Ympäristö	Ovdâsijđo
Sukualueet	Suhâkuávluh
Paikannimet	Päikkinoomah
Sukualueet	Suhâkuávluh
Inarinsaamelaisten asuinpaikat kesä- ja talvipaikkoineen olivat suurimmaksi osaksi haja-asutusta, talot kaukana toisistaan.	Noomâs mield anarâšah láá ärbivuáválávt aassâm Aanaar kuávlust, Aanaarjäävri riddoin já suolluin sehe uálgičácáduvâi piälláin.
T.	T.
I. Itkonen on teoksessaan Suomen lappalaiset I ja II tarkoin kuvannut inarinsaamelaisten sukualueita.	I. Itkonen lii kirjestis Suomen lappalaiset I já II tärkkilávt kuvvim anarâšâi suhâkuávluid.
Samoin on tehnyt Samuli Paulaharju teoksessaan Taka-Lappia.	Siämmáá náálá lii toohâm Samuli Paulaharju kirjestis Taka-Lappia.
Aikioiden perinteiseksi asuinalueeksi on kirjattu Väylän seutu Inarijärven pohjoispuolella.	Aikioi ärbivuáválâš aassâmkuávlun lii kirjejum Väävli kuávlu Aanaarjäävri taveriddoost.
Sieltä he olivat levittäytyneet Utsjoen suuntaan ja jopa Norjan puolelle.	Tobbeen sij láá vijđánâm Ucjuv kuávlun já joba Taažâbel.
Aikioita on myös asunut yksittäisesti Inarijärven länsirannalla Kankivuonon lähistöllä, Könkäänjärvellä ja Paatsjoen alueella Inarijärven itäpuolella.	Aikioh láá meiddei aassâm ovtâskâsâht Aanaarjäävri viestârriddoost Kaŋgâvuonâ aldasijn, Kiävŋásiijávráást já Paččvei kuávlust Aanaarjäävri nuorttiibeln.
Kuuva -suvun alueita on vanhastaan ollut Alajärven seudulla ja myöhemmin muun muassa Tsuolisvuonon suulla Pisterissä, Ahvenjärven rannalla ja Nellimvuonolla sekä myös Pohjois-Inarin puolella.	Kuuva suhâkuávluh láá lamaš tovle Vyelijäävri kuávlust já maŋeláá eres lasseen Čuolisvuonnjäälmist Pišterist, Vuáskujäävrist já Njellimvuoniist sehe meiddei Tave-Anarist.
Mattus -sukua tavattiin erityisesti Länsi-Inarissa, mutta myös pohjoisempana, Riutulassa ja Syysjärven seudulla.	Mattus -suuhâ lâi eromâšávt Viestâr-Anarist, mut meiddei taveláá Rivdulist já Čovčjäävri kuávlust.
Mattuksen sukua asettui asumaan yös Itä-Inarin Paksuvuonon seudulle.	Mattuseh asâiduvvii meiddei Nuorttâ-Aanaar Pakšvuonii kuávlun.
Sukua on siirtynyt asumaan Norjan Varankiin, jossa heitä elää vielä tänäkin päivänä.	Suuhâ lii sirdâšum aassâđ meiddei Taažâ Vaarjâgân, kost sij láá vala onnáá peeivi-uv.
Suuri Morottajan suku asutti Inarijärven etelä- ja lounaispuolta leviten sieltä myöhemmin järven länsipuolitse kohti Inaria.	Stuorrâ Morottaja suuhâ asâttij Aanaarjäävri máddáá- já uárjipele, kost vijđánij maŋeláá jäävri viestârpele Aanaar markkân kuávlun.
Mujon suku muutti Inarijärven eteläisiltä alueilta Paksumaan-Syysjärven seudulle, heitä asui myös Iijärvellä.	Mujo suuhâ varrij Aanaarjäävri máddáápiäláin kuávluin Kosseennâm-Čovčjäävri kuávlun.
Mustan sukua tavattiin Väli-Mustolassa ja Itä-Inarilla, mutta myöhemmin Riutulassa ja Paadarjärvellä.	Sij assii meiddei Ijjäävrist. Musta suuhâ lâi Koskâ-Mustolist já Nuorttâ-Anarist, mut maŋeláá Rivdulist já Páđárist.
Paadarien sukua oli alkujaan Paadarjärvellä Länsi-Inarissa, mutta myöhemmin Aksujärvellä pohjoisessa, Tsarmijärvellä ja Tullujärvellä etelässä sekä Paatsjoen seudulla idässä.	Pááđáár suuhâ lii vuálgus Páđárist Viestâr-Anarist, mut aassâm maŋeláá Ákšjäävrist tavveen, Čaarmâjäävrist já Tullâjäävrist mäddin sehe Paččvei kuávlust nuorttân.
