uuden_vuoden_tervehdys_tsa_01012016.pdf.xml

Uuden vuoden tervehdys	Ođđ eeʹjj tiõrvʼvuõđ
Hyvä lukija,	Šiõǥǥ lookki,
vuodenvaihteessa ja Saamelaiskäräjien vaalikausien taitteessa on hyvä lyhyesti yhteen vetää joitain edellisen vuoden sekä vaalikauden onnistumisia sekä uuden edellä haasteita ja odotuksia.	eeʹjjvaajtõõzzâst da Sääʹmteeʹǧǧ vaalpõõʹji vaajtõõzzâst lij šiõǥǥ vuäʹnkânji õʹhtte ǩieʹssed måttmid mõõnni eeʹjj di vaalpââʹj oʹnnstummšid di ođđ ääiʹj ooudpeäʹlnn leʹddi vaʹǯǯtõõzzid.
Vuosi 2015 sisälsi niin maailmanlaajuisesti, kansallisesti kuin paikallisesti monia merkittäviä tapahtumia, jotka jäävät historiaan sekä ihmisten mieliin.	Eeʹǩǩ 2015 õõʹni seʹst nuʹtt maaiʹlmveiddsânji, meersânji ko še pääiklânji määngid miârkteei šõddmõõžžid, kook paʹcce historiaaʹje da oummui miõlid.
Saamelaiskäräjien vaalikausi 2012–2015 on ollut työn täyteinen.	Sääʹmteeʹǧǧ vaalpââʹjj 2012–2015 lij leämmaž tiudd tuâjain.
Paljon saatiin konkreettista aikaan, mutta samaan aikaan monet vaalikauden tavoitteista eivät toteutuneet.	Jiânnai vuåǯǯuš äigga, leâʹša seämma ääiʹj määŋg vaalpââʹj täävtõõzzin jie teâuddjam.
Vuosi 2015 oli myös saamelaisten tulevaisuuden kannalta kaksien, tärkeiden vaalien, eduskunta- ja saamelaiskäräjävaalien, vuosi.	Eeʹǩǩ 2015 leäi še säʹmmlai pueʹttiääiʹj peäʹlnn kueiʹti tääʹrǩes vaali, parlameʹntt- da sääʹmteʹǧǧvaali, eeʹǩǩ.
Merkittävimpiä tapahtumia	Pukin miârkteei šõddmõõžž
Pohjoisessa asuville ja eläville kauaskantoisin ja merkittävin kuluneen vuoden edistysaskel on Pariisissa neuvoteltu ilmastosopimus.	Kookkas pueʹttiäigga vaaikteei da pukin vääžnʼjummuš mõõnni eeʹjj ouddnummuš tâʹvven jälsteei da jieʹlli oummid lij Pariisâst tuejjuum äimmõs-suåppmõš.
Alkuperäiskansojen perinteinen elämäntapa tarvitsee luontoa.	Alggmeerai äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvueʹǩǩ taarbaš luâđ.
Tämän hetkiset äkilliset ja voimakkaat muutokset luonnossa, joiden odotetaan voimistuvan tulevaisuudessa ilmaston lämpenemisen johdosta, ovat alkuperäiskansojen elinvoimaisuudelle erittäin suuri uhka.	Tän poddsa krootai da viõusâs muttâz luâđast, koi vueʹrdet viõkkšmed pueʹttiääiʹjest äimmõõzz pakknummuž diõtt, lie alggmeerai jieʹllemviõkksažvuõʹtte samai jõnn vaarr.
Alkuperäiskansat ovat lisäksi usein juurikin se osa väestöstä, mikä ei ole toimillaan vaikuttanut suuresti ilmastonlämpenemiseen.	Alggmeer lie lââʹssen täujja tõt-i vueʹss meerast, mii ij leäkku tuåimeezvuiʹm vaaiktam jiânnai äimmõspakknummša.
Valitettavaa onkin, että alkuperäiskansat joutuvat nyt siitä maksamaan.	Gåårõʹtti lij, što alggmeer joudda ååʹn tõʹst mäʹhssed.
Aktisella alueella ilmasto lämpenee lähes kaksi kertaa muuta maailmaa nopeammin, joten jo puolentoista asteen lämpeneminen voi olla arktisille kansoille jopa kolme astetta.	Aarktlaž vuuʹdest äimmõs pakkan miâlggâd kueiʹt vuâra jeeʹres maaiʹlm jåʹttlubun, što juʹn pieʹllneʹb graadd pakknem vuäitt leeʹd aarktlaž meeraid joba koumm graadd.
Saamelaisten näkökulmasta sopimuksessa on positiivista se, että saatiin aikaiseksi sopimus, jolla ilmaston lämpeneminen pyritään rajoittamaan alle kahden asteen esiteolliseen aikaan verrattuna, pyrkien puoleentoista asteeseen.	Säʹmmlai ǩiõččâmvueʹjjest suåppmõõžžâst lij positiivlaž tõt, što vuåǯǯuš äigga suåppmõõžž, koin äimmõõzz pakknummuž põõrǥât rääʹjted vuâlla kueʹhtt graadd ouddindustriaalʼlaž ääiʹj veʹrddeeʹl. põõrǥeeʹl pieʹllneʹb graaʹdde.
