Side 1	Sivu 1
Varangerhalvøya nasjonalpark	Varenkinniemen kansalistaras
Kart og informasjon	Kartta ja informasuuni
Velkommen inn i Norges nasjonalparker	Tervetulemaa Norjan kansalistarhaissiin
Side 2	Sivu 2
Velkommen til Varangerhalvøya	Tervetulemaa Varenkinniemheen
Viddene strekker seg så langt øyet kan se.	Tunturit ulettuva niin kauvas ko silmä kantaa.
Her er blokkmarker, myrer og frodige daler.	Täälä oon louhikot, jänkät ja rikkhaat laksot.
Varangerhalvøya nasjonalpark ligger delvis i lavarktisk klimasone, i et landskap som ble formet før siste istid.	Varenkinniemen kansalistaras oon osittain matala-arktisessa kliima-alassa, maisemassa joka haamustui ennen viimi jääkautta.
Varangerhalvøya byr på mange spennende turopplevelser.	Varenkinniemi tarjoaa paljon jännittäviä mukkaelämyksiä.
Det arktiske landskapet egner seg for turer både til fots og på ski.	Tässä arktisessa maisemassa soppii hyvin kävelä ja hihata.
Vi har mange fiskerike vassdrag.	Meilä oon paljon kalarikkhaita vesiköitä.
Det er viktig å merke seg at stiene i nasjonal-parken ikke er merket, så du bør kunne bruke kart og kompass.	Se oon tähelistä huomata ette kansalistarhaan polut ei ole merkattu, niin sie hääyt saattaa käyttää karttaa ja kompassia.
På turen kan du møte på store tamrein--	Mukan varrela sie saatat kohata isoja porotokkia.
Vær varsom så du ikke forstyrrer reinen som er særlig sårbar i kalvings-tiden og på forsommeren.	Varo ettet häiritte poroja jokka oon herkät kantama-aikana ja alkukesälä.
Bruk gjerne kikkert så kommer du nærmere.	Piä mielelä kiikaria ette näet likemin.
Varangerhalvøya er et av de få områdene i Skandinavia vi kan kalle urgammelt.	Varenkinniemi oon yksi Skandivaavian harvoista aloista mitä saatama kuttua ikivanhaksi.
Det skyldes at fjellene ble bevart av den tunge innlandsisen som frøs fast til bakken under de siste istidene.	Se oon sen tähen ko viimi jääkausitten aikana raskas sisämaanjää kylmettyi kiini maahan saakka, ja tämä oon säilyttänny vaarat.
Isen etterlot seg moreneringer, som du kan oppleve få andre steder i verden.	Jää jätti luonthoon jäljet eli moreenirenkkhaat, mitä sie saatat kokia vaan harvoissa paikoissa muuala mailmassa.
De geologiske formasjonene i Persfjorden og Syltefjorden landskaps-vernområde står i sterk kontrast til nasjonalparkens åpne vidder.	Geoloogiset haamustukset Persfjordenin ja Sylttivuonon suojelualoissa oon väkevässä kontrastissa kansalistarhaan aukinaishiin tunturhiin.
Gjennom millioner av år har bølger fra havet og forvitring på grunn av frost formet steinene, som i dag ligner spisse troll langs den nasjonale turistveien.	Läpi miljoonat vuoet oon meren paarot ja erosuuni pakkasen tähen haamustanheet kivet. Nämät kivet oon terävitten trollitten näköset, ja net oon nasunaalin turistipolun varrela.
I Sandfjordneset naturreservat finner du et sanddyneområde som er eksponert mot ishavet.	Sandfjordnesetin luontoreservaatissa sie löyät hietatyynyalan joka oon eksponeerautunnu jäämertä vasten.
Ytre Syltevika naturreservat har arktisk preget kyst-natur hvor du kan se landhevingen etter siste istid i strandvollen, og havets erosjon i lagdelte bergarter.	Ytre Syltevikan luontoreservaatissa saatat nähä rannikkoluonon missä oon arktinen vaikutus. Sen hietatörmissä näkkyy viimi jääkauen maannousu, ja kunka meren erosuuni oon vaikuttannu kivilajikerthoin mikkä oon pääletysten.
I likhet med kart, kan stedsnavn si mye om området du beveger deg i. Stedsnavn med čearru i seg forteller om landskap med høyfjell, vannskille og store flater dekket av steinblokker, mens ávze forteller om en bratt dal.	Samala laila ko kartassa, saattava paikannimet muistela paljon tästä alasta. Paikannimet missä oon kero, muisteleva maisemasta missä oon korkeita vaaroja, vesierotuksia ja isoja pintoja joitten päälä oon louhikko.
Dette er kjekt å vite når du planlegger turen.	Tämä oon hyvä tietää ko sie suunittelet mukan.
