Kieli	Kielâ
Kirjoitustavat	Čäällimvyevih
Kieli ja identiteetti	Kielâ já identiteet
Kirjallisuus	Kirjálâšvuotâ
Julkaistut teokset	Almostittum kirjálâšvuotâ
Inarinsaamelaisten identiteetti erottaa heidät suomalaisten lisäksi myös muista saamelaisista, pohjois- ja kolttasaamelaisista, vaikka he samaistuvatkin saamelaisiin yleensä.	Anarâšâi identiteet iärut sii syemmilijn já meiddei eres sämmilijn, orjâlâšâin já nuorttâlijn, veikkâ sij kal aneh-uv jieijâs sämmilâžžân puoh eres sämmilij juávhust.
Oman ryhmän merkkejä ovat ennen muuta kieli, asuinseutu, suku ja vaatetus.	Jieijâs juávhu merhah láá ovdemužžân kielâ, já te aassâmkuávlu, suuhâ já pihtâseh.
Kieli on kulttuurin ja identiteetin kivijalka.	Kielâ lii kulttuur já identiteet keđgijyelgi.
Sen lisäksi, että se on kommunikaation väline, siihen on sisäänrakennettu käsitys asuinympäristöstä ja muusta luonnosta, esineellisestä kulttuurista, elämäntavasta ja maailmankuvasta.	Ton lasseen, et kieláin puáhtá toollâđ ohtâvuođâ, tast lii siste meiddei puoh ibárdâs aassâmpirrâsist já eres luándust, uáinojeijee kulttuurist, eellimvyevist já maailmkooveest.
Jos kieli häviää, ei kulttuurista jää paljon jäljelle.	Jis kielâ láppoo, te kulttuurâst ij pääsi ennuvgin.
Vaikka esimerkiksi jonkin saamelaisen käsityön voi oppia tekemään lyhyellä harjoittelulla, pitää oppia myös siinä käytettävä termistö, kuten ainesten nimet ja työtä kuvaat verbit.	Veikâ ovdâmerkkân monnii säämityeje uáppá tuoijuđ uánihis hárjuttâllâm maŋa, te tast kalga meiddei oppâđ toos kullee saanijd, tego amnâsij noomâid já tuoijumpargo kovvejeijee saanijd.
Saamelaisena eläminen ilman kielitaitoa on puolinaista.	Jis ij määti kielâ, te sämmilâžžân eellim páácá pelimuudon.
Inarinsaamen kielen puhujia on noin 300, riippuen siitä, miten kielitaito määritellään.	Kuávlu já lohomeeri Anarâškielâ sárnooh láá s. 300, tađe mield, maht kielâ mättim miäruštâlloo.
Määrä on ehkä kolmasosa kaikista inarinsaamelaisista.	Taat meeri lii vaarâ kuálmádâs puoh anarâšâin.
Suurempi osa osaa saamea vain vähän tai pelkästään suomea.	Stuárrâb uási máttá sämikielâ tuše váhá teikâ máttá tuše suomâkielâ.
Inarinsaamea on puhuttu perinteisesti Inarijärven ympäristössä mm. seuraavilla seuduilla: Nellim, Ivalo, Menesjärvi, Repojoki, Tirro, Inarin kirkonkylä, Kaamanen, Aksujärvi, Syysjärvi, Iijärvi, Sevettijärvi ja Partakko.	Anarâškielâ ärbivuáválâš sárnumkuávlu lii Aanaarjäävri piirâs (kárttá), já ei. täin soojijn: Njellim, Avveel, Menišjävri, Riemâšjuuhâ, Mosshâš, Aanaar markkân, Kaamâs, Ákšujävri, Čovčjävri, Ijjävri, Čevetjävri já Päärtih.
Inarinsaamen kielen ominaispiirteitä	Anarâškielâ jiešvuođah
Kielellisesti inarinsaaamelaiset kuuluvat saamen kielten itämurteisiin, vaikka heille on helpompaa ymmärtää länsimurteiden pohjoissaamea kuin itämurteiden koltansaamea.	Kielâlávt anarâšah lohhojeh nuorttâkielâi juávkun, veikkâ sijjân lii masa älkkeb addiđ viestârkieláid kullee orjâlâškielâ ko nuorttâkieláid kullee nuorttâlâškielâ.
Näin on ainakin kielialueen länsirajalla asuvilla inarilaisilla.	Návt lii kuittâg kielâ sárnumkuávlu viestârpele roobdâst ässee anarâšâin.
Kolttien rajanaapurit taas ymmärtävät paremmin kolttaa ja jotkut puhuvatkin sitä.	Nuorttâlij räjiráánjáh vist iberdeh pyerebeht nuorttâlâškielâ já motomeh sárnuh-uv tom.
Inarinsaamelaiset käyttävät sanaa kieli ilmaisemaan "murteiden" välistä eroa: anarâškielâ, inarinkieli.	Anarâšâin ij lah suomâkielâ västideijee sääni, tom västid sääni "kielâ": anarâškielâ.
