tiedote_31210.pdf.xml

Saamelaisen kulttuuriperinnön suojaa parannettava	SaaŠmi kultturpreeddan suejj âlgg pueŠreed
Saamelaiskäräjien 3.12. järjestämässä seminaarissa Levillä keskusteltiin saamelaisen kulttuuriperinnön suojan tarpeista.	SääŠmteeŠǧǧ 3.12. riâššâm seminaarâst Levist saaǥǥstõŠlleš saaŠmi kultturpreeddan suej taarbin.
Seminaarissa kävi ilmi, että saamelaiskulttuurin suojan parantaminen vaatii lisää resursseja ja ohjeistusta.	Seminaarâst puõŠđi õlmmsa, što sääŠmkulttur suej pueŠrumuš õõlǥat lââŠss resuurzzid da vuäŠpstemvuõđ.
Seminaarin avannut saamelaiskäräjien elinkeino- ja oikeuslautakunnan varapuheenjohtaja Heikki Paltto kertoi saamen kielen ja elinkeinojen välistä suhteesta. ” Saamen kielen ja saamelaiselinkeinojen tulevaisuus liittyvät yhteen.	Seminaar ääŠvääm sääŠmteeŠǧǧ jieŠllemvueŠǩǩ- da vuõiggâdvuõttluŠvddkååŠdd vääŠrrsaaǥǥjååŠđtei Heikki Paltto maainsti sääŠmǩiõl da jieŠllemvueŠjji kõskksaž kõskkvuõđâst da ” SääŠmǩiõl da sääŠmjieŠllemvueŠjji puõŠttivuõtt koŠlle õŠhtte.
Ilman elinvoimaisia saamelaiselinkeinoja saamen kieli heikkenee ”.	Notta jieŠllemviõkksaž jieŠllemvueŠjji sääŠmǩiõll huânnʼnan ”.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi puhui saamelaisen aineettoman kulttuuriperinnön suojelun tilanteesta Suomessa ja saamelaiskäräjien välisessä yhteistyössä.	SääŠmteeŠǧǧ saaǥǥjååŠđteei Klemetti NäkkäläjäuŠrr maainsti sääŠm pannmateriaalaž kulttuurpreeddan suejjeem vueŠjjest LääŠddjânnmest da sääŠmteeŠǧǧ kõskksaž õhttsâžtuâjast.
Puheenjohtaja Näkkäläjärvi lupasi tiivistä yhteistyötä saamelaisen kansalaisyhteisön kanssa saamelaiskulttuurin aseman parantamiseksi. ”	SaaǥǥjååŠđteei NäkkäläjäuŠrr låppii nânsab õhttsažtuâj sääŠm meerlažõhttsažkooŠddin sääŠmkulttuur staattuuzz pueŠreem diõtt. ”
Meidän, saamelaiskäräjien ja taitelijoiden ja käsityöntekijöiden tulisi yhdistää voimansa yhteisen saamelaiskulttuuripoliittisen ohjelman laatimiseen.	Mij, SääŠmteeŠǧǧ da čeäŠppneeŠǩǩin da ǩiõtt-tuâjain õõlǥči õhtteed viõǥǥeez õhttsaž sääŠmkultturpolitiiklaž prograamm tuejjumuŠšše.
Saamelaiskäräjät järjestää keväällä 2011 yhteiskokouksen saamelaisten kulttuuri- ja taidejärjestöjen kanssa.	SääŠmteeŠǧǧ reäšš ǩeâđđa 2011 õhttsažsåbbar saaŠmi kulttur- da čeäppõsorganisatiaivuiŠm.
Kokouksessa on tarkoitus yhdessä valmistella esityksiä saamelaiskulttuurin suojan parantamiseksi.	Såbbrest lij jorddmõš õõutsââŠjest valmštõõllâd maadârdõõzzid sääŠmkulttuur suej pueŠreem diõtt.
Saamelaiskulttuurin suojan parantaminen vaatii lisää resursseja ja oikeudellisen suojan kehittämistä ”	SääŠmkulttuur suej pueŠrumuš õõlǥat lââŠss resuurzzid da vuõiggâdvuõđnallšem suej ooudâsviikkmõõžž.