Side 3	Sivu 3
Vann fra smeltende isbreer skapte skarpe daler ut mot kysten – Nattfjelldalen.	Jäätiköitten sulavesi loi terävät laksot rannikkhoon päin – Nattfjelldalen.
Knut-Sverre Horn	Kuva: Knut-Sverre Horn
Langs nasjonal turistvei i Persfjorden, Syltefjorden landskapsvernområde, kan du se steiner som ligner på spisse troll.	Nasunaalia turistitietä pitkin Persfjordenissa, Sylttivuonon suojelualassa, sie saatat nähä kivet mikkä muistuttava teräviä trollia.
Knut-Sverre Horn	Kuva: Knut-Sverre Horn
Side 4	Sivu 4
Opplevelser	Elämykset
Med det arktiske landskapet og et mangfold av planter og dyreliv, byr Varangerhalvøya på varierte naturopplevelser.	Varenkinniemi tarjoaa monipuolisia luontoelämyksiä. Täälä oon arktinen maisema ja kasvitten ja elläimitten rikkhaus.
Her venter spennende dager, enten du er glad i korte dagsturer eller lengre turer med overnatting i det fri, sommer som vinter.	Täälä oon paljon kokemuksia ja jännittävää kaikile kekkä tykkäävä lyhykäisistä päivämukista tahi pitemistä mukista ulkona, sekä kesälä ja talvela.
Skiturer	Hihtomukat
Spenn på skiene og stak over Varanger-platået.	Pane sivakat jalkhoin ja sauvo menemhään Varenkin alale.
Eller start turen ved Vestre Jakobselv eller Vadsø skistadion.	Sie saatat alkaa mukan Annijoesta tahi Vesisaaren hihtostadionista.
Fra disse startpunktene er det kjørt opp løyper til hvilebua på «Trefemogførr» på grensen av nasjonalparken (gjelder i mars og april).	Näistä alotuspaikoista oon ajettu latuat “Trefemogførr”-lepokothaan saakka joka oon kansalistarhaan rajala (se jällää marsikuussa ja aprillikuussa).
Ta gjerne en lengre tur til Skipskjølen, nasjonalparkens høyeste punkt på 636 m.o.h., ved å følge traséen langs linjehyttene.	Ota mielelä pitemän mukan Köölhiin, kansalistarhaan korkeimphaan paikkhaan joka oon 636 m. m.y. Sinne pääset traseeta myöten mikä mennee linjamökitten kautta.
Linjehyttene	Linjamökit
Flere av linjehyttene ble bygget før 2. verdenskrig, for å gi husly til linje-arbeiderne og hestene deres, og var skjulesteder under partisanernes kamp mot okkupasjonen av Finnmark.	Täälä saathiin linjatyötelijät ja heän hevoset levon ja säänsuojan. Net olthiin kans lymyämäpaikat partisaanitten taistelussa Finmarkun okkupasuunia vasthaan.
Mellom Komagdalen og Ordo finner du fire åpne linjehytter.	Kumataalin ja Ortojärven välilä oon neljä aukinaista linjamökkiä.
Linjehytta Helheim er lettest tilgjengelig sommerstid fra Ordo.	Helheim-linjamökkhiin pääset helpoimiten kesäaikana Ortojärvestä käsin.
En femte hytte, Telegrafhytta, ligger nordøst i Sandfjorddalen.	Viies mökki, Telegrafhytta, oon pohjasöystässä Sandefjorddalenissa.
Nattfjelldalen	Nattfjelldalen
På sommeren kan du oppleve fossefallet innerst i Nattfjelldalen.	Kesälä saatat kokia kurkkion Nattfjelldalenin sisimässä osassa.
Start turen ved Sjåbuselva i Vadsø, og gå en merket løype til nasjonalparkgrensa.	Ala mukan Suopusjoen kohalta Vesisaaressa, ja kävele merkittyä latuaa pitkin kiini kansalistarhaan rajale saakka.
Turen til fossen er 18 kilometer tur-retur, og tar ca. 6–7 timer.	Mukan pittuus oon yhtheensä 18 kilomeetteriä, ja se kestää nuin 6–7 tiimaa.
Fiske	Kalanpyytö
Ta med fiskestang og fang din egen turmat.	Ota ongen myötä mukale ja pyyä sinun oman ruan.
I elvene og fjellvannene kan du få ørret, røye, laks, sjøørret og sjørøye på kroken.	Joissa ja järvissä saattaa tammukka, rautu, meritammukka ja merirautu tarttua koukkhuun.
Husk å kjøpe fiskekort.	Muista ostaa kalakortin.
