Tutkimus	Ovdâsijđo
I. Itkonen	Tutkâmuš
Erkki Itkonen	Elias Lönnrot
Matti Morottaja	Heikki Mattus
Kirjallisuusluettelo	Kirjálâsvuodâ luvâttâllâm
Joulukuun 28 päivänä 1942 syntyi sammuttijärveläisille Karhu-Sammelille ja Hannun-Annalle poikalapsi, joka sai nimekseen Matti. Helposti hänen elämänsä ei alkanut, koska ensimmäinen ihminen jonka hän näki oli saksalainen sotilaslääkäri.	Juovlâmáánu 28 peeivi 1942 šoodái samudjávrálijd Kuobžâ-Samâlân já Haanu-Áánán kandâpärni, kote finnij nommân Matti, mut älkkest suu eellim ij álgám, ko vuossâmuš olmooš kiäm sun ooinij lâi suátituávtir já saksalâš val.
Pari vuotta hän ehti asua Sammuttijärvellä, ennen kuin Lapin sota syttyi ja koko Lappi joutui lähtemään evakkoon.	Muáddi ive sun kiergânij aassâđ Samudjäävrist, ovdil ko Säämisuáti puállái já ubâ Säämi kaartâi evakkon.
Vuoden mittainen evakkoaika päättyi kesällä 1945 ja Matti pääsi perheineen kotiin.	Ive kukkosâš evakkoäigi nuuvâi keessiv 1945 já Matti peesâi perruinis pááikán.
Kaamasen kansakouluun Karhu-Sammelin Matti meni syksyllä 1949, jossa kävi kansakoulua 7 luokkaa ja myöhemmin vielä Ivalossa jatkokoulua puoli vuotta.	Kaamas kansaškoovlân Kuobžâ-Saammâl Matti moonâi čohčuv 1949, kost sun vaazij kansaškoovlâ 7 luokkad já maŋa vala Avelist jotkâškoovlâst ihepele.
Koulun aloittaminen ei ollut helppoa, koska hänen oli opittava uusi kieli – suomenkieli.	Škoovlâ algâttem ij lamaš älkkee, ko sun koolgâi máttááttâllâđ uđđâ kielâ – suomâkielâ.
Koulusta päästyään hän teki lupauksen, että ei koskaan menisi enää yhteenkään kouluun mitään lukemaan.	Škoovlâst pesâdijn sun lopedij, et ij kuássim innig monâččij monnân škoovlân maiden luuhâđ.
Kuitenkin vuonna 1962 hän meni Saamelaisten kristilliseen kansanopistoon Inariin ja sieltä päästyään meni vielä 1960-luvulla Kemijärven opettajaseminaariin.	Kuittâg ive 1962 sun moonâi Säämi ristâlâš nuorâiškoovlân Anarân já tobbeen peessâm maŋa moonâi vala 1960-lovvoost Kemijäävri máttáátteijeeseminaarân.
Siellä hän tutustui muihin saamelaisoppilaisiin, ja niin syntyi saamelaisten nuorten yhdistys: (Tenonpahta).	Tobbeen sun uápásmui eres sämmilâš uáppeigijn, já nuuvt šoodâi säämi nuorâi servi: “Teänupakti”.
Samoihin aikoihin alkoi Matti kulkea myös saamelaisopettajien kokouksissa.	Siämmái ivij Matti jođeškuođij meid sämimáttáátteijei čuákkimijn.
Seminaari kesti yhteensä 6 vuotta, josta osan hän oli käyttänyt armeijan suorittamiseen Rovaniemellä ja Immolassa.	Seminaar piištij ohtsis 6 ive, mast sun lâi kiävttám uási suátivievâ väzzimân Ruávinjaargâst já Immolast.
Seminaarista hän valmistui vuonna 1969, mutta opettajaksi hän ei halunnut siitä syystä, että opettaminen eli harmaantuminen jossakin syrjäisessä metsäkoulussa ei ollut kiehtova ajatus.	Seminaarist sun valmâštui ive 1969, mut máttáátteijen sun ij kal halijdâm ton suujâst, ko máttááttem ađai čuárgudem mottoom mecciškoovlâst ij lamaš meendu kiäsutteijees juurdâ.
Mutta töihin Matti kuitenkin ryhtyi ja meni niinkin kauas, kun Turkuun.	Mut pargo Matti kuittág vaaldij já moonái nuuvt-uv kuhás ko Tuurgun.
Siellä hän järjesteli ja litteroi saamenkielisiä ääninauhoja ja samalla hän opiskeli yliopistossa.	Tobbeen sun orniistâlâi já čaalij siskáldâsâid sämikielâlijn jienâpaadijn já siämmást sun juuđij ollâopâttuv.
Paljoa Matti ei kuitenkaan ehtinyt lukea.	Mut ennuv ij Matti kiergânâm luuháđ.
Töidensä vuoksi hän joutui usein lähtemään Tenon rannalle ns. kenttätyöhön keräämään vanhoja kertomuksia.	Pargo keežild sun kaartâi távjá vyelgiđ Tiänuriidon nuuvtkočodum kieddipaargon čuággiđ tovláid mainâsijd.
Tämän vuoksi hän ei aina ehtinyt osallistua tentteihin ja niinpä hänen opinnot yliopistossa eivät edistyneet.	Taan tiet sun ij ain kiergânâm uásálistiđ tenttijd já nuuvtpa sun ij ovdánâmgin kuhás ollâopâttuv oopâin.
Vuonna 1971 Elias Kytömäki soitti Matille ja pyysi häntä anomaan Saamelaisten kristilliseen kansanopistoon opettajaksi. Edellinen opettaja Volmari Holmberg oli hukkunut.	Ive 1971 Elias Kytömäki sooitij Maatin já táátui suu uuccâđ Säämi ristâlâš nuorâiškoovlân máttáátteijen, ko oovdiš máttáátteijee Volmar Holmberg lâi hevvânâm.