Tähän päästään tuntuvia päästövähennyksiä tehden, joista keskustellaan avoimesti.	Tääzz piâzzât tobddjeei peästtmõõžžid tuejjeeʹl, koi pirr mainstet äävnalla.
Lisäksi erittäin tärkeänä seikkana tulee pitää sopimuksen kehotusta huolehtia päästöjä varastoivien hiilinielujen, erityisesti metsien, suojelusta.	Lââʹssen âlgg ââʹnned samai tääʹrǩes äʹššen suåppmõõžž auʹǯǯjummuž ââʹnned huõl peästtmõõžži ruõkki illnjiõlõõǥǥi, jeärben mieʹcci, suõjjummšest.
Saamelaisten näkökulmasta sopimuksessa negatiivista on se, että alkuperäiskansojen oikeudet mainitaan vain sopimuksen johdanto-osassa, eikä toimintaa ohjaavassa, operatiivisessa osassa.	Säʹmmlai ǩiõččâmvueʹjjest suåppmõõžžâst lij negatiivlaž tõt, što alggmeerai vuõiggâdvuõđid peäggte tåʹlǩ suåppmõõžž jååʹđtemsaaʹnin, jie-ǥa tuåimmjummuž oʹhjjeei, operatiivlaž vueʹzzest.
Sopimuksessa käytetyt maininnat alkuperäiskansojen ihmisoikeuksista ovat myös muodoltaan suhteellisen heikkoja.	Suåppmõõžžâst õnnum sääʹnnvaʹlljummuž alggmeervuõiggâdvuõđin lie še miâlggâd rââʹžž.
Lisäksi sopimusteksti linjaa alkuperäiskansojen tiedosta, eikä alkuperäiskansojen perinteisestä tiedosta, kuten alkuperäiskansapolitiikassa on linjattu.	Lââʹssen suåppmõšteʹkstt liʹnjjai alggmeerai teâđast, ij-ǥa alggmeerai äʹrbbvuõđlaž teâđast, nuʹtt mäʹhtt alggmeerpolitiikkâst lij liʹnnjum.
Pariisissa on näytetty maailmalle tienviitat ja nyt varsinainen työ vasta alkaakin.	Pariisâst lie čuäʹjtam maailma viâhhid da ååʹn jiõčč tuâjj eman älgg.
Toivonkin, että Saamelaiskäräjät otetaan kansallisessa täytäntöönpanossa mukaan niin suunnittelussa kuin toteuttamisessa, aidosti ja hyvässä hengessä sekä mahdollisemman varhaisessa vaiheessa.	Mon tuäivam, što Sääʹmteeʹǧǧ vääʹldet mieʹldd meersaž tääʹzz tiuʹddepiijjmõõžžâst nuʹtt plaanma ko še tieuʹddmest, vuõiggnalla da šiõǥǥ jiõggâst di nuʹtt vuõss lääuʹǩest ko vueiʹtlvaž.
Toivon, että tulevat Saamelaiskäräjät linjaa omat ilmastonmuutoksen hillitsemistavoitteensa esimerkiksi auttamalla perinteisen tiedon avulla ilmastonmuutokseen sopeutumisessa sekä lisäämällä tietoisuutta ilmastonmuutoksen hillitsemisen konkreettisista keinoista saamelaisen yhteisön sisällä.	Tuäivam, što pueʹtti Sääʹmteʹǧǧ puätt liʹnnjed jiijjâs äimmõsmuttâz tuõʹllʼjemtäävtõõzzees ouddmiârkkân vieʹǩǩteeʹl äʹrbbvuõđlaž teâđ veäkka äimmõsmuttsa šiõttlõõvvmõõžžâst di lââʹzzteeʹl tieʹttemvuõđ äimmõsmuttâz tuõʹllʼjummuž konkreettlaž vuõʹjjin sääʹmõhttsažkååʹddest.
Kolttasaamelaisyhteisö sai lokakuussa kuulla, että kolttakylän arkisto, eli gramota oli hyväksytty Unescon Maailman muisti - luetteloon.	Paavvâl Taannâl Tiina – Tiina Sanila-Aikio Sääʹmteʹǧǧ – Saamelaiskäräjät saaǥǥjååʹđteei – puheenjohtaja Sajos, FIN-99870 Aanar – Inari Nuõrttsäʹmmla vuåǯǯu kålggmannust kuullâd, što nuõrttsäʹmmlai kreäpast leäi primmum Unesco Maaiʹlm mooštai sizz. Tät leäi samai miârkkšõõvvi oođâs ceâlai
Tämä oli erittäin merkittävää koko saamelaisyhteisölle mutta myös kaikille maailman alkuperäiskansoille.	sääʹmõhttsažkådda leâʹša seämmast pukid maaiʹlm alggmeeraid.