Fuglesti og hengebru	Lintupolku ja henkosilta
På sommeren kan du gå fuglestien i Komag-dalen, hvor du kan finne informasjon om fugleartene som holder til i området.	Kesälä saatat kulkia lintupolkua pitkin Kumataalissa. Sielä löyät informasuunin alan lintulajista.
Ta turen opp til hengebrua (7 km).	Kävele henkosillan tykö (7 km).
Kanskje ser du laksen som står i kulpen under brua?	Piian sie näet lohen mikä uipi suvanossa sillan alla?
Samisk museum	Saamen museumi
I museet i Varangerbotn får du et innblikk i sjøsamenes historie.	Varenkinperän museumissa saatat tutustua merisaamelaisten histoorihaan.
Her er en gapahuk, med kart og informasjon om nasjonalparken.	Täälä oon kans laukkupuoli, missä oon kartta ja infomasuunia kansalistarhaasta.
Fuglekikkerskjulet nedenfor museet anbefales hvis du vil vite mer om fuglelivet i området.	Linnunkattelusuoja museumin alapuolela oon rohki hyvä jos haluat tietää enämpi alan linnuista.
Duodji	Duodji
Den samiske håndverkstradisjonen duodji lever fortsatt på Varangerhalvøya.	Saamelainen käsityötradisuuni, duodji, ellää vieläki Varenkinniemelä.
Duojárene former gjenstander av reinskinn eller råvarer som never og gevir fra utmarka.	duojárat) tekevä käsitöitä poronnahasta tahi muista raaka-ainheista, niin ko tuohesta ja sarvesta.
Side 5	Sivu 5
Bilde 1 (Skiløper):	Kuva 1 (Hihtaaja):
Varangerplatåets tundra kan utforskes på ski.	Varenkintasan tunturia saatat tutkia hihtaamalla.
Bjarne Riesto	Kuva: Bjarne Riesto
Bilde 2 (Turgåer med hund):	Kuva 2 (Kävelijä koiran kans):
Halvøya er relativt lettgått og kan utforskes til fots.	Niemimaala oon joksiki helppo kulkia ja sitä saattaa tutkia jalkaisin.
Randulf Valle	Kuva: Randulf Valle
Bilde 3 (nordlys):	Kuva 3 (Taivhaanvalkiat):
Bjørnskardhytta, en av fem åpne hytter i nasjonalparken.	Bjørnskard-mökki, mikä oon yksi kansalistarhaan aukinaisista mökistä.
Randulf Valle	Kuva: Randulf Valle
Side 6	Sivu 6
Fakta & informasjon	Fakta & informasuuni
Varangerhalvøya nasjonalpark ble opprettet i 2006 og er 1804 km 2.	Varenkinniemen kansalistarhaan perustethiin vuona 2006 ja se oon 1804 km 2.
Hvor ligger Varangerhalvøya nasjonalpark?	Missä oon Varenkinniemen kansalistaras?
Lengst nord og lengst øst i kommunene Vardø, Vadsø, Båtsfjord og Unjàrgga gielda/ Nesseby i Troms og Finnmark fylke	Vuorean, Vesisaaren, Paattivuonon ja Uuniemen komuunissa mikkä oon Tromssan ja Finmarkun fylkin pohjaisimmassa ja öystäsimmässä osassa.
Hvordan kommer jeg meg dit?	Kunka mie pääsen sinne?
Buss: Sjekk snelandia.no	Bussi: Tarkista nettisivulta snelandia.no
Bil: Rv 890/891 til Båtsfjord.	Biili: Rv 890/891 Paattivuonhoon.
Veien til Syltefjorddalen er sommeråpen.	Tie Syltefjorddalenhiin oon auki kesälä.
Fra E6 via Varangerbotn og Nasjonal turistvei E75 til Vardø via Fv341 fra Smelror til Hamningberg (sommeråpen)	E6 Varenkinperän kautta ja Nasunaalin turistitien E75 kautta Vuorehaan, ja Fv341 Smelrorista Hamnepärhiin (auki kesälä)
Hurtigruta: Til Vardø, Vadsø og Båtsfjord	Hurtigruta: Vuorehaan, Vesisaarheen ja Paattivuonhoon
Fly: Til Vardø, Vadsø eller Båtsfjord Lufthavn	Flyyi: Vesisaaren, Vuorean tahi Paattivuonon lentohaminhaan
Nasjonal turistveg	Nasunaali turistitie
Nasjonal turistvei Varanger E75 fra Varangerbotn via Vadsø, Vardø og Hamningberg	Nasunaali turistitie Varenki E75 alkaa Varenkinperästä ja kulkee Vesisaaren, Vuorean ja Hamnepärin kautta.