Niinpä Matti aloitti opettajan työn kansanopistossa syksyllä 1971 ja opetus kesti 5 vuotta.	Nuuvtpa Matti algâttij máttáátteijee pargo čohčuv 1971 nuorâiškoovlâst já máttááttâs piištij 5 ive.
Vuonna 1973 perustettiin Saamelaisparlamentti, johon hän osallistui aivan alusta saakka ja oli myös sen puheenjohtajana kuusi vuotta.	Ive 1973 vuáđudui Säämi parlamenttâ, moos sun uásálistij aaibas aalgâ rääjist já lâi meid saavâjođetteijen kuttâ ive.
Saamelaiskäräjillä, joka tuli Saamelaisparlamentin jatkajaksi, on Matti ollut mukana sen perustamisesta lähtien.	Sämitiggeest, mii šoodâi Säämi parlameentâ jotkân, lii Matti lamaš mieldi aaibas aalgâ rääjist.
Vuonna 1974 Matti meni mukaan myös Saamelaisneuvostoon, Pohjoismaiden yhteiseen elimeen, jossa hän toimi myös puheenjohtajana.	Ive 1974 Matti seervâi meid Sämirááđán, Tave-enâmij ohtâsâš orgaanân, mast sun tooimâi meid saavâjođetteijen.
1970-luvulta lähtien hän on ehtinyt työskennellä monissa erilaisissa kielielimissä, kuten Saamelaisparlamentin kielilautakunnassa ja Euroopan vähemmistökielten EBLUL:n Suomen saamenkielen lautakunnassa.	1970 lovo rääjist sun lii kiergânâm porgâđ maaŋgâin jieškote-uvlágánijn kielâorgaanâin, ovdâmerkkân Säämi parlameentâ kielâlävdikoddeest já Evroop ucceeb kevttum kielâi EBLUL Suomâ sämikielâ lävdikoddeest.
Vuonna 1976 Matti meni töihin Lapin lääninhallitukseen ylimääräiseksi suunnittelijaksi.	Ive 1976 Matti moonâi paargon Laapi läänihaldâttâsân paijeelmiärásâš vuávájeijen.
Työnään hänellä oli saamen kielen opetukseen kuuluvat asiat, sekä oppimateriaalityön johtaminen.	Pargon sust lái sämikielâ máttááttâsân kyeskee ääših já oppâmateriaalpargo jođettem.
Myöhemmin virkanimike muuttui koulutoimentarkastajaksi ja vielä myöhemmin sivistystoimentarkastajaksi.	Maŋeláá virgenommâ muttâšui škovlâtooimâtärhisteijen já maŋeláá vala čuovviittâstooimâtärhisteijen.
Hän oli ensimmäinen inarinsaamen kielen opettaja koulussa ja hän toimi tuntiopettajan lukukaudesta 1976-77 alkaen.	Sun lâi vuossâmuš anarâškielâ máttáátteijee škoovlâst já sun tooimâi tijmemáttáátteijen luuhâmive 1976-77 rääjist.
Kokoaikaisena inarinsaamen opettajana hän toimi 1997 lähtien aivan eläkeikään saakka.	Olesáigásâš anarâškielâ máttáátteijen sun tooimâi 1997 rääjist kidâ iäláttâhave räi.
Inarinsaamen kielen lehtorin pätevyyden hän sai vuonna 1998. Inarinsaamen kielen yhdistys perustettiin vuonna 1986, jonka alusta saakka on Matti ollut sen puheenjohtajana.	Anarâškielâ lehtor tohálâšvuođâ sun finnij 1998. Anarâškielâ servi vuâđudui ive 1986, mon aalgâ rääjist Matti lii lamaš seervi saavâjođetteijen.
Syksyllä 1997 yhdistys aloitti Inarissa kielipesätoiminnan, jonka pääasiallisena tarkoituksena oli opettaa alle kouluikäisille lapsille inarinsaamea siten, kuin lapsi oppii kielen eli puhumalla.	Čohčuv 1997 servi algâttij Anarist kielâpiervâltooimâ, mon uáiviäššin lâi máttááttiđ vuálá škovlâahasijd párnáid anarâškielâ nuuvt, maht pärni uáppá kielâ: sárnumáin.
Kielipesästä on alkanut tulla lapsia kouluihin, jotka osaavat kieltä niin hyvin, että heille oli järjestettävä opetusta.	Kielâpiervâlist láá puáđiškuáttâm párnááh škovláid, kiäh mättih kielâ nuuvt pyereest, et sijjân ferttij orniđ máttááttâs.
Vielä nykyäänkään ei ole tarpeeksi inarinsaamen opettajia, otti Matti töistään virkavapautta ja alkoi opettaa kouluissa inarinsaamea.	Mutko talle já täälgin iä lah tarbâšân anarâškielâ máttáátteijeeh, te Matti vaaldij virgestis rijjâvuođâ já máttátškuođij škoovlâin.
Hän on henkilö, joka sitkeydellään, itsepäisellä sinnikkyydellään ja ahkeruudellaan on kaikkein eniten vaikuttanut 1900-luvun lopun ja 2000-luvun alun inarinsaamen etenemiseen.	Sun lii olmooš, kote siđhesvuođâinis, nággárvuođâinis já iäljárvuođâinis lii puoh enâmustáá vaikuttâm 1900 loopâ já 2000 aalgâ anarâškielâ ovdánmán.
, Matti Morottaja.	Kuobžâ-Saammâl Matti, Matti Morottaja.