Tutkimus	Ovdâsijđo
I. Itkonen	Tutkâmuš
Erkki Itkonen	Elias Lönnrot
Matti Morottaja	Heikki Mattus
Kirjallisuusluettelo	Kirjálâšvuođâ luvâttâllâm
Lappia ja saamelaisia on tutkittu paljon ja tutkimuksia tai tutkimuksenomaisia kuvauksia on kirjoitettu runsaasti viime vuosisatojen aikana.	Säämi já sämmiliih láá tutkum ennuv já tutkâmušah teikâ toi sullâsiih čalluuh láá čaallum ennuv majemui čyetilovoi ääigi. Anarâššáid ubâlávt kyeskee tutkâmušah iä lah masa ollágin.
Inarinsaamelaista kulttuuria tai elämäntapaa ei ole tutkittu kokonaisuutena juuri ollenkaan.	Motomeh ääših láá kovvejum uássin vijđásub sämmilijd kyeskee tutkâmušâst, teikâ anarâšâi ääših mainâšuvvojeh tuše uánihávt.
Joitakin piirteitä kuvataan osana yleistä, laajempaa saamelaista tutkimusta tai niitä käsitellään viittauksenomaisesti, ohimennen.	Aanaar kovvejuvvoo maaŋgâ mätkimainâsist, mut talle-uv ko kieđâvuššojeh Aanaar kuávlu sämmiliih, anarâšah láppojeh eres sämmilij siähán.
Inaria kuvataan monessakin matkakertomuksessa tai -kuvauksessa, mutta silloinkin kun kerrotaan Inarin alueen saamelaisista, niputetaan inarinsaamelaiset vain saamelaisiksi yleensä.	Lii maka tuše ohtâ sämmilij juávkku.
Tällaisia kirjoittajia ovat mm. Jacob Fellman, M. A. Castrén, Antti Hämäläinen ja Ilmari Hustich Inarinsaamelaiset eivät näytä olleen kovin mielenkiintoinen tutkimuskohde.	Tágáreh čälleeh láá el. Jacob Fellman, M. A. Castren, Antti Hämäläinen já Ilmari Hustich. Anarâšah iä oro lemin meendugin pivnohis ulmuuh tutkâmušaašijd valjiidijn.
Kolttia on tutkittu enemmän.	Nuorttâliih láá tutkum eenâb.
On olemassa lukuisia tutkimuksia, jotka käsittelevät pelkästään kolttia.	Láá maŋgâ tutkâmuš, moh kyeskih tuše nuorttâlijd.
Tavallista on myös, että saamelaisia yleisesti käsittelevässä tutkimuksessa on erillinen kolttia koskeva luku, mutta ei koskaan inarinsaamelaista osuutta.	Táválâš lii meiddei taggaar tutkâmmalli, et ko tutkâmvuáláážin láá sämmiliih puohnissii, te tutkâmušâst lii nuorttâlijn sierânâs loho, mut ij kuássin anarâšâin.
Yksinomaan inarinsaamelaisia koskevia tutkimuksia on kyllä olemassa, mutta niistä kaikki tutkivat tai kuvaavat kieltä.	Láá kale tagareh-uv tutkâmušah moh kyeskih tuše anarâšâid, mut toh láá kielâtutkâmušah.
Sellaisia aloja, joissa inarinsaamelaiset ovat mukana osana laajempaa tutkimusta, on lisäksi kansatiede, historia ja musiikki.	Ton lasseen anarâšah láá eenâb teikâ ucceeb fáárust uássin vijđásub tutkâmušâst aalmugtiettuu, historjá já muusik tutkâmušâin.
1. Inarinsaamelaisia käsitteleviä tutkimusteoksia	1. Anarâšâid kie đâvuššee tutkâmuškirjeh
Elias Lönnrot: Ueber den Enare-Lappischen Dialekt (1854).	Elias Lönnrot: Ueber den Enare-Lappischen Dialekt (1854).
Kirjassa on verbien ja nominien taivutusta sekä näytteitä kielestä ja sanaluettelo.	Kirjeest lii verbâi já nominij sujâttem já kielâčáittuseh sehe sänilisto.
A. V. Koskimiehen ja T. I. Itkosen työnä ilmestyi kertomaperinteen kokoelma Inarinlappalaista kansantietoutta (1918).	A. V. Koskimies já T. I. Itkos pargon almostui mainâsčuágáldâh Inarinlappalaista kansantietoutta (1918).
