Pipolajentene.	Piippolan tyttäret.
Fra venstre bak Sofie Ingilæ, Amalie Bækø, Minda Bæko, Mildrid Ingilæ og Ella Sepajervi.	Vasemalta takkaa: Sofie Ingilæ, Amalie Bækø, Minda Bæko, Mildrid Ingilæ ja Ella Sepajervi.
Foran Haldis Bækø, Aurora Ingilæ, Elna Bækø og Gunda Bækø, Bugøynes 1927.	Eessä Haldis Bækø, Aurora Ingilæ, Elna Bækø ja Gunda Bækø, Pykeä 1927.
Lapset leikkivä, Vesisaari 1926.	Tyttäret leikkivä piirileikkiä.
Kristin Nicolaysen filmer sin sønn Iver Isak Nicolaysen Sundelin i forbindelse med dokumentaren «Isä og Aftenstjernen» sommeren 2016 i Skallelv.	Kristin Nicolaysen filmaa ommaa poikaa Iver Isak Nicolaysen Sundelinia ko het tekevä dokumentaaria kesälä 2016 Kallijoessa.
Hovedfokus i filmen er at Iver Isak lærer kvensk av Egil (bestefar/ isä).	Filmin pääfokus oon se ko Iver Isak oppii kvääniä omalta äijiltä, Egililtä.
På bildene ser vi Kristin Nicolaysen, Egil Sundelin, Iver Isak Nicolaysen Sundelin og Ådne Sundelin Hansen.	Kuvassa oon Kristin Nicolaysen, Egil Sundelin, Iver Isak Nicolaysen Sundelin ja Ådne Sundelin Hansen.
Svanvik gård, Svanvik.	Jouttenlahen talo, Jouttenlahti.
Gerd og Solveig Klemetsen med katten Kitter, Vadsø ca. 1930-1960.	Gerd ja Solveig Klemetsen Kitter-kissan kans. Vesisaari n. 1930-1960.
Bugøynes 1970.	Pykeä 1970.
Arbeid på kai i Østervågen, Vardø ca.1980-90.	Työssä kaajala Eteläsatamassa, Vuorea n. 1980-90.
I hagen på Tuomainengården, Vadsø 1933.	Tuomaisen talon haakissa, Vesisaari 1933.
Randi Gallavara ved badstugammen til Vinikkahytta, Vadsø ca.	Randi Gallavara istuu Viinikkahytän saunakammin vieressä, Vesisaari n. 1950-luvula.
Alf Tuomainen, Vadsø 1933.	Alf Tuomainen, Vesisaari 1933.
William Mietinen 14 år på fisketur i Østervann, Vestre Jakobselv 1939.	14-vuotinen William Mietinen oon pyytämässä kallaa Östervannila, Annijoki 1939.
Jente i lek med en kattunge ved hovedinngangen til Hamborghus og telegrafstasjonen i Hamningberg ca. 1910-1920.	Tyär leikkii kissanpojan kans Hamborgintalon ja telegraafistasjuunin porstuan eessä Hamningbergissa n. 1910-1920.
Marine (til venstre) og Synnøve Mikkola har kledd seg ut som amerikanere på ferie, Neiden 1930-tallet.	Marine (vasemalla) ja Synnøve Mikkola oon vaatittanheet ittensä niin ko amerikkalaiset feeriällä, Näätämö 1930-luvula.
Elsa Haldorsen driver Bugøynes Opplevelser og er en aktiv formidler av den «gammelfinske» kulturen.	Elsa Haldorsen omistaa firman Bygøynes opplevelser, ja hän jakkaa aktiivisesti tietoa ”vanhasuomalaisesta” kulttuurista.
Hun driver galleri, camping, sauna, overnatting og bibliotek i Bugøynes.	Hän triivaa galleriita, camping-paikkaa, saunaa, yösijjaa ja biblioteekkia Pykeässä.
Her lærer hun barn fra finskklassen rim og regler.	Tässä hän opettaa lapsile suomalaisia riimiä ja loruja.
Barn utenfor prestegården i Vardø ca. 1910.	Lapset pappilan ulkopuolel a Vu oreassa n. 1910.
I hagen på Mikkelsnes.	Haakissa Mikkel iniemessä.
Fra venstre: Ida Mathisen, Kathinka Mikkola som har fjonget seg med en høy hatt, og Marine Mikkola som holder rundt sin mor og smiler lykkelig av hennes fjolleri.	Vasemalta: Ida Mathisen, Kathinka Mikkola kuka fiinistellee k o rk ian hatun kans, ja Marine Mikkola kuka pittää mammasta kiini ja hymmyilee ilosenna mamman hulluttelule.
Neiden 1930-tallet.	Näätämö 1930-luvula.
To gutter med trillebår samler fiskehoder som har falt ned fra hjellene, Vardø 1920-tallet.	Kaksi poikaa kokoava trillepoorhiin kalanpäitä jokka oon tippunheet jällistä, Vuorea 1920-luvula.
Gruppebilde foran gården, Fredheim i Langfjorden i Pasvik ca. 1910.	Joukkokuva talon eessä. Fredheim Pitkävuonossa, Paatsjoessa n. 1910.
Hesteskyss tidlig 1900-tallet.	Hevoskyytti varhain 1900-luvula.