Paltto -sukua tavattiin Turvejärven-Nitsijärven seudulla Pohjois-Inarissa, Lemmenjoella lännessä sekä aina Tenojokivarressa Utsjoella.	Paltto -suuhâ aasâi Lavŋejäävri-Njižžjäävi kuávlust Tave-Anarist, Lemmest viestârist sehe vala Tiänuriddoost Ucjuuvâst.
Heitä on siirtynyt myös Norjaan Varangin alueelle.	Suuhâ lii sirdâšum meiddei Taažâ Vaarjâg kuávlun.
Saijetsin suvun perinteiset alueet ovat Länsi-Inarilla Nukkumajoen-Säisaaren seudulla, myöhemmin Mahlattinuorassa-Nuottamojärvellä, Inarijoen Iivanajärvellä ja Paatsjoella.	Saijets suuvâ ärbivuáváliih kuávluh láá Viestâr-Anarist Uáđđivei-Säđisuolluu kuávlust, maŋeláá Mahladnyereest-Koldemjäävrist, Aanaarjuuvâ Ivváánjäävrist já Paččveist.
Sarren suvun nautinta-alueita on Länsi-Inarissa Muddusjärvellä, Paadarjärvellä ja Riutulassa sekä Itä-Inarin puolessa mm. Ala-Mustolassa, Sulkusjärvellä ja Majavajärvellä-Ulkuniemessä.	Sarre -suuvâ navdâšemkuávluh láá Viestâr-Anarist Mudusjäävrist, Páđárist já Rivdulist sehe Nuorttâ-Aanaar pelni eres lasseen Vyeli-Mustolist ađai Juvnjäälmist, Sulgušjäävrist já Maijuujäävrist-Ulgânjaargâst.
Vallen sukua puolestaan on Itä- ja Etelä Inarilta hajaantunut joka suuntaan.	Valle -suuhâ lii oppeet Nuorttâ- já Maadâ-Anarist vijđánâm jyehi kuávlun.
Heidän perinteisiä asuinpaikkojaan on mm. Nirrola Inarijärven Nanguvuonolla, Paatsjoki, Kapperijoki Tsurnuvuonolla, Väylä ja Iijärvi.	Sii ärbivuáváliih aassâmsajeh láá eres lasseen Njirrooh Aanaarjäävri Naŋŋâvuonâst, Paččvei, Kappeerjuuhâ Curnâvuonâst, Vävli já Ijjävri.
Saamelaisasiain komitean mietinnössä vuodelta 1953 esitetään Suomen saamelaisalueen saamelaiset väestöpistekarttana saamelaisryhmittäin –tunturisaamelaisiin, inarinsaamelaisiin ja kolttasaamelaisiin ryhmitellen.	Sämmilâšašij komitea smiettâmušâst ive 1953 oovdânpuáhtojeh Suomâ sämikuávlu sämmiliih aalmugčuágástâhkárttán sämmilâšjuávhui mield - orjâlâžžân, anarâžžân já nuorttâlâžžân.
Vielä tällöin inarinsaamelaisten asutus noudatteli perinteisiä sukualueita.	Vala talle anarâšâi aassâm nuávdittij ärbivuáválijd suhâkuávluid.
Myöhemmin uudet asutuslait kuten porotilalaki ja luontaiselinkeinojen tukemiseen laadittu laki muuttivat perinteistä asumista.	Maŋeláá uđđâ aassâmlaavah tegu puásuitálulaahâ já luánduiäláttâsâi tuárjumân rahtum laahâ nubástuttii ärbivuáválâš aassâm.
Uusia asuintiloja rakennettiin kyläkeskuksiin tai niiden lähituntumaan.	Uđđâ aassâmtááluh huksejuvvojii sijdâčuákkipaihijd tâi toi aldasáid.
Monet perinteisistä asuinpaikoista ovat nykyisin inarinsaamelaisten sukujen jälkeläisten kesänviettopaikkoja.	Maaŋgah ärbivuáváliih aassâmpääihih láá tááláá ääigist anarâšsuuvâi maajeeldpuáttei kesiorottâhhân.
Perinteiset inarinsaamelaiset sukualueet Inarijärven ympäristössä.	Ärbivuáváliih anarâšâi suhâkuávluh Aanaarjäävri pirrâsist.
Sulkusjärven talon ranta.	Sulgušjäävri tuperiddo.
Samuli Paulaharju 1914.	Samuli Paulaharju 1914.
Matti Musta vaimoineen kotonaan Riutulassa.	Váábu Matti (Matti Musta) kálguinis pääihist Rivdulist.
A.	A.
O. Väisänen 1930-luku.	O. Väisänen 1930-loho.