Gramotan hakeminen Unescon Maailman muisti - kohteeksi toi jälleen meille saamelaisille näkyväksi sen, että meillä on tosiasioihin perustuvia oikeuksia.	Kreäpast ooccâm Unesco Maaiʹlm mooštai sizz lij eʹpet pohttam miʹjjid säʹmmlaid kuâsttjeeʹjen tõn, što meeʹst lie tuõttaaʹššid vuâđđõõvvi vuõiggâdvuõđ.
Oikeuksia, jotka ovat yhä voimassa.	Vuõiggâdvuõđ, kook årra õinn viõǥǥâst.
Paavvâl Taannâl Tiina – Tiina Sanila-Aikio Sääʹmteʹǧǧ – Saamelaiskäräjät saaǥǥjååʹđteei – puheenjohtaja Sajos, FIN-99870 Aanar – Inari ei ole otettu meiltä pois.	Vuõiggâdvuõđ, koid jeäʹp leäkku ouddam meädda leʹbe kook jie leäkku valddum meeʹst meädda.
Gramota on saamelaisen arkistoperinteen symboli mutta se on myös todiste.	Kreäpast lij sääʹm arkiivääʹrb symbol leâʹša tõt lij še tuõđštõs.
Todiste, joka on saamelaisessa mittakaavassa ainutlaatuinen ja joka todistaa saamelaisten hallinneen maita ja vesiä ennen muita.	Tuõđštõs, kååʹtt lij sääʹm mettkääʹvest oʹdinakai da kååʹtt tuõđašt, što säʹmmla lie vaaldšam määddaid da čaaʹʒʒid ouddâl pukid.
Mutta gramota on myös todiste, joka on maailmanlaajuisesti alkuperäiskansoille merkittävä samasta syystä; alkuperäiskansoilla on oikeus maihinsa ja vesiinsä.	Leâʹša kreäpast lij še tuõđštõs, kååʹtt lij maaiʹlmveiddsânji alggmeeraid miârkkšõõvvi seämma vââʹjj diõtt; alggmeerain lij vuõiggâdvuõtt määddeez da čaaʹʒʒeez.
Maihinsa ja vesiinsä, jotka muut kansat ovat liian usein julistaneet omikseen.	Määddeez da čaaʹʒʒeez, koid nuuʹbb meer lie čuuʹt määŋg vuâra tuõttâm leeʹd sij määdd da čääʹʒʒ.
Kuluneena vuonna suuri osa Saamelaiskäräjien toiminnasta käsitteli maankäyttöä.	Mõõnnâm eeʹjjest jõnn vueʹss Sääʹmteeʹǧǧ tuåimin ǩiõttʼtõõli mäddââʹnnem.
Saamelaiskäräjät kutsui saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat sekä Kolttien kyläkokouksen yhteiskokoukseen, jossa keskusteltiin mm. kaivoslain toimeenpanosta saamelaisten kotiseutualueella, poronhoitolain uudistustarpeista sekä petopolitiikasta.	Sääʹmteʹǧǧ kååččai säʹmmlai dommvuuʹd paalǥâskooʹddid di Saaʹmi siidsåbbar õhttsažsåbbra, koʹst saǥǥstõʹlleš jm. kuåivâslääʹjj tueiʹmmepiijjmest säʹmmlai dommvuuʹdest, puõccuhåiddamlääʹjj oođeemtaarbin di näuʹddpolitiikkâst.
Saamelaiskäräjien ympäristösihteeri on myös aloittanut menettelyohjesääntöesityksen laatimisen kaivoslain toimeenpanoon liittyen saamelaisten kotiseutualueella.	Sääʹmteeʹǧǧ pirrõspiisar lij še alttääm mõõntõõllâmvuäʹpstõsmeärrõseʹtǩǩõõzz raajjmõõžž kuåivâslääʹjj tueiʹmmepiijjmõʹšše õõuteeʹl säʹmmlai dommvuuʹdest.
Ensimmäisessä vaiheessa Saamelaiskäräjät on nähnyt tarpeelliseksi aloittaa neuvottelut Kolttien kyläkokouksen ja saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien kanssa menettelyohjesääntöesityksen laatimiseksi.	Vuõssmõs määʹttest Sääʹmteʹǧǧ lij vuäinnam tarbbsen altteed saǥǥstõõllmõõžžid Saaʹmi siidsåbbrin da sääʹmvuuʹd paalǥâskooʹddivuiʹm mõõntõõllâmvuäʹpstõsmeärrõseʹtǩǩõõzz raajjâm diõtt.
Lisäksi maan- ja vedenkäyttöä koskivat metsähallituslakiuudistus sekä Tenon kalastussopimuksen neuvottelut.	Lââʹssen mädd- da čääʹccââʹnnem kueʹsǩǩe meäʹcchalltõslääʹǩǩoođõs di Teänjooǥǥ kueʹlstõõllâmsuåppmõõžž saǥǥstõõllmõš.