Informasjonspunkt	Informasuunipaikka
Gapahuk ved Varanger samiske museum Komagdalen (Stuorrajohka)	Laukkupuoli joka oon Varenkin saamelaismuseumin tykönä Kumataalissa (Komagdalen – Stuorrajohka)
Kiberg (Bierge) innendørs utstilling, åpen juni-september	Kiiperi (Kiberg – Bierge), näyttely sisälä, auki juunikuusta kiini septemperikuuhun saakka
Startpunkt	Alotuspaikat
Sommer: Nattfjelldalen (Idjaavže)	Kesälä: Nattfjelldalen – Idjaavže
● Komagdalen (Stuorrajohka)	Komagdalen – Stuorrajohka – Kumataali
● Ordo (Oarddajávre)	Ordo – Oarddajávre – Ortojärvi
Vinter: Vadsø skistadion	Vesisaaren hihtostadion
● Polarsletta stadion i Vestre Jakobselv	Polarsletta stadion Annijoessa
Turistinformasjon	Turisti-informasuuni
Vardø kommune	Vuorean komuuni
Vadsø kommune	Vesisaaren komuuni
Båtsfjord kommune	Paattivuonon komuuni
Nesseby kommune	Unjárga/Uuniemen komuuni
Verneområder i nærheten	Likheiset suojelualat
Makkaurhalvøya naturreservat, Barvikmyra og Blodskytodden naturreservat, Oksevatnet landskapsvernområde, Komagværstranda naturreservat, Hornøya naturreservat, Ekkerøy naturreservat, Nesseby naturreservat, Varangerbotn naturreservat, Tanamunningen naturreservat	Makkaurhalvøyan luontoreservaatti, Barvikmyran ja Blodskytoddenin luontoreservaatti, Sonnijärven suojeluala, Kumalahen luontoreservaatti, Sarvisaaren luontoreservaatti, Ekrean luontoreservaatti, Uuniemen luontoreservaatti, Varenkinperän luontoreservaatti, Tenojoensuun luontoreservaatti
Forvaltning og oppsyn	Hallitteminen ja valvominen
Statens naturoppsyn: naturoppsyn.no/vadso/ naturoppsyn.no/tana	Staatin luononvalvominen: naturoppsyn.no/vadso / naturoppsyn.no/tana
Send SMS til tlf:	Lähätä SMS-mellingin tähän telefuuninumerhoon:
Side 7	Sivu 7
Dyreliv & planter	Elläimet & kasvit
På Varangerhalvøya møtes arter fra Arktis, det østlige Sibir og mer sørlige strøk.	Varenkinniemelä oon monta Arktisen, öystäsen Sibirin ja kans eteläisemitten aloitten lajia.
Få arter mestrer dette klimaet, men de som gjør det er spesialister.	Harvat lajit pärjäävä tässä kliimassa, mutta net jokka pystyvä siihen, oon spesialistit.
Fjellrev	Naali
Fjellreven er en spesialist på å leve i det arktiske høyfjellsklimaet.	Naali pärjää eriliikasen hyvin arktisessa korkiavaaran kliimassa.
I Varanger fins det en liten bestand av det som er et av Norges mest utrydningstruede pattedyr, og på Varangerhalvøya jobbes det med å redde de få som er igjen.	Varenkissa oon olemassa pieni joukko naalia, joka oon yksi Norjan uhatuimista nisäelläimistä, ja Varenkinniemelä työtelhään sen etheen ette pelastethaan net harvat mikkä oon jäljelä.
I motsetning til bestandene lenger sør i landet, er fjellreven i Varanger sterkere knyttet til kysten.	Toisin ko naalijoukot etelämpänä maassa, oon Varenkin naali siotumpi rannikkhoon.
Den har blant annet innslag av marine arter i kosten, men er avhengig av gode lemenår for å få unger.	Sen ravintonna oon muun myötä meren elävät, mutta pittää olla kans hyvät sopulivuoet ette net saattava saaha peniköitä.
Fugleliv	Linnut
Varangerhalvøya er et viktig område for en rekke fuglearter, som svømmesnipe, fjelljo, fjellerke og dvergsnipe.	Varenkinniemi oon tärkiä ala usialle lintulajile, niin ko vesipääsky (fi), tunturikihu (fi), tunturikiuru (fi) ja pikkusirri (fi).
Fjelljoen er nasjonalparkens karakterart.	Mettähanhi oon kansalistarhaan karaktäärilaji.
Norges største bestander av sædgås holder til på myrene.	Norjan issoin joukko mettähanhia oleskellee jänkissä.
Denne trekkfuglen, med et vingespenn på 174 cm, står på den norske rødlista.	Tämä siirtolintu, jonka siipiväli oon 174 cm, oon norjalaisessa punasessa listassa.
