. |
Mainâsij vuormâ lii távjá siämmâš, mut miljöö já tärkkilub ääših adeleh páihálii ivne. |
Niinpä vanhat syntykertomukset ja uskomustarinat ovat ovat suunnilleen samanlaisia eri puolilla saamelaisaluetta. |
Nuuvtpa puáris šoddâmmainâseh já oskomušmainâseh láá suullân siämmááláváneh jieškote-uv kuávlust. |
Satuja ovat eläinsadut, ihmesadut, novellisadut ja pilasadut. |
Satu -luokan kullee mainâseh láá elleemainâseh, imâšmainâseh, nooveelmainâseh já ilbis mainâseh. |
Ne ovat suureksi osaksi lainaa muualta, niinkuin sadut usein ovatkin. |
Toh láá iänááš luoihâttum eres kuávluin, nuuvt tego satu-mainâseh távjá láá-uv. |
Vuonna 1917 julkaistussa kokoelmassa "Inarinlappalaista kansantietoutta" on runsaasti satuja. |
Ive 1917 almostittum čuágálduvâst láá valjeest satu-mainâseh. |
Niiden aihepiirit ja asiat ovat enimmäkseen vieraita inarilaisille, kerrotaan mm. kuninkaista, jalopeuroista, hevosista, tukkitöistä ja tammenterhoista. |
Tain mainâstum ääših láá iänááš viäráseh anarâššáid, ko toh mainâsteh el. kunâgâsâin, jálupeevrijn, hiäppušijn, já taamiterhoin. |
Eläinsadutkin näyttävät olevan tuontitavaraa, koska poro tai peura ei esiinny saduissa juuri ollenkaan. |
Elleemainâseh-uv oroh lemin puohtum, kuás jo puásui teikâ kodde iä mainâšuu mainâsijn ollágin. |
Saduissa on kuitenkin paljon paikallisväriä ja tapahtumia on käsitelty saamelaiselta kannalta, kuten Menes-Antin seikkailu Ranskanmaalla. |
Mut mainâsijn kal lii ennuv páihálâš ivne já ääših kieđâvuššojeh säämi vuovvijn, nuuvt tego Meniš-Aanti fiäráneh Ranskaenâmist. |
Uskomustarinoista yleisimpiä ovat kertomukset staalosta, maahisista, aarteenvartijasta, seidoista, samoin kummitus-, etiäis- ja kaksoisolentotarinat. |
Oskomušmainâsijn táválumoseh láá mainâseh stáálust, kuhvittârijn, čáháligijn, sieidijn já meiddei komme-, ovdâsâš- já kyehtineeleevmainâseh. |
Varoitustarinoiden tehtävänä on mieleenpainuvasti selittää, miten käy, jos toimii väärin. |
Váruttemmainâsijguin čielgejii tom mielânpäccee vuovvijn, et maht kiävá, jis parga puástud. |
Henkilötarinat ja historialliset tarinat ovat enemmän sidoksissa paikkaan ja tiettyyn aikaan. |
Olmoošmainâseh já historjáliih mainâseh láá eenâb čonâsist sajan já tiätu ááigán. |
Memoraatti kertoo jonkun tietyn henkilön kokemuksesta. |
Memoraat maainâst kiännii tiätu ulmuu fiäránijn. |
Siinä on mukana uskomustarinan aineksia ja paljon yksityiskohtia, jotka eivät välttämättä vie kertomusta eteenpäin. |
Tast láá fáárust oskomušmainâs amnâseh já ennuv ovtâskâs ääših, moh iä aainâs joođeet mainâs ovdâskulij. |
Yksityiskohtien kerronnalla koetetaan ehkä todistaa tapahtuma todeksi, mutta niistä käy myös ilmi, että kerrottu tapaus on tuore. |