Uudistukset, joilla on pitkäaikaisia, kauaskantoisia ja merkittäviä vaikutuksia saamelaisten tulevaisuuteen, mutta joiden parissa työ vielä jatkuu.	Oođõõzzid, koin lie kuʹǩesäiggsa, kookkas pueʹttiäigga vaaikteei da miârkteei vaaiktõõzz säʹmmlai pueʹttiäigga, leâʹša koivuiʹm tuâjj õinn juätkkai.
Molempia prosesseja priorisoitiin Saamelaiskäräjillä vuonna 2015.	Kuhttuid proseeʹssid priorisõʹstteš Sääʹmteeʹǧǧest eeʹjj 2015.
Olen pettynyt erityisesti menettelytapaan, millä metsähallituslakiuudistusta vietiin valtionhallinnossa eteenpäin.	Leäm maantõõttâm jeäʹrben mõõntõõllamvuâkka, koin meäʹcchalltõslääʹǩǩoođummuž ooudeeš riikkvaaldšummšest ooudårra.
Lakiluonnoksessa lainvalmistelun pohjana todettiin olevan edellisten hallitusten linjaukset ja periaatteet, mutta siltikin saamelaisia koskevia uusia pykäliä ei hallituksen esitykseen monen eri tahon pyynnöstäkään nostettu.	Lääʹǩǩhämmsest lääʹjjvalmštõõllâm vuâđđan tuõʹtteš teeʹkstest, što tõʹst lie leämmaž vuâđđan ouddlõž halltõõzzi liʹnnjõõzz da vuâđđjurddi, leâʹša kuuitâǥ säʹmmlaid kuõskki paragraaffid jie maacctam hämmsa, håʹt määŋg orgaan tõi kaggâm rauʹǩǩe.
Tenon kalastussopimus on monella tapaa merkittävä, eikä vähiten siksi, että se luo myös raamit tulevalle Näätämöjoen kalastussopimuksen uudistamistyölle.	Teänjooǥǥ kueʹlstõõllâmsuåppmõš lij määngnalla miârkteei, ij-ǥa uuʹccmõsân tõnt, ko tõt rääjj raamid pueʹtti Njauddâmjooǥǥ kueʹlstõõllâmsuåppmõõžž oođeemtuõjju.
Toivon, että seuraavat Saamelaiskäräjät jatkaa tärkeää edunvalvontatyötä näiden uudistusten parissa ja että sitä tehdään hyvässä yhteistyössä eri saamelaistoimijoiden kanssa laajana rintamana, kuten vuonna 2015.	Tuäivam, što pueʹtti Sääʹmteʹǧǧ juätkk tääʹrǩes ouddõsvuåppâmtuâj täi oođõõzzivuiʹm da što tõn tuejjeet šiõǥǥ õhttsažtuâjast jeeʹres sääʹmtuåimmjeeʹjivuiʹm veiddsânji, nuʹtt mäʹhtt eeʹjjest 2015.
Kiitänkin tästä mm..	Späʹssbõõžžam täʹst jm.
Saamelaisneuvostoa, Kolttien kyläkokousta kolttaneuvostoineen, saamelaisyhdistyksiä, saamelaisten kotiseutualueen paliskuntia sekä yksittäisiä saamelaisaktiiveja.	Sámiráđđi, Saaʹmi siidsåbbar sääʹmsuåvtõõzzeesvuiʹm, sääʹmõhttõõzzid, säʹmmlai dommvuuʹd paalǥâskooʹddid di jeeʹres sääʹmaktiivid.
Vaalivuodesta johtuen myös Saamelaiskäräjien vaalit eri vaiheineen työllistivät hallintoa sekä olivat paljon esillä eri medioissa.	Vaaleeʹjj diõtt še Sääʹmteeʹǧǧ vaal jeeʹres vuõʹjjineesvuiʹm tuejjte vaaldšummuž di leʹjje jiânnai jeeʹres mediain ooudâst.
Keskustelu kuka on saamelainen ja ketkä siitä viime kädessä päättävät sekä saamelaisten itsemääräämisoikeudesta kansana jatkunee läpi vaalikauden 2016–2020.	Mainstummuš ǩii lij säʹmmlaž da ǩeäk tõʹst mââimõs ǩiõđâst tuʹmmje di säʹmmlai jiõččmieʹrreemvuõiggâdvuõđâst meeran juätkkjež vaalpââʹj 2016–2020 čõõđ.
Tähän mennessä keskustelussa on jopa ehdotettu valtiota harkitsemaan uudelleen Saamelaiskäräjien tunnustamista sekä taloudellista tukemista.	Tän mätta mainstummšest lie joba eʹtǩǩääm, što riikk tuʹmmai oʹđđest Sääʹmteeʹǧǧ tobstummuž di ekonoomlaž tuärjjummuž.