Myrområdene har stor verdi også for andre fuglearter, som den kritisk truede dverggåsa som observeres sporadisk i området.	Jänkkäalat oon tärkiät kans muile lintulajile. Niistä yksi oon kovin uhattu kiljukka mitä sielä joskus saattaa nähä.
Reindrift	Poronhoito
Nasjonalparken egner seg perfekt for rein på sommerbeite.	Kansalistaras passaa täyelisesti poroile mikkä oon kesälaitumilla.
På våren drives reinflokkene hit for å kalve og spise gress og urter gjennom sommeren.	Kevväilä porotokat siirethään tänne, niin ette porot saattava kantaa ja syöhä ruuhoa ja yrttiä läpi kesän.
I mai-juni fødes kalvene, og de lever sitt første halvår her før de flyttes til vinterbeite.	Maikuussa ja juunikuussa syntyvä vasat, ja net elävä ensimäisen puoli vuotta täälä ennen ko net siirethään talvilaitumelle.
Tamreindrift er den viktigste næringen i verneområdet.	Poronhoito oon suojelualan kaikista tähelisin elämänkeino.
Flora	Kukat
I rasmark og i grus på elvebanker vokser den sjeldne varangervalmuen.	Vyörimäaloissa ja joentörmitten karissa kasuaa harvinainen varenkinvalmu eli huippuvuortenunikko (fi).
Sammen med rødsildre er varangervalmue den blomsten i verden som vokser lengst nord.	Yhessä sinirikon (fi) kans oon varenkinvalmu se kukka mailmassa joka kasuaa kaikista kauvimpanna pohjasessa.
Altai-haukeskjegg er blant Norges mest sjeldne planter.	Altainkeltto (fi) oon yksi Norjan harvinaisimista kasvista.
Asia er kjerneområdet for planten, mens Varanger ligger helt i utkanten av området den finnes i. Inntil nylig antok ekspertene at arten var utryddet i Norge.	Kasvi pruukaa kasuta Aasiassa, ko taas Varenki oon aivan sen alan ulomaisimassa syrjässä missä kasvi löytyy. Kiini nykypäivhään saakka asiantuntijat uskothiin ette laji oli kuolu pois Norjassa.
Opplev floraen ved den arktiske skog-grensen i Syltefjorddalen naturreservat, som er blant verdens nordligste lauvskoger.	Koe kukat arktisessa mettärajassa Syltefjorddalenin luontoreservaatissa. Se oon yksi mailman pohjaisimmista lehtimettistä.
Side 8	Sivu 8
Bilde 1 (fugler i luften):	Kuva 1 (linnut ilmassa):
Fjelljo ved foten av Skipskjølen – Bealjáidčearru.	Tunturikihu (fi) Köölin juurela (Skipskjølen – Bealjáidčearru).
Bilde 2 (blomst):	Kuva 2 (kukka):
Varangervalmue.	Varenkinvalmu tahi huippuvuortenunikko (fi).
Bilde 3 (rev):	Kuva 3 (naali):
Fjellrev i vinterdrakt.	Talvikarvanen naali.
Bilde 4 (gås):	Kuva 4 (hanhi):
Norges største bestand av sædgås finnes i området.	Täälä oon Norjan issoin joukko mettähanhia.
Side 9	Sivu 9
Historie og kultur	Histooria ja kulttuuri
Villrein, fiskerike vassdrag og fjorder med tilgang på sjøpattedyr gjorde at fangstfolket først bosatte seg på Varangerhalvøya.	Peurat, kalarikkhaat vesiköt ja vuonot missä oli paljon meren nisäelläimiä, teki sen ette pyytökansat asetuthiin ensistä Varenkinniemheen.
Nå har området innslag av samisk, norsk og kvensk kultur.	Nyt täälä oon sekä saamelaisen, norjalaisen ja kväänin kulttuurin vaikutus.
Reinen har alltid hatt stor betydning her – fra datidens fangstsamfunn til dagens nordsamiske reindrift.	Porola oon aina ollu suuri merkitys täälä – entisen aijan peuranpyyöstä kiini nykypäivän pohjassaamelaisheen poronhoithoon saakka.
Gammel fangstkultur	Vanha pyytökulttuuri
De eldste fangstminnene på Varanger-halvøya stammer fra eldre steinalder.	Varenkinniemen vanhimat pyytömuistot oon vanheman kivikauen aijalta.
Spor av boplasser fins både ved kysten og i fjellet.	Asumapaikoitten jäljet näkyvä sekä rannikolla ja vaarassa.
Den gang bygget jegere dyregraver, skytestillinger, samlegjerder og ledegjerder for å fange villreinen som beitet i området.	Siihen aikhaan pyytömiehet rakenethiin elläinhautoja, ampumasijoja, kokoama-aitoja ja johattama-aitoja niin ette pyytää peuroja mikkä olthiin laitumella.