Ovtâskâs ašij kevttim mainâsist viggá vaarâ tuođâštiđ tom, et äšši lii tuođâi tábáhtum, mut tast čiälgá meiddei tot, et mainâstum tábáhtâs lii tai aigij tábáhtum. |
Kerrotaan henkilöt, aika ja paikka tarkasti ja mitä tapahtui. |
Mainâsist mainâšuvvojeh ulmuuh, äigi já päikki tárkká já et mii ain tábáhtui. |
Jos tarinan juoni unohtuu tai sitä ei haluta kertoa, niin se voi supistua lauseeksi tai tokaisuksi. |
Jis mainâs juonâ vájálduvá teikâ tom ij haalijd mainâstiđ, te tot puáhtá snorâniđ ceelhân teikâ páhudistmân. |
Lasta voidaan varoittaa: Jos menet veden rannalle, vuáŋŋáš tempaa sinut veden alle. |
Párnáá puáhtá váruttiđ: Jis moonah riidon, te vuáŋŋáš rottee tuu čääsi vuál. |
Tai jos lapsi on alasti, sanottiin: Piettemes čáhálig ! |
Teikâ jis páárnâš lii piättáá, te ettii: Piettemes čáhálig ! |
Čáhálig nimittäin oli pienikokoinen alaston aarteenvartija-haltija. |
Čáhálig uáináh lâi pietittem. |
Inarinsaamessa ei ole eri nimityksiä sadulle, tarinalle tai memoraatille, on vain maainâs ja verbi mainâstiđ. |
Anarâškielâst ij lah sierânâs nommâ satun ige memoraatân, lii tuše maainâs já verbâ mainâstiđ. |
On myös muštâlus, joka tarkoittaa kertomusta, muisteloa. |
Lii meiddei muštâlus. |
Muštâlus, memoraatti ja usein tarinakin kerrotaan totena, satu taas epätotena. |
Muštâlus, memoraat já motomin maainâs-uv mainâstuvvojeh tuottân, satu vist epituottân. |
Eri kertomustyyppejä |
Mainâsšlaajah |
Novellisadun juoni selviää teoksesta "Inarinlappalaista kansantietoutta" (1886). |
Nooveelmainâs (satu) juonâ (1886) kirjeest "Inarinlappalaista kansantietoutta. |
Menes-Antti kertoo kuinka hän maailmalla kulkiessaan meni Ranskaan. |
" Meniš-Antti maainâst, maht sun maailmist jođedijn moonâi Raanskan. |
Pariisissa hän nukkavierussa asussa meni erääseen rakennukseen, jossa oli juhlat. |
Pariisist sun hyenes pihtâsijguin moonâi mottoom táálun, mast lijjii juhleh. |
Hänet yritettiin ensin ajaa pois, mutta myöhemmin hän kuuli erään herran sopivan kuninkantyttären kanssa siitä, että he menevät yhdessä nukkumaan. |
Suu viggii vistig vyejettiđ meddâl, mut maŋeláá sun kuulâi mottoom hiärá sopâmin kunâgâs nieidáin, et suoi moonnâv oovtâst uáđđáđ. |
Menes-Antti kyllä osasi ranskaa. |
Meniš-Antti kal maatij ranskakielâ. |
Kosijaksi tekeytymällä hän pääsi tyttären luo neljänteen kerrokseen. |
Sun tohâludâi irguustellen já peesâi niäljád kiärdán. |
Sängyssä Antti kuitenkin paljastui, kun joutui kovasti raapimaan täitä. |
Seeŋgâst Antti kuittâg kavnâttâđâi, ko ferttij ruokkâđ čuuvtij tiihijd. |
Tytär antoi Menes-Antille kolmetuhatta kultataaleria, ennen kuin sai hänet lähtemään. |
Nieidâ adelij sunjin kulmâtuhháát kolletalarid, ovdil ko finnij suu vyelgiđ. |
Kuninkaantytär on kuulemma tullut raskaaksi. |
Kunâgâs nieidâ lii kulloo čuávjum. |
Stáálu (staalo) on iso, vahva, ruma ja yksinäinen olio, joka haastaa ihmisen painiin. |