Näen, että vaalikauden 2016–2020 yhtenä tärkeänä linjana on Saamelaiskäräjien legitimiteetin vahvistaminen suhteessa Suomen valtioon.	Vuäinam, što vaalpââʹj 2016–2020 õhttân tääʹrǩes linnjân lij Sääʹmteeʹǧǧ legitimiteeʹtt nââneem Lääʹddjânnam årra.
Muita tapahtumia	Jeeʹres šõddmõõžž
Saamelaiskäräjät osallistui huhtikuussa YK:n alkuperäiskansojen asioiden pysyvään foorumiin aikaisemmista vuosista poiketen alkuperäiskansojen parlamenttien kyltin alla Suomen valtion delegaation sijaan.	Sääʹmteʹǧǧ vuässõõđi njuhččmannust ʼM:i alggmeerai aaʹšši põõšši fooruuʹme ooudab iiʹjjin čoʹrsteeʹl alggmeerai parlameeʹnti kõõlb vueʹlnn Lääʹddjânnam riikk delegaatio sââʹjest. Ǩiiđ riikkpeeiʹvi tuʹmmstõõǥǥi mâŋŋa Sääʹmteʹǧǧ ij vuäinnam vueiʹtlviʹžžen vuässõõttâd Lääʹddjânnam
Kevään eduskunnan päätösten jälkeen Saamelaiskäräjät ei nähnyt mahdolliseksi osallistua Suomen delegaation osana.	Paavvâl Taannâl Tiina – Tiina Sanila-Aikio Sääʹmteʹǧǧ – Saamelaiskäräjät saaǥǥjååʹđteei – puheenjohtaja Sajos, FIN-99870 Aanar – Inari delegaatio vueʹssen.
Foorumissa käsiteltiin monia alkuperäiskansoille tärkeitä aiheita, joista esimerkiksi nuorten itsemurhat koskettavat saamelaisyhteisöä erityisesti Ruotsissa.	Fooruumâst ǩiõttʼtõʹlleš määŋgid alggmeeraid tääʹrǩes aaʹššid, koin ouddmiârkkân nuõri jiõččsårmmʼmõõžž kuäʹsǩǩe sääʹmõutstõõzz jeäʹrben Ruõccâst.
Tällä on heijastevaikutuksia myös Suomen saamelaisnuoriin.	Täʹst lie vaaiktõõzz še Lääʹddjânnam sääʹmnuõrid.
Tämä aihe on ollut vuoden 2015 aikana esillä monessa eri yhteydessä.	Tät äʹššvuʹvdd lij kaggum eeʹjj 2015 äiʹǧǧen määŋg õhttvuõđâst.
Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) puheenjohtajuus siirtyi Suomen Saamelaiskäräjille 1.6. alkaen.	Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzz (SPS) saaǥǥjååʹđtemvuõtt serddji Lääʹddjânnam Sääʹmtegga 1.6. ääʹljeeʹl.
kieliyhteistyöhanke, Kielikaltio – saamen kielten ammatti- ja resurssikeskus, sai rahoituksen miltei kolmen vuoden toiminnalle Interregin Pohjoinen-ohjelman Sápmi-osaohjelmasta sekä muilta kansallisilta rahoittajilta, kuten Suomessa Lapin liitolta.	SPS vuäǯǯai-i tâʹlles šiõǥǥ ođđsid, ko õhttsažtâʹvvjânnamlaž ǩiõllõhttsažtuâjjhaʹŋǩǩõs, Ǩiõllkaʹlddi – sääʹmǩiõli ämmat- da resursskõõskõs, vuäǯǯai teäggtõõzz miâlggâd kooum eeʹjj tuåimmjummša Interreegg Tâʹvv-prograamm Sápmi-vueʹssprograammâst di jeeʹres meersaž teäggteeʹjin, mâʹte Lääʹddjânnmest Lappi leettast.
Kielikaltio (saamen kielillä Giellagáldu, Kielâkäldee, Ǩiõllkaʹlddi) on toiminut 1.8.2015 alkaen ammatillisena asiantuntijaelimenä.	Ǩiõllkaʹlddi (sääʹmǩiõʹlle Giellagáldu, Kielâkäldee, lääddas Kielikaltio) lij tuåimmâm 1.8.2015 ääʹljeeʹl ämmatlaž äʹšštobddiorgaanân.
Se tarjoaa kieliapua sekä neuvoo saamen kielten käyttöön liittyvissä asioissa.	Tõt taʹrjjad ǩiõllvieʹǩǩ di raʹvvai sääʹmǩiõli ââʹnnem õhtti aaʹššin.
Terminologiatöiden ja normituksen lisäksi keskuksen tehtäviin kuuluu myös kielenhuolto, tiedon jakaminen saamen kielistä sekä niiden ammatillisista kysymyksistä.	Terminologia- da normmeemtuâjai lââʹssen kõõskõõzz tuâjaid koʹlle še ǩiõllhuõll di teâđ jueʹǩǩem sääʹmǩiõli da tõi ämmatlaž kõõččmõõžži diõtt.