Antakelig var jakten en viktig årsak til at villreinen forsvant på 1600-tallet, og etter hvert overtok tamreindriften.	Arvelhaan ette jahti oli tärkiä syy siihen ette peurat kaothiin 1600-luvula, ja aikaa myöten otti poronhoito yli.
Boplasser Det samiske fangstfolket flyttet i takt med årstidene.	Asumapaikat Saamelainen pyytökansa siirtyi vuoenaijoitten tahissa.
På sommeren bodde de ved elver og vassdrag inne i landet, mens vinterleirene lå langs kysten.	Kesälä het asuthiin joitten ja vesiköitten likelä sisämaassa, ko talvileirit puolestansa olthiin pitkin rannikkoa.
På 1900-tallet ble det mer vanlig å bo på ett sted gjennom hele året, og mange valgte da å bosette seg i Unjárgga gielda/ Nesseby kommune.	1900-luvula se tuli tavalisempi asua yhessä paikassa läpi koko vuoen, ja moni valitti sillon Uuniemen komuunin asumapaikaksi.
Kvenene i Varanger	Varenkin kväänit
På 1700- og 1800-tallet var det inn-vandring av finskspråklige fra nordlige deler av Finland og nordøstlige deler av Sverige til Varanger.	1700- ja 1800-luvula suomenkieliset siirtolaiset tulthiin Suomen pohjasista osista ja Ruottin pohjasöystäsistä osista Varenkhiin.
Her var det god tilgang på naturressurser som vilt, fisk og bær.	Täälä oli runshaasti luononresyrsiä niin ko elläimiä, kaloja ja marjoja.
Sanking av multebær var en viktig ressurs for folket i Varanger.	Hilloitten kokoaminen oli tärkiä resyrsi Varenkin väele.
Kvenene var flinke jordbrukere.	Kväänit olthiin taitavat maapruukilaiset.
De fleste myrene ble slått for å sikre tilgang på dyrefôr, og torv ble benyttet til brensel.	Usiat jänkät niitethiin, niin ette saathiin ruan elläimille ja kans polttoturpheet.
Side 10	Sivu 10
Velkommen inn, ta vare på naturen	Tervetulemaa tänne, ota vaarin luonosta
Velkommen til nasjonalparken!	Tervetulemaa kansalistarhaasseen!
Her er det rom for både mennesker og dyr til å nyte naturen.	Täälä saava sekä ihmiset ja elläimet sijan nauttia luonosta.
Nasjonalparker er vernet natur, hvor mangfoldet av dyr og planter skal bevares.	Kansalistarhaat oon suojeltu luonto missä säilytethään elläimitten ja kasvitten monipuolisuutta.
Vi håper du vil bidra til dette, slik at vi alle kan samle turminner herfra også i fremtiden.	Met toivoma ette sie kans autat tässä, niin ette met kaikki saatama koota täältä mukkamuistoja kans tulevaisuuessa.
Allemannsretten.	Jokamiehen oikeus.
Nasjonalparken har ingen merka løyper.	Sie saatat kävelä ja hihata missä haluat.
Ta frem kartet og planlegg turen.	Kansalistarhaassa ei ole merkittyjä polkuja.
Husk kompasset.	Muista kompassin.
Ta pause hvor som helst.	Ota pausin missä haluat.
Du kan slå opp teltet der du vil, så lenge det er over 150 meter fra bebodd hus eller hytte.	Sie saatat panna teltan ylös mihin haluat, niin kauvon ko se oon yli 150 metteeriä asutusta talosta tahi mökistä.
På Varangerhalvøya kan du plukke bær, sopp og vanlige planter til eget bruk.	Varenkinniemelä sie saatat koota marjoja, sieniä ja tavalisia kasvia omhaan käytthöön.
Hensynet til vegetasjon og dyreliv er viktig, særlig i hekke- og yngletida.	Se oon tärkiä ette perustamma kasvista ja elläimistä, olletikki pesimä- ja kantama-aikana.
Kulturminner.	Kulttuurimuistot.
Sporene etter villrein-fangsten inneholder mye historie.	Peuranpyytö jätti luonthoon jäljet joissa oon paljon histooriaa.
La derfor kulturminner som ledegjerder, dyregraver og skytestillinger stå i fred, og ikke bygg nye varder.	Anna sen tähen kulttuurimuistot niin ko johattama-aiat, elläinhauat ja ampumasijat olla rauhassa, ja älä rakena uusia kivirovia.
Søppel.	Roskat.
Husk å rydde opp etter deg og ta med deg søppel hjem.	Muista koota omat roskat ja ota net myötä kothiin.
Bål kan du tenne mellom 15. september og 15. april og resten av året der det åpenbart ikke kan føre til brann.	Nuotion saatat sytyttää 15. septemperikuun ja 15. aprillikuun välisennä aikana ja muutonki jos oon varma ette siitä ei syty palo.
