Kvensk nyttårstale 2019	Kväänin uuđenvuođensaarna 2019
Kjære kvener og norskfinner!	Rakkhaat kväänit ja ruijansuomalaiset!
Her bor mitt folk Is-hvite tinder speiler sin uforgjengelige tro i deres øyne Ta fra oss alt Brenn våre hytter ned!	Täälä assuu minun kansa Jäiset vaarat peilaava ikuista uskoa heiän silmissä. Ota meiltä kaikki Polta meiän majat!
Vi setter atter garn lik Peter og fanger stimene av lys som lagres i hjertene Hvor, mørke, er din brodd?»	Met laskema uuet verkot niinko Pietari ja pyyämä valonsätheet ja säilytämmä net syämessä Pimmeys, missä oon sinun pisto?
Den kvenske forfatteren Idar Kristiansen har satt ord på hvem vi er.	Kväänikirjailiija Idar Kristiansen oon kirjoittanu ketkä met olema.
Mitt folk er det kvenske folket.	Minun kansa oon kväänin kansa.
Vi snakker av ett av de opprinnelige språkene.	Met olema alkuperäinen Pohaiskalotin kansa.
Kvensk språk, vårt språk eller vår finsk som mange sier, ble under fornorskingen nesten utryddet.	Met puhuma alkuperhäistä kieltä, meän kieltä, kväänin kieltä eli meän suomea niinko moni sannoo.
Vi er havets og fjellets folk.	Met olema meren ja tunturin kansa.
Skogens, vannenes og elvenes folk.	Mettiin, järviin ja jokiin kansa.
Fiskere, jordbrukere, håndverkere, gruvearbeidere og smeder.	Fiskarit, maanpruukiat, käsityöntekijät, kruuvamiehet ja sepät.
Saunaelskere er vi alle sammen.	Ja saunaa rakastamma kaikki.
Det kvenske folket er vandrerne på Nordkalotten.	Kväänin kansa oon Pohjaiskalotin kulkijakansaa.
«Mitt folk av mange folk.	Minun kansa oon yksi monista kansoista.
» Dette er våre grenseløse områder som i dag er delt opp i tre land: Sverige, Norge og Finland.	Tämä oon meän rajaton maa missä tänä päivänä oon kolme valtakuntaa: Ruotti, Norja ja Suomi.
Vi har sett endringer i 2019, hvor unge over hele verden har tatt til gatene for klima og miljø.	Met olema nähnheet muutokset vuona kakstuhatta yheksäntoista (2019), ko nuoret ympäri mailman ovat kokkoontunheet ilmaston ja miljöön puolesta.
Ungdom forteller oss at vi må forstå hvor alvorlig situasjonen er.	Nuoret sanovat ette met häymä ymmärtää kunka vakava tilanne oon.
Når vi vil legge om kursen for naturen og klimaet kan vi lære av våre forfedre.	Ko halluuma uuen suunan luonon ja ilmaston puolesta, saatama oppia meän esivanheemilta.
Vi har en arv som i dag er aktuell som vi kan være stolt av: Nøysomhet og gjenbruk.	Meilä oon perintö mikä oon aktuelli justhiinsa tääpänä ja mistä saatama olla ylpeät: Vähhään tytyminen ja uueleenkäyttö.
Vi har ikke brukt opp ressursene, men skogene, elvene og myrene har vi kunnet gi videre til nye generasjoner.	Emme ole käyttänheet resurssia lophuun vaan olema antanheet mettät, joet ja jänkät etheenpäin uusile sukupolvile.
FN mener stater må respektere og bevare nettopp slik tradisjonskunnskap og lytte til tradisjonelle samfunn om vår bruk av land og ressurser gjennom generasjonene, for en annen kunnskap og forståelse enn andre har.	FN meinaa ette staatit häytyvä kunnioittaa ja suojela tämmöistä tradisuuni-tietoa ja kuunela meitä siitä kunka met olema käyttänheet maita ja resurssia sukupolvien aikana. Meilä oon tietoa ja ymmärrys jostaki mitä muila ei ole.
Vi har blitt kalt det tause folket.	Met olema hiljainen kansa.
Vår utfordring er å lære oss å si det vi vet, men som vi ikke har satt ord på.	Meän haastet oon oppia sanomhaan se mitä tiiämä, mutta mihin meilä ei ole ollu sanoja.