Yhdeksästä saamen kielestä on mukana etelä-, luulajan-, pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielet.	Ååuʹc sääʹmǩiõlâst lie mieʹldd saujj-, luulaja-, tâʹvv-, aanar- di nuõrttsääʹmǩiõl.
Hankkeen aikana on tavoitteena selvittää, miten muut, esimerkiksi Ruotsissa puhuttu uumajansaame ja Venäjällä puhuttu kildininsaame, saataisiin keskuksen toiminnan piiriin.	Haʹŋǩǩõõzz äiʹǧǧen lij täävtõssân seʹlvvted, mäʹhtt jeeʹres, ouddmiârkkân Ruõccâst mainstum uumajasääʹmǩiõl da Ruõššâst mainstum ǩiʹlddsääʹmǩiõl, vuäǯǯčeš kõõskõõzz tuåimmjummša mieʹldd.
Haluankin kiittää rahoittajia tärkeästä tuesta saamen kielten tulevaisuuden turvaamiseksi.	Haaʹlääm-i späʹssbõõššâd teäggteeʹjid tääʹrǩes tuärjjõõzzâst sääʹmǩiõli pueʹttiääiʹj staanâm diõtt.
Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston sekä Saamelaiskäräjien vaalikauden 2016–2020 tärkeimpiin lähiajan tavoitteisiin kuuluu Kielikaltion toiminnan pysyvän rahoituksen hankkiminen.	Sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzz di Sääʹmteeʹǧǧ vaalpââʹj 2016–2020 tääʹrǩmõs ââldasääiʹj täävtõõzzid kooll Ǩiõllkaʹlddi tuåimmjummuž põõšši teäggtõõzz haʹŋǩǩeem.
Oikeusministeriössä järjestettiin lokakuussa saamelaisasioita hoitavien virkamiesten ja Saamelaiskäräjien edustajien välinen nk.	Vuõiggâdvuõttministeriast rieʹššeš kålggmannust sääʹmaaʹššid hoiʹddjeei veʹrǧǧoummi da Sääʹmteeʹǧǧ eeʹttǩeeʹji kõskksaž nuʹtt koččum sääʹmaaʹšši saǥǥstõõllâmpeeiʹv.
saamelaisasioiden neuvottelupäivä.	Mieʹrren leäi ooudeed riikksuåvtõõzz da Sääʹmteeʹǧǧ kõskksaž õhttsažtuâj.
Tarkoituksena oli kehittää valtioneuvoston ja Saamelaiskäräjien välistä yhteistyötä.	Šõddmõõžžâst jieʹlleš ministeriai mieʹldd čõõđ
Tilaisuudessa käytiin ministeriöittäin läpi ajankohtaiset saamelaisasiat.	ääiʹjpoddsaž sääʹmaaʹššid.
Lopuksi keskusteltiin lyhyesti viranomaisten saamelaiskäräjälain mukaisesta kuulemisvelvoitteesta.	Looppâst saǥǥstõʹlleš vuäʹnkânji veʹrǩǩneeʹǩǩi sääʹmteʹǧǧlääʹjj meâlddsaž kuullâmõõlǥtemvuõđ pirr.
Tarkoituksena oli myös pohtia jatkoa ja eri yhteistyömalleja ja - muotoja.	Mieʹrren leäi še smiõttâd jueʹtǩ da jeeʹres õhttsažtuâjjmaallid di - naaʹlid.
Syystalven aikana Saamelaiskäräjät tapasi saamelaisten kotiseutualueen kuntien kanssa.	Čõhččtääʹlv mieʹldd Sääʹmteʹǧǧ kaaunõõđi säʹmmlai dommvuuʹd kooʹddivuiʹm.
Yhteistyötapaamiset olivat hyvähenkisiä ja rakentavia.	Kaaunõõttmõõžž leʹjje šiõǥǥjiõggsa da raajji.
Tapaamisissa keskusteltiin laajasti ajankohtaisista asioista sekä haasteista.	Kaaunõõttmõõžžin saǥǥstõʹlleš veiddsânji ääiʹjpoddsaž aaʹšši di vaʹǯǯtõõzzi pirr.
Kiitän vielä kaikkia tapaamisiin osallistuneita kuntien edustajia.	Späʹssbõõžžam veâl pukid kaaunõõttmõõžžid vuässõõttâm kooʹddi eeʹttǩeeʹjid.
Saamelaiskäräjien hallinto on työskennellyt myös monien hallintouudistusten merkeissä vuonna 2015.	Sääʹmteeʹǧǧ vaaldšummuš lij tuejjääm tuâj še määŋgi vaaldšummuž kuõskki oođummšivuiʹm eeʹjj 2015.