Ero muihin saamen kieliin on niin suuri että naapurikieltenkin ymmärtäminen vaatii totuttelua.	Iäru eres sämikieláid lii nuuvt styeres, et ránnjákielâi addim váátá hárjáneme.
Sen vuoksi esim. yhteinen oppimateriaali muiden saamelaisryhmien kanssa ei tule kysymykseen Seuraavassa on muutama esimerkki eri saamen kielten samantapaisista sanoista:	Ton tiet om. ohtâsâš oppâmateriaal eres sämmilijguin ij lah máhđulâš. Taa láá motomeh ovdâmeerhah jieškote-uv sämikielâi saanijn, moh sulâsteteh kyeimis.
suomi kala äiti poro	anarâškielâ kyeli enni puásui
koltansaame kue'll jeä'n'n puä	nuorttâkielâ kue'll jeä'n'n puä
Erilaisiakin sanoja on:	Láá meiddei eresláván säänih:
suomi ilves kissa ohi	anarâškielâ iilvâs kissá lappâd
koltansaame riiss kaass rääi	nuorttâkielâ riiss kaass rääi
Vaikka suomi ja inarinsaame ovat sukulaiskieliä ja rakenteeltaan samanlaisia, on kielen rakenteessa erojakin, kuten - Inarinsaamessa on sijamuotoja vain yhdeksän - Persoonapronomineissa ja verbeissä on yksikön ja monikon lisäksi kaksikkomuoto eli duaali, esim. čuoigâm (hiihdän), čyeigeen (me kaksi hiihdämme), čuoigâp (hiihdämme)	Veikkâ suomâkielâ já anarâškielâ láá-uv ráhtus peeleest siämmááláváneh, te láá kuittâg iäruh-uv, nuuvt tego - Anarâškielâst láá sajehäämih tuše oovce - Persovnprominijn já veerbâin lii oovtâ- já maaŋgâlovo lasseen val kyevtiloho ađai duaal, om. mun čuoigâm, muoi čyeigeen, mij čuoigâp - Anarâškielâst ij lah uásiobjekt nuuvt tego suomâst.
Esim. ilmaisu Mun puurâm leeibi voi merkitä joko Minä syön leivän tai Minä syön leipää.	Jis iätá et Mun puurâm leeibi, te tot puáhtá merhâšiđ, et mun puurâm ubâ leeibi teikâ tuše uási tast.
Saamen kielessä on runsas ja monipuolinen luonnonoloihin liittyvä sanasto, mutta nykykieli tarvitsee myös uusia sanoja.	Sämikielâst láá ennuv säänih, moh kovvejeh pirrâs já luándu aašijd, mut tááláá ääigi kielâ taarbâš meiddei uđđâ saanijd.
Inarinsaamen kieleen on tehtykin noin 10 000 uudissanaa.	Anarâskielân laa rahtum-uv s. 10 000 uđđâ säännid. Maassâd pajas
Kielen käyttö virallisissa yhteyksissä	Kielâ kevttim virgálijn ohtâvuođâin
Inarinsaamen kielen opetus alkoi peruskoulussa tuntiopetuksena 1970-luvun puolivälistä alkaen.	Anarâškielâ máttááttâs aalgij vuáđuškoovlâst tijmemáttááttâssân 1970-lovo pelimuddoost.
Nyt kunnan opetussuunnitelmassa inarinsaamen kieli on sekä opetuskieli että oppiaine.	Tääl kieldâ máttááttâsvuáváámist anarâškielâ lii sehe máttááttâskielâ já oppâaamnâs.
Lukuvuonna 2005-2006 inarinsaameksi opetetaan eri oppiaineita peruskoulun 1-4 luokilla kahdeksalle oppilaalle.	Luuhâmive 2005-2006 anarâškielân máttááttuvvojii oppâamnâseh vuáđuškoovlâ 1-4 luokain (8 uápped).
Lisäksi se on äidinkielen ja vieraan kielen oppiaineena ylemmillä luokilla.	Ton lasseen anarâškielâ lâi eenikielâ já vieres kielâ oppâamnâsin pajebijn luokain.
Kaikkiaan inarinsaamen opetusta saa peruskoulussa 18 ja lukiossa kaksi oppilasta.	Puohnissii anarâškielâ máttááttâs finnejeh vuáđuškoovlâst 18 já luvâttuvâst 2 uáppee.
Ivalon lukiossa on vuodesta 1998 lähtien voitu kirjoittaa inarinsaame äidinkielen tai vieraan kielen kokeena.	Avveel luvâttuvâst lii ive 1998 rääjist puáhtâm čäälliđ anarâškielâ eenikielâ tâi vieres kielâ iskosin.
Yliopistotasoista opetusta on mahdollista saada perusopinnot inarinsaamessa.	Ollâopâttuv tásásâš máttááttâs lii máhđulâš finniđ vuáđuoppân.