Kirjan aineiston oli Koskimies kerännyt v. 1886.	Kirje amnâstuv lâi nuurrâm Koskimies i. 1886.
Frans Äimä tutki inarinsaamen äänneoppia teoksessaan Phonetik und Lautlehre des InarilappischenI-II (1918).	Frans Äimä tuuđhâi anarâškielâ jienâdâhoopâ kirjestis Phonetik und Lautlehre des Inarilappischen I-II (1918).
Hän kokosi myös sanaluettelon, jossa on kaikkiaan 10.000 sanaa.	Sun čoogij meiddei sänilisto, mast láá puohnissii 10.000 säännid.
Äimän sanaluettelo on pohjana Erkki Itkosen sanakirjaan Inarilappisches Wörterbuch I-IV. Toimittaneet Raija Bartens ja Lea Laitinen.	Äimä sänilisto lii vuáđđun Erkki Itkos sänikirjeest Inarilappisches Wörterbuch I-IV. Toimâttâm Raija Bartens já Lea Laitinen.
(1986-1991).	(1986-1991).
Pekka Sammallahti on laatinut käsikirjoitusasteelle inarinsaamen fonologian.	Pekka Sammallahti lii ráhtâm anarâškielâ fonologia, mii lii val kietâčaalân.
Marja-Liisa Olthuis on tehnyt inarinsaamen sanakirjan ja kieliopin, jotka ovat kokeilumonisteina.	Marja-Liisa Olthuis lii ráhtâm anarâškielâ sänikirje já kielâoopâ, moh láá keččâlâddâmmáŋgusin.
Annika Pasanen valmistelee väitöskirjaa inarinsaamen revitalisaatiosta.	Annika Pasanen lii rähtimin náguskirje anarâškielâ revitalisaatiost.
2. Teoksia ja artikkeleita, joissa inarinsaamen kieltä tai muuta kulttuuria käsitellään osana laajempaa kokonaisuutta	2. Kirjeh já artikkeleh, main anarâškielâ teikâ eres kulttuur lii uássin vij đásub ubâlâšvuođâst
J. E. Rosberg: Lappi (1911) ja Lapplynne (1922).	J. E. Rosberg: Lappi (1911) já Lapplynne (1922).
Tutkimusalana maantiede.	Tutkâmamnâsin eennâmtieđâ.
Kansatiede.	Samuli Paulaharju: Taka-Lappia (1927).
Tuomo Itkonen: Inari.	Tuomo Itkonen: Inari.
Inarin kirkkojen ja paimenten muisto (1952).	Inarin kirkkojen ja paimenten muisto.
Täydennetty painos 1981.	(1952) Tievâsmittum tiädus 1981.
Voitto Viinanen: Inarin rajahistoria II (2006).	Pekka Sammallahti: The Saami Languages. An Introduction (1998).
Ilmari Mattus on laatinut laajan paikannimikirjan, jossa on inarinsaamenkielisten nimien lisäksi myös pohjoissaamen, koltansaamen ja suomen paikannimiä.	Ilmari Mattus lii ráhtâm vijđes päikkinommâkirje, mast láá anarâškielâlij nomâi lasseen val orjâlâškielâ, nuorttâlâškielâ já suomâkielâ päikkinoomah.
Kirja on käsikirjoituksena.	Kirje lii val kietâčaalân.
Marko Jouste on tutkinut inarinsaamelaista joikua.	Marko Jouste lii tutkâm anarâš liivđijd.
Hänen väitöskirjatyönsä Inarin pohjoissaamelaisesta joiusta on viimeistelyn alla.	Suu náguskirje Aanaar orjâlâšâi juáigusijn lii valmâštuumin.
Heikki Väisänen ja Uula Morottaja Talvitupalompolon talolla.	Heikki Väisänen já Uula Morottaja Tälvitupeluobbâl tuve lunne.
Kuvaaja Frans Äimä.	Kovvejeijee Frans Äimä.
Iijärven Mujoja turvekodan edustalla J. E. Rosbergin kirjassa Lappi vuodelta 1911.	Ijjäävri Mujoh lavŋekuáđi ovdiibeln J. E Rosberg kirjeest Lappi ivveest 1911.