Taloushallintosektori oli kaikista laajimman kehittämisen kohteena muun muassa uusien sähköisten järjestelmien käyttöön ottamiseksi.	Täällvaaldšemsektorr leäi puki veiddsummus ooudummšest jeäʹrbi mieʹldd ođđ liâdggsaž riâšldõõǥǥi ââʹnnma välddmõõžž peäʹlnn.
Lisäksi oikeusministeriö kävi kouluttamassa niin Saamelaiskäräjien sihteeristöä kuin jäseniä oikeusministeriön hallinnonalan rytmistä mm. talousarvioiden suunnittelun osalta.	Lââʹssen vuõiggâdvuõttministeria jieʹli škooulteʹmmen piisarkååʹdd da Sääʹmteeʹǧǧ vuäzzlaid vuõiggâdvuõttministeria vaaldšemvuuʹd ryytmâst ouddmiârkkân täällarvvlõõzzi plaaneem vueʹzzeld.
Tämän pohjalta Saamelaiskäräjien hallinnossa päätettiin pyrkiä samaan aikatauluun valtion hallinnon kanssa.	Tän vuâđald Sääʹmteeʹǧǧ vaaldšummšest tuʹmmješ põrggâd seämma äiʹǧǧtauʹlle riikk vaaldšummšin.
Esimerkiksi kehystalousarvioiden laatiminen nelivuotiskaudeksi on eräs uusista, valtion hallinnon kanssa yhtenevistä suunnittelun työkaluista.	Ouddmiârkkân raammtäällarvvlõõzzi raajjâm neellj eeʹjj pââjas lij õhtt ođđ, riikk vaaldšummšin õhttneei plaanummuš tuâjjneävvain.
Myös työjärjestystä kehitettiin eteenpäin.	Tuâjjriâššmõõžž še ooudeeš.
Saamelaiskäräjät on toiminut ensimmäisen nelivuotiskautensa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.	Sääʹmteʹǧǧ lij tuåimmâm vuõssmõs neellj eeʹjj pââʹj sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst.
Puitteet Saamelaiskäräjien hallinnolle ja poliittiselle toiminnalle sekä saamelaiskulttuurin ja saamen kielten edistämiselle ovat olleet historialliset.	Raam Sääʹmteeʹǧǧ vaaldšummša da politiikklaž tuåimid di sääʹmkulttuur da sääʹmǩiõli ooudummša lie leämmaž historiaalʼla.
Sajoksessa on neljän vuoden aikana järjestetty valtaosa Saamelaiskäräjien kokouksista, tapaamisista sekä myös suuri osa neuvotteluista.	Sajoozzâst lie neellj eeʹjj äiʹǧǧen riâššâm jäänmõs vueʹzz Sääʹmteeʹǧǧ såbbrin, kaaunõõttmõõzzin di še jõnn vueʹzz saǥǥstõõllmõõžžin.
Sajoksessa on myös nähty monenlaisia tapahtumia eturivin saamelaisartistien konserteista Suomen Kansallisbaletin esitykseen.	Sajoozzâst leät še vuäinnam määŋgnallšem šõddmõõžžid čuõvvumus sääʹmartiisti konseeʹrtin Lääʹddjânnam Meersažbaleeʹtt čuäʹjtõʹsse.
Sajos on ollutkin selvä piristysruiske kulttuurielämälle.	Sajos lij-i leämmaž čiõlggsânji virksmâʹttmen kulttuurjieʹllem.
Sajoksen kehittyminen tähän pisteeseen on vaatinut monien toimijoiden tiivistä yhteistyötä.	Sajoozz ooudeem tän mätta lij kaiʹbbjam määŋgi tuåimmjeeʹji čââpp õhttsažtuâj.
Haluankin kiittää kaikkia tähän työhön osallistuneita.	Haaʹlääm-i spässbõõššâd pukid tän tuõjju vuässõõttâm oummid da orgaanid.
Erittäin huolestuttavana tulee pitää Suomen tämän hetkistä tilannetta, jota heijastelee vihapuhe, jollaista ei ennen ole koettu.	Samai huõl counnʼjen âlgg ââʹnned Lääʹddjânnam tän poddsaž vueʹjj, koon vââʹjjsaaǥǥ sueiʹmkrâʹstte.
Sellaista ei ole koettu suomalaisessa eikä saamelaisessa yhteiskunnassa.	Nåkam jeät leäkku ouddâl ǩiõččlâsttam lääʹdd ni sääʹm õhttsažkååʹddest.
Tämä on hyvin tuomittavaa.	Tät lij
Paavvâl Taannâl Tiina – Tiina Sanila-Aikio Sääʹmteʹǧǧ – Saamelaiskäräjät saaǥǥjååʹđteei – puheenjohtaja Sajos, FIN-99870 Aanar – Inari kansana.	Paavvâl Taannâl Tiina – Tiina Sanila-Aikio Sääʹmteʹǧǧ – Saamelaiskäräjät saaǥǥjååʹđteei – puheenjohtaja Sajos, FIN-99870 Aanar – Inari samai nääʹlteʹm.