Sannhets- og forsoningskommisjonen vil frem til 2022 samle historier fra kvener, samer og skogfinner og granske fornorskingen og dens virkninger helt frem til i dag.	Tottuuen- ja sovinonkomisjuuni kerrää vuotheen kakstuhatta kakskymmentä kaks (2022) asti meän, saamelaisten ja mettä-suomalaisten muisteluksia ja tutkii mitä norjalaistaminen oon tehny meile tähän päivhään asti.
I fornorskingen så vi mørkets brodd, en mørketid.	Norjalaistaminen oli meile pimmeyen pisto.
Hvordan helbreder vi oss?	Kunka met paranumme tästä?
En måte er å ta tilbake språket, en annen måte er å ta tilbake egen historie.	Yksi keino oon ottaa takasin kieli ja toinen keino oon ottaa takasin histooria.
Vi må ta tilbake sannheten om oss selv, hvem vi er.	Met häymä ottaa takasin tottuuen siitä ketkä met olema.
Den eier vi. Vi begynner med å si det til oss selv.	Met omistamma sen. Ensistä met häymä sanoa sen ittele.
Vårt språk og identitet er stimene av lys som vi samler sammen.	Meän kieli ja identiteetti oon valonsätheet mitä met kokkooama.
Vi er et folk som tar i et tak.	Met olema kansa jolla oon sisu.
Til alle dere som står på for kvensk språk og kultur: Tusen takk for innsatsen!	Tuhanet kiitokset teile kaikile jokka teettä työtä kväänin kielen ja kulttuurin vuoksi.
Statsminister og andre politikere: At vi i Norge har et glemt og utrydningstruet språk er ikke deres skyld.	Pääministeri ja muut politikkarit: Se ei ole teän syytä, ette meilä Norjassa oon unheetettu ja uhattu kieli.
Dette har dere arvet fra de som har regjert før.	Tet oletta saanheet sen perinöksi vanhaalta hallitukselta.
Men det er deres ansvar.	Mutta teilä oon eesvastaus nyt.
Mange kommuner og fylkeskommuner og mange statlige enheter tar nå tak sammen med oss kvener, men regjeringen henger etter.	Monet komuunit, fylkinkomuunit ja valtion laitokset tekkeevät työtä meän kans. Mutta hallitus henkkaava perässä.
Et demokrati kjennetegnes av måten det behandler sine minoriteter.	Demokratian tuntee siitä kunka se kohtelee omia minoriteettia.
Den rette måten er å lytte og å ta oss som likeverdige i beslutninger som angår oss.	Oikea tapa oon kuunela ja ottaa meät tasaarvoisina päättämhään niitä asioita jokka koskee meitä.
Et viktig bidrag her er opprettelsen et kvensk organ for konsultasjon.	Tärkeä asia oon perustaat oman kväänin neuvo.
Kvensk språk må løftes, slik at tiltak for kvensk språk ikke lengre lever fra hånd til munn.	Kväänin kielen häytyy nostaa ylös, niin ette kväänin kielen projektit ei elä käestä suuhun.
Folkene og språkene er en rikdom i vår moderne verden.	Kansat ja kielet oon rikhaus meän modernissa kulttuurissa.
På samme måte som vår jord trenger mangfold i flora og fauna, trenger bærekraftige kulturer mennesker som respekterer hverandre og ser verdien i andre.	Samala laila ko maapallo tarvittee monenlaissia elääviä ja taimia, kestäävät kulttuurit tarvitteeva monenlaissia ihmissiä joka kunnioittaava toinen toista ja tunnustaava toinen toisen arvon.
De unges giv for natur-, språk- og kulturmangfold viser det er mulig.	Nuorten rohkeus ja into puolustaa luontoa, kieliä ja kulttuuria näyttää ette kyllä se kannatte!
Det lover godt for 2020 og for fremtiden.	Tämä luppaa hyvin ensi vuele ja etheenpäin.
Idar Kristiansens dikt er for meg en hyllest til det kvenske og det som er opprinnelig og samtidig felles og nordnorsk.	Idar Kristiansenin dikti oon minun mielestä kunnianostus kvääniile ja sille mikä oon alkuperäistä ja samhaan aikhaan yhtheistä ja pohjaisnorjalaista.
Lyset, kraften, «som lagres i hjertene» blir sterkere jo mer vi deler.	Valo, voima, ”jonka säilytämmä syämheen” vahvistuu joka kerran ko met jaeama sen.
Godt nytt år!	Onnelista uutta vuotta!