Bruk de gamle bålplassene som ligger langs vassdragene.	Piä vanhoja nuotiosijoja jokka oon vesiköitten varressa.
Skånsomt uttak av trevirke til kaffebålet er lov. Jakt og fiske.	Sie saatat ottaa luonosta polttopuita kaffinuotiota varten, jos tehet sen varovaisesti.
I nasjonalparken kan du jakte og fiske som i fjellområder ellers, dersom du har jakt-/ fiskekort.	Jahti ja kalanpyytö. Kansalistarhaassa sie saatat jahata ja pyytää kallaa niin ko vaarassa muutoinki.
Merk at i nasjonalparkens sone A er det forbud mot å jakte fra 5. mai til 9. september.	Muista ette kansalistarhaan alassa A oon kieletty jahata 5. maikuun ja 9. septemperikuun välisennä aikana.
Husk å desinfisere fiskeutstyr.	Muista desinfiseerata ja puhistaa pyytöneuvot.
Det er ikke tillatt å bruke levende fisk som agn.	Se ei ole luppaa pittää eläviä kaloja syöttönä.
Du kan heller ikke ta med deg levende fisk eller vått fiskeutstyr fra et vassdrag til et annet.	Älä vie elävää kallaa tahi märkiä pyytöneuvoja vesiköstä toisheen.
Hund i nasjonalparken.	Koira kansalistarhaassa.
Hunden er velkommen med på tur. I perioden 1. april–20. august skal alle hunder holdes i bånd.	Koira saapi rohki hyvin olla myötä mukala, mutta 1. aprillikuun ja 20. aukustikuun välisennä aikana hääyt pittää koiran kiini.
I nasjonalparkens sone A skal hunden også holdes i bånd i perioden 20. august–9. september.	Kansalistarhaan A-alassa hääyt pittää koiran nauhassa 20. aukustikuuta alkain ja kiini 9. septemperikuuta saakka.
Du plikter å ta hensyn til vilt, beitedyr og mennesker året rundt.	Sinula oon velvolisuus kulkia varola, niin ette otat vaarin elläimistä ja ihmisistä vuoen ympäri.
Fremkomstmiddel med motor er i utgangspunktet forbudt i nasjonal-parken.	Motoriseerattu kulkuneuvo oon lähtökohtasesti kieletty kansalistarhaassa.
Du kan ferdes med snøscooter på enkelte åpne snøscooter-løyper.	Sie saatat kulkia skuutterilla joissaki aukinaisissa skuutterilatuoissa.
Klær og utstyr.	Vaattheet ja kamppheet.
Været i fjellet kan skifte brått.	Sää saattaa hopusti muuttua.
Sommeren kan by på varme og blå himmel, men også lave temperaturer og tykk tåke.	Kesälä saattaa olla lämmintä ja sininen taivas, mutta kans matalat temperatuurit ja paksu konto.
Du må selv vurdere vær og føre, form og ferdigheter og forberede deg med passende klær og utstyr.	Sie hääyt itte arvela sään ja kelin, oman kunnon ja omat kyvyt, ja ottaa myötä passelit vaattheet ja kamppheet.
Å ferdes i fjellet kan være krevende.	Se ette kuljet vaarassa saattaa olla vaativaa.
Dra gjerne på tur med en fjellfører eller lokalkjent, for ekstra trygghet og nyttige tips.	Mene mielelä mukale vaaraopphaan tahi paikalisen opphaan kans. Se oon turvalisempaa ja saat hyöylisiä tipsiä.
God planlegging gir gode turopplevelser!	Hyvä plaana antaa hyviä mukkaelämyksiä!
Side 11 KARTSIDE	Sivu 11 KARTTASIVU
Kartinformasjon Varangerhalvøya nasjonalpark	Karttatieto Varenkinniemen kansalistaras
Velkommen inn i naturen	Tervetulemaa luonthoon
Dette er et kart utviklet for merkevaren Norges nasjonalparker.	Tämä oon kartta jonka oon kehitetty merkkitavaralle Norjan kansalistarhaat.
Alle norske verneområder, uavhengig av vernekategori, er en del av denne merkevaren.	Kaikki norjalaiset suojelualat, henkkaamatta suojelukategoriasta, oon osa tästä merkkitavarasta.
Disse kartene er utviklet ut fra kunnskap om hvordan verneområdet blir brukt og hvilke områder som er sårbare for besøk – grunnlaget for besøksforvaltningen.	Nämät kartat oon kehitetty sen tieon pohjalta ette kunka suojeluallaa piethään ja mikkä alat oon herkät sille ette sielä käyhään.