Tämä voidaan nähdä kolonialismin nykypäivän muotona, minkä ilmentyminä vuonna 2015 on nähty niin missien saamenpukua jäljittelevät edustuspilailupuvut kuin eri saamelaisorganisaatioiden olemassa olon ja taloudellisen tukemisen oikeutuksen kyseenalaistaminen.	Tän vueiʹtet vueiʹnned kolonialiism ânnʼjõžpeeiʹv ååʹblǩen, mõõn očndõõttâmvueʹǩǩen eeʹjjest 2015 leät vuäinnam missʼji sääʹmpihttsid jiuǯǯi eeʹttkâʹsttempihttsid ko še jeeʹres sääʹmorganisaatioi eksisteeʹns da ekonoomlaž tuärjjõõzz priimmâmnallšemvuõđ kõõččâm-miârk vuâlla piijjâm.
Ilmapiiri on koventunut paitsi Suomessa, myös Pohjoismaissa ja muualla maailmassa.	Toobdâlm lie kõrsmam peʹce Lääʹddjânnmest, še Tâʹvvjânnmin da jeeʹres åʹrnn maaiʹlmest.
Tämä koskee myös alkuperäiskansakysymyksiä.	Tät kuâskk še alggmeerkõõččmõõžžid.
On hyvin tärkeää, että Pohjoismaat olisivat edelläkävijöitä alkuperäiskansoja koskevan vihapuheen hillitsemisessä.	Lij samai vääžnai, što Tâʹvvjânnam leʹčče ooudpeäʹlnn jooʹtti alggmeeraid kuõskki vââʹjjsaaǥǥ tuõʹllʼjummšest.
Saamelaisia koskevia asioita tulisikin edistää tässä tilanteessa erityisesti pohjoismaisella tasolla ja siksi olisikin tärkeää, että pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvottelut saataisiin viimein loppuun ja sopimus ratifioitua ja toimeenpantavaksi.	Säʹmmlaid kuõskki aaʹššid õõlǥči ooudeed tän vueʹjjest jeäʹrben tâʹvvjânnamlaž tääʹzzest da tõnt leʹčči-i vääžnai, što tâʹvvjânnamlaž sääʹmsuåppmõõžž saǥǥstõõllmõõžžid ǩiõrǥteʹčeš mââimõõzzâst da suåppmõõžž ratifiââstčeš da tueiʹmmepiijčeš.
Toivon, että Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajuuskausi, jonka Suomi tänään aloitti, on osaltaan edistämässä tätä tavoitetta, onhan kolmella Pohjoismaalla yksi yhteinen alkuperäiskansa.	Tuäivam, što Tâʹvvjânnamlaž miniʹsttersuåvtõõzz saaǥǥjååʹđteeivuõttpââʹjj, koon Lääʹddjânnam täʹbbe alttii, lij vueʹzzstes ooudeʹmmen tän täävtõõzz, lij tâma kooum Tâʹvvjânnmest õhtt õhttsaž alggmeer.
Kulunutta ja tulevaa vuotta leimaa talousahdinko ja talouden yhä jatkuva epävarmuus.	Mõõnnâm da pueʹtti eeʹjj leiʹmmje hueʹnes täällvueʹǩǩ da tääl õinn juätkkjeei pannaainâsvuõtt.
Saamelaiskäräjien kokous 21.12.2015 hyväksyi vuoden 2016 toimintasuunnitelma-talousarvion, joka on talouden osalta hyvin tiukka.	Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar 21.12.2015 priimi eeʹjj 2016 tuåimmplaan-täällarvvlõõzz, kååʹtt lij tääl peäʹlnn samai čoouǥas.
Uudet Saamelaiskäräjät aloittaa toimikautensa monien, suurienkin haasteiden edessä.	Ođđ Sääʹmteʹǧǧ alttad tuåimmpââʹjstes määŋgi, joba jõnn vaʹǯǯtõõzzi ooudâst.
Toivon, että saamelaiskulttuuria ja perinteisiä elinkeinoja puolustava linja sekä saamen kielien vaaliminen ovat johtavina periaatteina myös uusien Saamelaiskäräjien toiminnassa.	Tuäivam, što sääʹmkulttuur da äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvuõʹǩǩid peälšteei linnj di sääʹmǩiõli kâʹddem lie jååʹđteei vuâđđjurddjen še ođđ Sääʹmteeʹǧǧ tuåimin.
Kiitos kuluneesta vuodesta ja onnea uudelle vuodelle 2016 !	Späʹsseb mõõnnâm eeʹjjest da lekk ođđ ekka 2016 !
Kiitokset myös kuluneesta Saamelaiskäräjien vaalikaudesta ja menestystä vaalikaudelle 2016–2020 !	Späʹsseb še mõõnnâm Sääʹmteeʹǧǧ vaalpââʹjest da lekkvuõtt vaalpâjja 2016–2020 !
Inarissa	Aanrest