Saamelaismuseo Siidan, saamelaisten kansallismuseon, johtaja Tarmo Jomppanen käsitteli puheessaan saamelaisen aineellisen kulttuuriperinnön suojelun tarpeita. ”	SääŠm-muŠzei Siida, saaŠmi meersažmuŠzei, jååŠđteei Tarmo Jomppanen ǩiõttʼtõõli mainnsest, koon son õõŠni sääŠm materialaž kultturpreeddan suejjeem taarbid. ”
Museotoiminnan ja saamelaisen aineellisen kulttuurisen suojan kehittämisen turvaamiseksi Suomen museoissa olevat saamelaiskokoelmat tulisi saada saamelaisyhteisön palvelukseen ja kokoelmat olisi saatava julkisesti esille.	MuŠzeituåimmjumuužž da saaŠmi materialaž kulttuursaž suej ooudâsviikkâm staanumuššân LääŠddjânnam muŠzeeiŠjin åårrai sääŠmnorldõõǥǥ õõlǥči vuäǯǯad sääŠmõhttsažkååŠdd kääzzkõŠsse da norldõõǥǥ õõlǥči vuäǯǯad õlmmsest čuäŠjtõŠsse.
Seuraavalle hallituskaudelle tulee asettaa tavoitteeksi Saamelaismuseo Siidan laajennus ja laajennuksen rahoituksen turvaaminen. ”	PuõŠtti halltõspâjja âlgg piijjâd täävtõssân SääŠm-muŠzei Siida veeidõs da veeidõõzz teäggtem staanumuš. ”
Sámi Duodji ry:n puheenjohtaja Rauna Triumf kertoi saamen käsityön kulttuurisesta merkityksestä ja saamen käsityön tukitarpeista. ”	Sámi Duodji ry:z saaǥǥjååŠđteei Rauna Triumf maainsti sääŠm ǩiõtt-tuâj kulttuursaž miârkkšõõvvmõõžžâst da sääŠm ǩiõtt-tuâj tuäŠrjjeemtaarbin. ”
Duodji on elämäntapa, osa saamelaista sosiaalista järjestelmää, jonka kanssa kasvetaan ja opitaan.	Duodji lij jieŠllemvueŠǩǩ, bieŠǩǩ saaŠmi sosiaalaž riâššmõõžž, koin šõõddet da mättjet.
Duodji on saamelaisten kollektiivista omaisuutta ja se ilmentää saamelaiskulttuurin holistista ajattelua, missä kaikki vaikuttaa kaikkeen.	Duodji lij saaŠmi õhttsaž jeällmõš da tõt pohtt õlmmsa sääŠmkulttuur obbvääldlaž jorddmõõžž, koŠst puk vaaikat pukid.
Valitettavasti Sámi Duodjin asema ei ole riittävän hyvä koulutuksessa ja yhteiskunnassa.	Tuõttä䊚šest Sámi Duodji staattus iŠllakku doŠvolna šiõǥǥ škoouŠlʼjumuužžâst da õhttsažkååŠddest.
Sámi Duodjin turvaaminen edellyttää lisää resursseja ja käsityön koulutuksen kehittämistä saamelaisista lähtökohdista käsin.	Sámi Duodji staanumuš ouddlâstt lââŠzz resuurzzid da ǩiõtt-tuâj škoouŠlʼjumuužž õõudâsviikkmõõžž saaŠmi vueŠlǧǧemaalǥi pääiŠǩ.
Lisäksi haluan kiittää saamelaiskäräjiä ja saamelaiskäräjien puheenjohtajaa Sámi Duodjin tarpeiden huomioimisesta ”.	LââŠssen haaŠlääm späŠssbõõžžâd sääŠmteeŠǧǧ da sääŠmteeŠǧǧ saaǥǥjååŠđteei Sámi Duodji taarbi lokku välddmõõžžâst ”.
Joikaaja, saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Petra Magga-Vars kertoi joiun merkityksestä sekä sanoin että joiuin: ” Joiku ilmentää saamelaiskulttuuria.	Joikaaja, sääŠmteeŠǧǧ halltõõzz vuässlaž Petra Magga-Vars maainsti juõŠǥi vääžnaivuõđâst saaŠnin di juõiŠǥin: ” JuõiŠkk čuäŠjad da pohtt õlmmsa sääŠmkulttuur.
Joiun sisällöistä voi selkeästi nähdä paikalliskulttuurin ilmentymiä ja oppia esivanhempien historiasta.	JuõiŠǥ sääŠn tobdstâŠtte pääiŠklažkulttuur õlmmsa pohttmõŠšše da mättʼte vueiŠnned pueŠrben juõiŠǥ mieŠldd maaddârpuärrsi tuâlʼjõž histoor.
Joiun asema ei Suomessa riittävän hyvä.	JuõiŠǥ staattus iŠllakku LääŠddjânnmest veâl riŠjttjemnalla tobddum.
Joiku tarvitsee enemmän tukea, resursointia ja näkyvyyttä koko Suomessa.	JuõiŠkk taarbâš jäänab tuäŠrjjõõzz, resuurzzi ouddmõõžžid da kuâsttjemvuõđ pirr LääŠddjânnam.
