Elämäntapa
Ovdâsijđo
Sään ennustaminen
Šooŋâ ennustem
Sananlaskut
Šooŋâ ennustem
Sään ennustaminen
Purrâmâšärbivyehi
Erkinpäivänä vasa roukuu, käki kukkuu, mahla valuu, tuohi niloo ja harri kutee.
Eerohpeeivi vyesi ruávgá, kiehâ kokká, mäihli kolgá, pessi njala já suávvil kođá.
Jos hanhi nähdään ennen vappua, ei talvi kestä enää kauan.
Jis čuánjá uáinoo ovdil válburpeeivi, te ij tälvi innig pište kuhháá.
Saturnuksen merkki almanakassa tietää huonoa säätä sinä päivänä, jonka kohdalla se on.
Saturnus merkkâ almenäähkist tiätá nievrisšooŋâ ton peeivi, mon puotâ tot lii.
Hauen maksan verisuoni kuvaa kesän vetisyyttä.
Puško vuoivâs vorrâsuonâ kovvee keesi lavtâsvuođâ.
Jos on paksu suoni, sataa paljon, jos ohut tai ei ollenkaan, tulee kuivaa.
Jis suonâ lii kossuv, te arva ennuv, jis lii seggi teikâ ij ollágin, te lii koške keesi.
Jos etupäässä on paksu suoni ja takapäässä ohut, niin alkukesä on sateinen ja loppukesä kuiva.
Jis ovddiikeččin lii kossâ suonâ já moonjiikeččin seggi, te algâkeesi láá arveh já loppâkeesi lii koškes.
Jos unessa näkee varankilaisia, tulee kova pohjoistuuli.
Jis niävdá varjâgâšâid, te šadda korrâ tavepieggâ.
Jos aurinko torveaa, tulee tuisku.
Piegâkoozah čäittih, kost kulij itten piäggá.
Jos auringolla on kinnas (sateenkaaren värinen täplä), se ennustaa säänmuutosta.
Jis peeivi alne lii poccee, šadda purgâ. Jis piäivâš kistâkkist, te šooŋah muttojeh.
Jos savupiipusta loistaa ylöspäin valojuova, tulee tuisku.
Jis suovâpoccest páštá pajaskulij čuhâ čuovâ tego passeem, šadda purgâ.
Jos talvella vaarat sinertävät kaukana, on huomenna lauha.
Jis tälviv väärih čuávjájeh kukken, te lii itten piivvâl.
Jos illalla päivä katsoo taakseen, on huomenna sade.
Jis ehidist peivi maŋŋaalsis páštá, te lii itten arve.
Jos veneen vanassa on kuplia, se tietää sadetta.
Jis kárbá maajeeld láá kublâkkâsah, te tot tiätá arve.
Jos kaakkuri huutaa, se tietää huonoa säätä.
Jis kähtee rááhu, te šadda nievrisšoŋŋâ.
On tulossa sade, kun taivaanvuohi ääntelee.
Áigu arvađ, ko miähástâh meehist.
Tulee lumisade, kun aurinko on avannossa.
Áigu muáttáđ, ko piävâš lii kälddest.
Tähdenlento tietää lumisadetta.
Tääsniluččim tiätá myettee.
Jos kissa nukkuu nenä ylöspäin, tulee huono ilma.
Jis kissá uáđá njune pajaskulij, šadda nievrisšoŋŋâ.
Jos riekkoja on puiden oksilla, se tietää lumisadetta.
Kuus kulij poccuuh joteh, tobbeen kulij piegâškuát itten.
Jos ukonilma menee pohjoiseen, niin sää kylmenee.
Jis riävskáh muorâoovsijn išteh, tot tiätá myettee.
Jos käki yökkäilee, tulee sade.
Jis äijihšoŋŋâ mana tavas, te čuáskid.
Jos käki kakistelee, tulee kylmä sää.
Jis kiehâ puáhčánâd, te čuáskid.
Jos savu painuu matalalle, tulee huono sää.
Jis suovâ mana vyelligâsân, te šadda nievrisšoŋŋâ.
Jos kuun ympärillä on rengas, tulee tuisku.
Jis máánu pirrâ lii kiärdu, te áigu purgiđ.
Porot kilostelevat (ryntäilevät) ennen huonoa säätä.
Poccuuh čuáskudeh ovdil nievrisšooŋâ.
Korvan kutina tietää lumisadetta.
Jis pelji saŋŋeed, te áigu muáttáđ.
Piippu korisee, sade on tulossa.
Jis piijpo šnjiirijd, te áigu arvađ.
Kun riekot räkättävät, tulee huono sää.
Ko riävskáh skeikkih, te šadda nievrisšoŋŋâ.
Kun luita pakottaa, tulee kova tuuli.
Ko taavtijd luáddu, te šadda korrâ pieggâ.
Kun pää kutiaa, alkaa tuulla.
Ko uáivi saŋŋeed, te piegâškuát.
Jos poro pakkasella vapisee, sää lauhtuu.
Jis puásui puolâšin tuárgist, te áigu pivâldiđ.
Kun poro keloo nahkaa sarvista, tulee lauha.
Ko puásui čala, te áigu pivâldiđ.
Matti Morottaja
Čuánjá Pärttihist.
Kuun kehä.
Maassâd pajas