Opetuksen määrä on lisääntynyt useana vuotena.	Máttááttâš meeri lii lasanâm ivveest ihán.
Inarinsaamen kielen opetusta vaivaa kuitenkin suuri oppimateriaalipula.	Kielâ máttááttâs kuárid kuittâg stuorrâ materiaalvänivuotâ.
Vain muutama peruskoulun oppikirja on olemassa, sillä materiaalintekijöitä on vähän.	Tuše mottoom oppâkirje lii rahtum vuáđuškoovlâ várás, toin ko rähteeh láá uccáá.
Myös opettajapula on tuntuva.	Meiddei máttáátteijeeh váiluh.
Ongelma on pienelle kieliryhmälle tyypillinen, osaavia ja aktiivisia ihmisiä on vähän.	Taat lii uccâ kielâjuávhu váigâdvuotâ, čepis já iäljáris ulmuuh láá uccáá.
Sama ihminen joutuu olemaan opettaja, toimittaja, kulttuurityöntekijä, lakimies, muusikko, taiteilija, kirjailija, tutkija, poliitikko, nuorisotyöntekijä jne.	Siämmáš olmooš kárttá leđe máttáátteijee, toimâtteijee, kulttuurpargee, lahâalmai, muusikčeppi, taaiđâčeppi, kirječällee, totkee, politijkkár, nuorâkerdipargee jna.
Uhanalainen kieli tarvitsee tukea	Uhkevuálásâš kielâ taarbâš torjuu
Inarinsaamelaisia on vuonna 1995 saamelaisvaltuuskunnan keräämien tietojen mukaan noin 350 sellaisia, joilla saame on ollut ensimmäinen kieli.	Anarâšâin láá ive 1995 sämitige čuággim tiäđui mield 324 tagareh, kiäin sämikielâ lii lamaš vuossâmuš kielâ.
Kun lukuun lisätään suomenkieliset inarinsaamelaiset, kokonaismäärä lienee vajaan tuhannen paikkeilla.	Ko taan lohon lasettuvvojeh suomâkielâliih anarâšah, te ubâ meeri sáttá leđe aldasáid tuhháát.
Inarinsaamen kielen taitajat ovat kuitenkin enimmäkseen vanhoja tai keski-ikäisiä, lapsia ja nuoria on verraten vähän.	Anarâškielâ mätteeh láá kuittâg iänááš puáráseh teikâ koskâahasiih, párnááh já nuorah láá viehâ uccáá.
Vuonna 1986 perustettiin inarinsaamen kieltä edistämään Anarâškielâ servi ry (Inarinsaamen kielen yhdistys;	Ive 1986 vuáđudui Anarâškielâ servi (http://www.anaraskielaservi.net) ovdediđ anarâškielâ.
http://www.anaraskielaservi.net).	Ton pargoost láá šiev puátuseh.
Vuonna 1997 toimintansa aloittanut yhdistyksen ylläpitämä inarinsaamen kielipesä Kielâpiervâl on lisännyt nuorten kielen puhujien määrää.	Ive 1997 álgâm Kielâpiervâ l lii lasettâm nuorâ sárnoi mere.
Inarinsaame on viimeaikaisista elvytystoimista huolimatta tietysti vielä uhanalainen, ja vaatii voimakasta tukea nopeasti.	Veikkâ anarâškielâ lii-uv iälááskmin, te tot lii liijká vala uhkevuálááš já váátá noonâ toorjâtooimâid jotelávt.
Silti on syytä uskoa, että jos kielelle saadaan turvattu asema ja monipuolista käyttöä, inari elää.	Kuittâg lii suijâ oskođ, et jis kielâ finnee torvodum saje siärváduvâst, já ton kevttim lassaan, te anarâškielâ iälá.
Vuoden 2004 alusta voimaan tulleen Saamen kielilain säädökset koskevat myös inarinsaamen kieltä.	Ive 2004 aalgâst vuáimán puáttâm Sämikielâ laavâ miärádâsah kyeskih meiddei anarâškielâ.
Se vahvistanee inarinsaamen kielen asemaa ja lisännee kielen käyttöä.	Tot puátá nanodiđ anarâškielâ saje já lasseet kielâ kevttim.
Matti Morottaja	Matti Morottaja
Saamenkielet ja kielialueet.	Sämikielah já kielâkuávluh.
Klikkaamalla kuvaa näet kartan suurempana.	Spokkâlmáin kove uáináh káártá stuárráábin.
Kala-Martin tarinan kertoo Iisakki Paadar (.	Kyeli-Marttin mainâs muštâl Lusme-Issá ađai Iisakki Paadar
E.	E.
W. Borgin vuonna 1859 ilmestyneen Aapis Kirjen kuvitusta.	W. Borg ive 1859 almostum Aapis Kirje kuvviittâs.