Veien mot Nesset, sett fra Randas kjøkkenvindu, Bugøynes 1970.	Tie Niemheen käsin. Näkymä Randan köökinklasista, Pykeä 1970.
Badeliv i Øvre Neiden 1957.	Uimassa Yli- Näätämössä 1957.
Butikkinteriør, Krampenes 1973.	Kauppa Kramppisessa vuona 1973.
Plakat på brua over Komagelv om dans, Komagvær 1973.	Tansshiinkuttu. Plakaatti Kumajoen sillala, Kumaveri 1973.
Leif Mikkola arbeider på taket til et lite uthus på Mikkelsnes, Neiden 1930-tallet.	Leif Mikkola työtelee pienen ulkohuonheen katola Mikkeliniemessä, Näätämö 1930-luvul a.
Grensefoss i Pasvik.	Rajakoski Paatsjoessa.
Herlaug Mikkola p å trappa til Mikkelsnes, Neiden 1930-tallet.	Herlaug Mikkola Mikkeliniemen talon trapuila, Näätämö 1930-luvula.
Enaresjøen, Finland ca.1880.	Inarijärvi, Suomi n. 1880.
Vaggetem, Pasvik 1897.	Vaggetem, Paatsjoki 1897.
Hester på elven Volga. Hevosia Volga-joela.	Lapsia Toinenkönkhäälä Annijoessa 1930-luvula
Musikerparet Trygve Beddari og Anne Margaret Nilsen har samlet og framfører sanger fra Ruija.	Musikkeripari Trygve Beddari ja Anne Margaret Nilsen oon koonheet lauluja Ruijasta ja esittävä niitä.
Musikktradisjonen de formidler spenner over alt fra urgammel runosangtradisjon, via eldre finske folkesanger, læstadianske sanger, sanger laget av kvener/norskfinner i Norge til finske slagere.	Het pellaava ikivanhoita runolauluja, vanhoita suomalaisia kansanlauluja, lestadiolaisia lauluja, ja lauluja joita kväänit/norjansuomalaiset oon tehnheet suomalaisista slaakerista.
Dette er under en skolekonsert på Vadsø museum- Ruija kvenmuseum.	Tämä kuva oon koulukonsertista Vesisaaren museumissa, Vadsø museum – Ruija kvenmuseum.
Andreas Mikkola med sønner og musikkinteressert vær på gården Mikkelsnes, Neiden 1930–tallet.	Andreas Mikkola yhessä pojitten j a musikista tykkäävän jaaran kans Mikkeliniemen talon porthaala, Näätämö 1930-luvula.
Mikkelsens orkester spiller opp til dans med tradisjonelle viser, her under Hamningbergdagene 2018.	Mikkelsenin orkesteri pellaa tanssissa tradisjunellia viisuja. Tässä het pellaava Hamningberg-päivilä vuona 2018.
Orkesteret består av Jakob Mikkelsen, Audun Mikkelsen, Ronald Pedersen, og Joakim Kristoffersen.	Orkesterissa oon myötä Jakob Mikkelsen, Audun Mikkelsen, Ronald Pedersen ja Joakim Kristoffersen.
Jul i stuen Vadsø ca. 1930	Joulu tuvassa, Vesisaari n. 1930.
Bedehuset i Vadsø 1948.	Rukoushuone Vesisaaressa 1948.
Bedehuset i Vadsø 1948.	Rukoushuone Vesisaaressa 1948.
Livana Shemeikka med sin kone sønn, og barnebarn, Karelen 1906.	Iivana Shemeikka oman emänän, pojan ja lapsenlapsen kans, Karjala 1906.
Parikkala, Finland 1930–tallet.	Parikkala, Suomi 1930-luvula.
Menn sløyer fisk på kaia i Jakobselv, 1926.	Miehet suoliva kaloja kaajala Annijoessa, 1926.
Manghild Reisænen fra «kvenbygda» Vestre Jakobselv har bidratt med dikt og fortellinger til denne boka.	Magnhild Reisænen oon Annijoen «kväänikylästä» pois. Hän oon antanu runoja ja muisteluksia tähän kirjhaan.
Kolme poikaa hengast ava kaloja kala jäl l hiin.	Hänelä oon monia muisteluksia joita hän mielelä muistelee etheenkäsin.
Blåse hos Sara Mietinen, Vestre Jakobselv 1973.	Ploosa. Sara Mietisen tykönä Annijoessa 1973.
Arbeid med å sette poteter på Mikkelsnes.	Pot unkylvössä Mikkeliniemessä.
Fra venstre Astrid, Kathinka og Marine Mikkola, Neiden 1930-tallet.	Vasemalta Ast rid, Kathinka ja Marine Mikkola, Näätämö 1930-luvula.
Bugøynes 1970.	Pykeä 1970.
Hjemmelaget juletre av kosteskaft og einekvister, Vadsø 1940-tallet	Luuanvarresta ja katajanoksista tehty joulupuu, Vesisaari 1940-luvula.
Synnøve Mikkola sammen med sin bestemor, Sofie Josefine Mikkola omgitt av hundekjeks og balderbrå, Neiden 1930-tallet.	Synnøve Mikkola ja hänen ämmi, Sofia Josefine Mikkola, koiranraasitten ja papinkukitten keskelä, Näätämö 1930-luvula.