Kieli	Kielâ
Kirjoitustavat	Čäällimvyevih
Kirjoitustavat	Čäällimvyevih
Kieli ja identiteetti	Kielâ já identiteet
Kirjallisuus	Kirjálâšvuotâ
Julkaistut teokset	Almostittum kirjálâšvuotâ
1. Elias Lönnrot kirjoitti vuonna 1854 artikkelin Ueber den Enarelappischen Dialekt, joka on ilmestynyt 4. osana teossarjassa Acta Societatis Scientiarum Fennicae.	1. Elias Lönnrot čaalij ive 1854 artikkel Ueber den Enarelappischen Dialekt, mii lii almostum 4. uássin kirjerááiđust Acta Societatis Scientiarum Fennicae.
Artikkelissa on inarinsaamen verbien ja nominien taivuskaavoja, tekstejä ja sanasto.	Artikkelist láá anarâškielâ verbâi já nominij sujâttem maallih, teevstah já sánádâh.
Lönnrotin ortografia ei ole kovin looginen, eikä hän ilmeisesti ollut kuullut aivan tarkkaan kielimestariensa ääntämistä.	Lönnrot ortografia ij lah uáli loogilâš, ige sun vaarâ lam kuullâm aaibâs tárkká kielâmiäštárijdis etâmijd: Ææc´e miij, kii læh olmin, paasotuvos tuu nommot!
Esimerkkinä Isä meidän -rukous:	Adde miijen odne miij juöhe-pæivac´ læibem!
2. E. W. Borg julkaisi vuonna 1857 kirjan Anar sämi kiela aapis kirje ja doktor Martti Lutherus Ucca katkismus.	2. E. W. Borg almostitij ive 1857 kirje Anar sämi kiela aapis kirje ja doktor Martti Lutherus Ucca katkismus.
(Inarinsaamen kielen aapiskirja ja tohtori Martti Lutheruksen Pieni katekismus.	Mii Eec kote läh almest. Pasottum lävus Tu nommad Alda puodus Tuu wäldekoddad.
) Siinä Isä meidän näytti seuraavalta:	Adde miijan taan päiwi mii jyöche päiväli leipim.
3. Inarin kirkkoherra Lauri Itkonen toimitti kirjat Katkismus 1902 ja Ráámmát Historja (raamatunhistoria) 1906. Jos vertaa ortografiaa edellisiin, niin muutos on merkittävä.	3. Aanaar kirkkohiärrá Lauri Itkonen toimâttij kiirjijd Katkismus 1902 já Ráámmát Historja 1906. Jis verdid ortografia ovdebáid, te tot muttum melgâd ennuv.
Kirjoitus näyttää vastaavan melko tarkasti puhetta.	Čäällim oro västidmin sárnum viehâ tárkká.
Käytössä ovat nykykirjoitustavassakin esiintyvät č, š, đ, ŋ ja á.	Aanoost láá pustaveh č, š, đ, ŋ já á, moh uáinojeh tááláá čäällimvyevist-uv.
Kirjoitustapa on melkein sama kuin vuosina 1934-1990 käytetty:	Čäällimvyevih lii-uv masa siämmáš ko tot, mii kevttui ivij 1934-1990. Taa ovdâmerkkâ:
4. Edellistä tarkempi on Erkki Itkosen laatima kirjoitustapa, joka oli käytössä vuosina 1934-1990. Sillä kirjoitettiin enimmäkseen Sabmelaš (Sápmelaš) -lehden inarinsaamenkieliset kirjoitukset, joita alkoi lehdessä ilmestyä loppuvuodesta 1934 alkaen.	Tastko tuu lii väldikodde ja vyeimi ja kunnee nuuvhannaavuođast. 4. Ovdebáást täärhib lii Erkki Itkos rähtim čäällimvyehi, mii lâi aanoost ivij 1934-1990. Toin čállojii iänááš Sabmelaš (Sápmelaš) -loostâ anarâškielâliih čalluuh, moh almostuuškuottii loostâst loppâive 1934 rääjist.
5. Nykyisessä kirjoitustavassa eräät äänteet merkitään aikaisempaa tarkemmin vastaamaan puhuttua kieltä.	5. Tááláá čäällimvyevist motomeh jienâduvah merkkejuvvojeh ovdebáást tärhibeht nuuvt, et toh västideh pyerebeht sarnum kielâ.
Muutokset olivat seuraavat: - eä merkitään iä, esim. eänui - iänui - oa merkitään uá, esim. koati - kuáti - takaista a- äännettä alettiin merkitä kirjaimella â;	Muttoseh lijjii tágáreh: - eä čálloo iä, om. eänui - iänui - oa čálloo uá, om. koati - kuáti - tyehi- a -jienâdâh čalluuškuođij pustaváin â;
esim. kulma - kulmâ - j:llä merkittävää puolivokaalia ja sitä edeltävää i:tä alettiin merkitä loogisemmin: ij:iij, esim. nijbe: niijbán (veitsi: veitseen) - samoin v:llä merkittävää puolivokaalia ja sitä edeltävää u:ta: uv:uuv, esim. puvdâ: puuvdâst (kauppa: kaupassa).	om. kulma - kulmâ - j:jn čállojeijee pelivookaal já i ton ovdiibeln čállojeh loogilubbooht: ij:iij, om. nijbe: niijbán - siämmáánáál v:in čállojeijee pelivookaal já u ton ovddiibeln čállojeh: uv:uuv, om. puvdâ: puuvdâst. 1934-1990 čäällimvyehi Pasottum leävus tuu nomma.
Inarinsaamen nykyinen ortografia on tietyiltä osin väljä.	Anarâškielâ tááláš ortografia lii tiätu oosijn loožâs.
Esim. kaikkia murre-eroja ei ole normitettu, vaan hyväksyttäviä sanoja ja taivutuksia voi olla useampi kuin yksi.	Om. puoh kuávlukielâi iäruh iä lah normâdum, mut toháliih säänih já suujâtmeh pyehtih leđe eenâb ko tuše ohtâ.
Oppikirjoissa kieltä kuitenkin yhtenäistetään.	Oppâkiirjijn kielâ lii kuittâg pieijum eenâb oovtâdnáál.
6. Erkki Itkonen on käyttänyt omaa, yleisestä kirjoitustavasta poikkeavaa merkintätapaa eräissä kielitieteen tekstikirjoissa ja sanakirjassaan Inarilappisches W örterbuch.	6. Erkki Itkonen lii kiävttám jieijâs čäällimvyevi, mii lii ereslágán ko almolâš čäällimvyehi. Tággáár čäällimvyehi lii motomijn kielâtiettuu teekstâkiirjijn já suu sänikirjeest Inarilappisches Wörterbuch.
Matti Morottaja	Itkonen æænab ajn skīipa ooudast kuáysuj Taaa vaīin roozaj
Näyte Elias Lönnrotin teoksesta Ueber den Enarelappischen Dialekt vuodelta 1854.	almolâš eenâb ain skiijpâ oovdâst kuávsui Taažâ vazzijn roosâi
Juhani Aikion kirje veljelleen Iisakille Königstedin kartanosta, Espoosta vuodelta 1910.	Pärni-rohe (Juhani Aikio) reivâ viljâsis Sáár´ Iisán Königstedt kärdinist, Espoost ive 1910.