Stáálu lii stuorrâ, kievrâs, fastes já ohtuunis eeleev, mii hástá ulmuu hiäibuđ. |
Jos ihminen voittaa, hänen on omalla veitsellään tapettava staalo. |
Jis olmooš vuáittá, sun kalga jieijâs nijbijn koddeđ stáálu. |
Staalo tarjoaa omaa veistään, mutta sillä se ei kuole, vaan saa vain lisää voimaa. |
Stáálu kal fáálá jieijâs nijbe, mut toin tot ij jäämi, pic kiävru val lase. |
Myös staalon koira, joka kylläkin voi olla näkymätön, pitää tappaa, muuten se nuolee staalon haavat ja herättää sen henkiin entistä vahvempana. |
Meiddei stáálu pennuu, mii puáhtá kal leđe uáinimettum, kalga koddeđ, mudoi tot njuálu stáálu haavijd já iäláskit tom val kievrâbin. |
Ihminen saa staalon rahat ja kullat itselleen. |
Olmooš finnee stáálu ruuđâid já kuullijd olssis. |
Kufittâr eli kuhvittâr on hyvätapaisempi olio. |
Kuhvittâr lii sivvâdub eeleev. |
Se asuu maan alla, mutta voi joskus ilmaantua ihmisten näkyville, ellei halua jostakin syystä liikkua näkymättömänä. |
Tot áásá eennâm vyelni, mut sáttá motomin almostuđ ulmui uáinusân, jis haalijd monnii suujâst jotteeđ uáinimettumin. |
Kuhvittârit ovat kauniita, rikkaita ja hyvinpukeutuneita. |
Kuhvittâreh láá muččâdeh, riggáh já šiev káárvuin. |
Heidän poronsakin ovat erikoisen värisiä. |
Sii poccuuh-uv láá čiŋŋâivnásiih. |
Kuhvittârtarinoissa yleensä ihminen näkee outoja poroja ison tokan, joka ei jätä lumeen jälkiä. |
Kuhvittârmainâsijn táválávt olmooš uáiná omâs poccuid stuorrâ iälu, mii ij räähti muottui luodâid. |
Mutta jos heittää veitsen tai jonkin raudan porojen yli, niin saa itselleen kaikki ne porot, jotka jäävät putomanispaikan ja ihmisen väliin. |
Mut jis leggist nijbe teikâ monnii ryevdi poccui paijeel, te finnee olssis puoh taid poccuid, moh pääccih koččâmsaje já ulmuu kooskân. |
Joku onkin rikastunut sillä tavoin. |
Kiinii lii-uv kulloo riggom toin naalijn. |
Seita eli sieidi oli jumala tai ainakin hengen olopaikka. |
Sieidi lâi immeel teikâ kuittâg jiegâ orroomsaje. |
Tunnettu on kertomus Iijärven seidasta. |
Tobdos lii maainâs Ijjäävri sieidist. |
Siinä eräs äiti ja tytär menivät ilmoittamaan seidalle, etteivät aio enää uhrata tälle. |
Tast mottoom enni nieidâinis moonáin almottiđ siäidán, et suoi iävá innig ááigu uhrediđ toos. |
Silloin veneeseen astuessa tytön jalka takertui rantaan niin, että hänen oli huudettava seitaa avuksi ja luvattava edelleen uhrata: "Älä ota kusikinttua, ota mieluummin pässinkaula!". |
Te kárbás lavkkiidijn nieidâ jyelgi rokkâsij riidon nuuvt, et sun ferttij čuárvuđ sieidi iššeen já lopediđ ain-uv uhrediđ: "Ele vääldi kuonâruoidâ, vääldi pyereeb viercâ čiäppát! |
Silloin jalka irtosi rannasta, ja heidän täytyi edelleen jatkaa uhrien tuomista seidalle. |