Dette kartet er ikke et turkart, men gir deg en oversikt over tilbudene i det aktuelle verneområdet og området rundt.	Tämä ei ole mukkakartta, mutta se antaa sinule ylinäkymän siitä tarjonasta mitä suojelualoissa oon, ja kans aloissa niitten ympärillä.
Informasjonspunkt Varanger Samiske Museum Vájjrat Sámi Musea	Informasuunipaikka Varenkin Saamelainen Museumi – Várjjat Sámi Musea
Du finner god informasjon om nasjonalparken ved gapahuken utenfor Varanger samiske museum i Varangerbotn.	Sie löyät hyvvää informasuunia kansalistarhaasta laukkupuolen tykönä mikä oon Varenkin Saamelaisen Museumin ulkopuolela Varenkinperässä.
Ta gjerne en kikk på jordgamma på museumsområdet, fuglekikkerskjulene ved sjøen eller besøk museets unike utstilling.	Mene mielelä kattomhaan meän kammia museuminalassa, linnunkattelusuojaa meren rannala, tahi käy kattomassa museumin unikkia näyttelyä.
Du kan også fyre opp bålpanna og varme maten din i gapahuken.	Sie saatat kans sytyttää valkian pannhuun ja lämmittää sinun niestan laukkupuolessa.
Startpunkt Komagdalen Stuorrajohka	Alotuspaikka Komagdalen – Stuorrajohka – Kumataali
Etter sju kilometer kjøring langs grusvei kommer du til startpunktet Komagdalen.	Seittemen kilomeetterin jälkhiin sie tulet alotuspaikkhaan Kumataalhiin.
Det er varierende kvalitet på veien, og det anbefales høy bil.	Se vaihettellee kunka hyvässä kunnossa tiet oon.
Et par hundre meter fra parkeringen er det en gapahuk med bålplasser.	Muutama sata meetteriä parkkeerinkipaikasta oon laukkupuoli ja nuotiosijat.
Her kan du velge å starte turen langs linjehyttene eller følge fuglestien.	Täälä sie saatat valittia ette alkaa mukan linjamökitten kautta tahi mennä lintupolkua myöten.
Startpunkt Ordo Oarddajávre	Alotuspaikka Ordo – Oarddajávre – Ortojärvi
Ved hyttene i Ordo finner du parkering, informasjon om nasjonalparken og gapahuk med bålplass.	Ortojärven mökitten vieressä oon parkkeerinkipaikka, informasuunipaikka kansalistarhaasta ja laukkupuoli mikä oon nuotiosijan vieressä.
For å besøke nasjonalparken må du krysse Syltefjordelva hvor du må være forberedt på å vade.	Jos sie haluat käyä kansalistarhaassa, hääyt tavalisesti kaalata Sylttivuononjoen yli.
Herfra kan du utforske nasjonalparkens vestlige deler.	Täältä sie saatat tutkia kansalistarhaan vestapuoliset osat.
Startpunkt Nattfjelldalen Idjaavže	Alotuspaikka Nattfjelldalen – Idjaavže
Her kan du parkere for å gå turen til Nattfjelldalen.	Täälä sie saatat parkkeerata ko menet mukan Nattfjelldalenhiin.
Det åpne landskapet og den trange dalen, skapt av vatnet fra isen, er en flott opplevelse.	Aukia maisema ja ahas lakso minkä jäätikön vesi oon luonu, oon mahtava kokemus.
Informasjonspunkt Kiberg Bierge Kiiperi	Informasuunipaikka Kiberg – Bierge – Kiiperi
I Kiberg finner du en innendørs utstilling og informasjon om nasjonalparken.	Kiiperissä löytyy näyttely mikä oon sisälä, ja informasuuni kansalistarhaasta.
Her kan du blant annet orientere deg i Varangerhalvøyas landskap.	Täälä saatat opastua Varenkin maisemhaan.
Det er toalett og sitteplasser i området, og ved stranda er det en gapahuk med havutsikt hvor du kan nyte medbrakt mat.	Alala oon ulkohyysikkä ja istumapaikkoja, ja rannala oon laukkupuoli mistä oon näkymä merele. Täälä sie saatat syöhä oman niestan.
Side 11. Kartsymbol	Sivu 11. Karttasymbooli
Parkering	Parkkeerinki
Båtforbindelse	Veneyhtheys Nähtävä
Severdighet	Syömäpaikka
Serveringssted	Yötymispaikka
Overnatting Turisthytte, ubetjent	Turistimökki, ilman talonväkiä
Tilrettelagt camping	Soviteltu camping
Gapahuk/fuglekikkerskjul	Laukkupuoli/linnunkattelusuoja
Vinterløyper	Talvilatuat
Sommersti	Kesäpolut
Scooterløyper	Skuutterilatuat