Koulujen tulisi ottaa joiku osaksi opetussuunnitelmia jotta joiusta saadaan luonteva osa yhteiskuntaa ”.	Škooulin õõlǥči väŠldded juõiŠkk bieŠǩǩen mättʼtemplaanid, tännalla juõiŠǥin vuäʒʒat luânddlaž vuäŠss pirr õhttsažkååŠdd ”.
Seminaari lähetti vahvan viestin opetus- ja kulttuuriministeriölle, saamelaiskäräjille ja saamelaisalueen koulutuskeskukselle saamen käsityön opetuksen kehittämistarpeista.	Seminaar vuõlttii raŠvves saaǥǥ mättʼtõs- da kultturministeria beälla, sääŠmtegga da sääŠmvuuŠd škoouŠljemkõõskõŠsse sääŠm ǩiõtt-tuâj mättʼtem ooudâsviikkâmtaarbin.
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen saamen käsityön opetus ei palvele saamelaiskulttuurin tarpeita, koska opetus tehdään suomalaisen kulttuurin lähtökohdista käsin.	SääŠmvuuŠd škoouŠlʼjemkõõskõõzz sääŠm ǩiõtt-tuâj mättʼtumuš ij kääzzkââst sääŠmkulttuur taarbid, tõŠnt ko mättʼtumuš tuejjeed lääŠdd kulttuur vueŠlǧǧemaalǥin.
Seminaari totesi, että koulun opetusta on muutettava siten, että opetus houkuttelee myös saamelaisnuoria.	Seminaar tuõđi, što škooul mättʼtumuš âlgg muŠtted nuŠtt, što škoouŠlʼjumuš paaimat še sääŠmnuõrid.
Kulttuuriministeri Wallin lähetti kirjallisen tervehdyksen seminaariin.	Kultturminister Wallin vuõlttii ǩeŠrjjlaž tiõrvtõõzz seminaaŠre.
Lentolakko esti kulttuuri- ja urheiluministerin matkan Leville.	ǨeŠrddemtuâjjcõgstõõttmõš cõõggi kulttur- da sporttministeer Levi määŠtǩ.
Ministeri Wallin kertoi tietävänsä Suomessa elävänä ruotsinkielisenä millaista on elää kielivähemmistössä.	Minister Wallin peäggti, što son teâtt LääŠddjânnmest jälsteeŠjen ruõccǩiõll ooumžen, mõõnn tobddsaž tobddmõš lij jieŠlled ǩiõllminoriteettest.
Omasta taustastani johtuen voin hyvin kuvitella miltä teistä tuntuu kun puolustatte oikeuksianne.	Jiijjan tuâkksa toobdeeŠl vuäitam puârast tieŠtted, mäŠhtt tij tobddveŠted ko peälšteŠped vuõiggâdvuõđeed.
Ministeri Wallin kirjoitti olevansa erityisen iloinen olen siitä, että saamelaisnuoret ovat niin aktiivisia saamelaiskulttuurin vaalimisessa ja kehittämisessä. ”	Minister Wallin ǩeeŠrjti, što lij rämm miõlâst tõŠst, što sääŠmnuõr liâ nuŠtt oddel sääŠmkulttuur kâddmõõžžâst da ooudâsviikkmõõžžâst. ”
Hallituksen ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyy myös saamenkielisen oppimateriaalimäärärahan korottaminen.	Halltõõzz puõŠtti eeŠjj mäŠhssemplaanmaadârdõŠsse šâŠdde leeŠd vääžnai 䊚šen še sääŠmǩiõllsa mättʼtem-materialmieŠrrtieŠǧǧi pââŠjdumuš.
Lisäyksissä mainitaan, että saamenkielisten oppimateriaalirahoista tulee kohdentaa riittävästi varoja myös koltan ja inarinsaamenkielisten oppikirjoihin. ”	LââŠzztõõzzin peäggtet, što sääŠmǩiõllsai mättʼtem-materialmieŠrrtieŠǧǧin âlgg tillõõvted doŠvolna teäŠǧǧvääŠraid še nuõrttsääŠm da aanarsääŠmǩiõllsai mättʼtemǩeeŠrjid.
, Wallin kirjoitti	Wallin ǩeeŠrjti
Lisätietoja: Puheenjohtaja Näkkäläjärvi (050-5242109) Seminaarin puheenjohtaja Aslak Paltto (+358405620354)	LââŠssteâđaid: saaǥǥjååŠđteei Näkkäläjärvi (050-5242109) Seminaar saaǥǥjååŠđteei Aslak Paltto (+358405620354)