" Te jyelgi peesâi luovâs riddoost, já suoi ferttijn ain juátkiđ uhrij pyehtim siäidán. |
Tulijan ovdâsâš eli etiäinen ilmestyi jonkin aikaa aikaisemmin kuin henkilö itse todellisuudessa. |
Ovdâsâš almostui mottoom ääigi ovdil ko olmooš jieš. Motomij ovdâsâš poođij pirrâmpeeivi ovdil. |
Tällainen oli ainakin Kaapin Jounilla. |
Taggaar lâi kuittâg Kaabi Joovnâst. |
Se oli niin täsmällinen, että vaimo saattoi keittää kahvin valmiiksi vuorokauden kuluttua etiäisen näkymisestä. |
Tot almostui nuuvt tárkká, et kálgu puovtij käähvi vuoššâđ valmâšin pirrâmpeeivi keččin ovdâsáá oinuumist. |
Etiäinen muistutti tarkalleen varsinaista ihmistä. |
Ovdâsâš lâi eidu tego olmooš jieš-uv. |
Paksumaassa asuvalla Akun Jounilla oli etiäinen, jonka useat ihmiset näkivät samanaikaisesti. |
Kossenâmist ässee Áhu-Joovnâst lâi ovdâsâš, mon maaŋgâs oinii siämmáá ääigi. |
Tapauksia oli useita ja eräs oli sellainenkin, että Jouni näkyi samanaikaisesti etiäisensä kanssa ja puhuikin sille. |
Návt tábáhtui maŋgii, ohtii keevâi nuuvt-uv, et Jovnâ oinui ohtân ovdâsáinis já sáárnui-uv toin. |
Lieneekö etiäinen ollut myöhässä vai Jouni liian aikaisessa. |
Lâš-uv ovdâsâš lamaš maŋanum vâi Jovnâ puáttâm liijkás tooláá. |
Tyypillinen vainolaistarina on sellainen, että vainolaiset eli čuđeh tulevat hävittämään saamelaisten taloja, tappamaan ja ryöstämään. |
Táválâš čuđemaainâs lii taggaar, et čuđeh puátih hevâttiđ sämmilij tááluid, koddeđ já rievediđ. Sämmilij sáŋgár Lavrukâš kuittâg utkáávuođâinis tuššâd čuuđijd. |
Saamelasten sankari Lavrukâš kuitenkin neuvokkuudellaan tuhoaa vainolaiset. |
Mottoom mainâsist čuđeh lijjii jotemin Aanaarjäävri mield já pálkkááttii Lavrukáá uápisin. |
Hän houkutteli heidät saareen syömään hilloja. |
Sun hokâttâlâi taid suollui luámánijd purrâđ. |
Kun vainolaiset olivat menneet kauemmaksi, Lavrukâš työnsi kaikki veneet vesille ja jätti vainolaiset saareen. |
Ko čuđeh lijjii moonnâm tabbeláá, te Lavrukâš saajai puoh kárbáid čáácán já kuođij čuuđijd suollui. |
Kahden viikon kuluttua vainolaiset olivat kuolleen nälkään, vaikka olivat syöneet kuoren sadasta männystä. |
Kyevti oho keččin čuđeh lijjii jáámmâm niälgán, veikâ lijjii purrâm čyeđe peesist kuolmâsijd. |
Saaren nimi on Satapetäjäsaari. |
Suolluu nommâ lii-uv Čyetpecsuálui. |
Lavrukâš oli aikansa McGyver. |
Lavrukâš lâi jieijâs ääigi MacGyver. |
Historiallisista tarinoita esimerkkinä on tässä Sigan tarina. |
Historjálijn mainâsijn ovdâmerkkân lii täst Sigá maainâs. |
Sigga oli tyttö, jolla oli kaksi kosijaa. |
Siggá lâi nieidâ, kiäst láin kyehti irge. |
Kun hän ei osannut tehdä valintaa, sulhaset menivät kapean salmen kahden puolen ja ampuivat jousillaan toisiaan. |
Ko sun ij máttâm valjiđ kuábbáágin, te irgeh moonáin kezis čuálmi kyevtibel já paijijn tavgijn kyeimis. |
Kumpikin poika kuoli. |
Kuábâš-uv kaandâin jaamij. |
Salmi sai nimekseen Sigá čiärrumčuálm i eli Sigan itkusalmi. |
Čuálmán šoodâi nommân Sigá čiärrumčuálmi. |
Tarinalla on kaksi loppua, ikäänkuin valittavana. |
Mainâsist láá kyehti loopâ, tego valjimnáál. |
Toisessa Sigga haudataan kosijoiden väliin sanoilla: "Kun et kumpaakaan hylännyt, niin nyt saat molemmat. |
Nubbeest Siggá hávdáduvvoo irgij kooskân sanijguin: "Ko jieh kuábbáágin hilgom, te tääl finniih kuohtuid. |
" Toinen loppu on sellainen, että Sigga muutta asumaan Norjan puolelle Isoonvuonoon, jossa meni naimisiin ja eli elämänsä siellä. |
" Nubbe loppâ lâi taggaar, et Siggá varrij aassâđ Taažâbel Stuorrâvuonân, kost naajâi já eelij elimis tobbeen. |
Isonvuonon eteläpuolella on paikannimet Sigákieddi (Sigankenttä) ja Sigákuolbâ (Sigankangas) |
Stuorrâvuonâ máddáábeln láá pääihinoomah Sigákieddi já Sigákuolbâ. Mainâseh ulmuin láá vaarâ táválumoseh. |
Mehevimmät tarinat käsittelevät henkilöitä, jotka ovat luonteensa, tapojensa tai toimiensa puolesta erikoisia. |
Suvláámus mainâseh mainâstuvvojeh ulmuin, moh láá luándus, tavijdis teikâ pargoidis peeleest suámáliih. |
Tarinoiden kerronnassa on syytä kuitenkin tietää asioiden mahdollinen arkaluontoisuus. |
Maainâstmist kalga kuittâg tiettiđ, et láá-uv ääših äärgih, et lii-uv pyeri taid kost já kiäs peri mainâstiđ. |
Pitää tietää, missä yhteydessä ja keille jutun kertoo. |
Mainâsij ulmuuh sättih leđe val elimin, teikâ kuittâg sii alda hyelhih. |
Aina ei voi kertoa esim. sellaisesta tapahtumasta, jossa noita yrittää parantaa mielenvikaisen ihmisen. |
Ain ij pyevti mainâstiđ om. taggaar mainâs, mast nuáidi keččâl pyerediđ mielâvänulmuu. |
Joskus voi kuitenkin kertoa porovarkaasta, kun lisää aspektin veijari-sankarista, joka huijaa suomalaisia poliiseja. |
Motomin puáhtá kuittâg mainâstiđ om. puásuisuollust, jis lasseet toos aspekt tiätuláván juonâlâš sáŋgárist, kote om. táájut läddlâš polisijd. |
Tällaisia ovat mm. muistelukset Menes-Jussasta. |
Tágáreh láá mainâseh Meniš-Jussáást. |
Eräässä Jussa pääsee karkuun eksyttämällä nimismiehen ja poliisin laajaan kiekeröön. |
Mottoom mainâsist Jussá piäsá kárgáđ, ko čájádit poolis já komserjâs vijđes čievârmaailmân. |
Toisessa Jussa karkaa vanginkuljettajalta kaivautumalla yöpymistalon ladon heiniin. |
Nubbeest Jussá kárgáá faŋgâfiävrárist nuuvt, et čááŋá čieŋâlâsân suoinij siisâ láátun. |
Kolmannessa Jussa karkaa Kittilän puulinnasta tekeytymällä jalkavaivaiseksi. |
Kuálmádist Jussá kárgáá Kittâl muorâlanneest tohâludmáin, et sun lii jyelgiväänist. |
Matti Morottaja Sammeli Morottaja kertoo: Jaakon Yrjö |
Kuobžâ-Saammâl (Sammeli Morottaja) maainâst: Jáák'Irján |
YLE Sámi radion sarjasta Sitä ihmistä unohda (. |
YLE Säämi radion sarjasta Tom ulmuu jiem vájáldit |