Det er typisk norsk å være kven	Se oon tyypilistä norjalaista olla kvääni
I dette magasinet kan du lese om studenten fra Oslo som straks hun så på saken, fant kvenske røtter.	Tästä makasiinista sie saat lukkeet muutaman studentin ympäri joka, heti ko hän alkoi selvittämhään assiita, havaitti ette hänelä oli kväänijuurii.
Og da Ruijan Kaiku nylig hanket inn en ekstern og kjempenorsk journalist til et kvensk prosjekt, fant også han det samme.	Ja ko Ruijan Kaiku hiljan hommas ulkopuolisen ja täysin ruijalaisen journalistin muutamhaan kvääniprosekthiin, havaitti hän justhiin sen saman.
Det skjer for ofte til å være tilfeldig.	Niin käypi liijan ushein ette se olis tyhä sattumalla.
Må man som ruijaværing gå i seg selv, så dukker det gjerne opp kvensk bakgrunn.	Jos ruijalainen pittää alkkaat tarkastelemhaan itteäns, se sieltä helposti ittää esile kväänitauvusta.
Vårt inntrykk er at potensialet for nye kvener er større enn før antatt.	Meistä näyttää ette potensiaalissii kväänii oon enämen ko olema luulheetkhaan.
Det burde bli undersøkt, i en masteroppgave eller tilsvarende, hvor mange som blant et visst antall tilfeldig utvalgte personer har kvensk slektsbakgrunn.	Sitä pitäis tutkiit, maasteritehtävässä eli jossaki muussa semmoisessa, ette kunka moni jostaki vissistä sattumalla valitusta joukosta oon kväänisukkuu.
Det er i dag lite i veien for å stå fram som kvensk, en hederstittel slik vi ser det, men identiteten verken bør eller skal påtvinges folk.	Tääpänä ei mikhään estä ihmistä sanomasta ette hän oon kvääni, sehän oon kunnianimitys, mutta identiteettii ei kyllä saa eikä piđä pakoittaat kenenkhään pääle.
Man må selv ville det, ut fra frivillig tilhørighet og ikke påtvunget genetikk.	Sitä pittää itte haluta, niin ette itte tunttee ette kuuluu joukkhoon, ei niin ette sattuu geneettisesti siihen kuulumhaan.
«Jeg valgte å bli noe jeg uansett ville vært», har vi klokelig hørt det bli sagt.	«Mie valittin tulla joksiki mitä mie joka taphauksessa olisin ollu», olema viishaan ihmisen kuulheet sannoovan.
Av en finnmarking som i voksen alder tok tilbake det fornorskningen stjal da hun var liten.	Se oli muutama finmarkkulainen joka raavhaana otti takaisin sen mitä ruijalaistaminen häneltä kläppinä oli ryöstäny.
Og det er viktig å huske: Var det ikke for fornorskningens nådeløse klo, så fantes det i dag mange flere kvener.	Ja se oon tähđelinen muistaat: Jos ei väki olis joutunu ruijalaistamisen armottomhiin kynshiin, se tääpänä olis paljon enämen kväänii.
Mye mulig ville det krydd av dem, det får vi aldri vite.	Piian niitä aivan kuhisis, mutta sitä met emmä koskhaan saa tiettäät.
Vel å merke, i dag snakker vi om avfornorskning, ikke om avnorskning.	Se pittää kansa ymmärttäät ette nyt met puhuma ruijalaistumisen vähentämisestä, emmä norjalaisuuđen vähentämisestä.
Det er to ulike ting, ganske enkelt fordi man som nypreget kven naturligvis beholder sin unike verdi som norsk.	Net kaksi assiita häyttyy eroittaat toinen toisesta aivan vain sillä ette uuđen mallin kvääni tietenki aina oon yhtä paljon norjalainen ko ennenki.
Det er, satt på spissen, typisk norsk å være kven.	Se oon, ko oikhein kärjitämmä, tyypilistä norjalaista olla kvääni.
Og fordi få ting bidrar mer til det typisk norske enn det typisk norske, så er dagens avfornorskning et viktig element i redusert avnorskning.	Ja ko harva assii tekkee tyypilisestä norjalaisesta vielä tyypilisemän norjalaisen, se nykyinen ruijalaistumisen vähentäminen oon tähđelinen ko halluuma ette norjalaisuus ei vähenis.
Altså et gode også for nasjonens samlede identitet.	Tämä sitte oon hyöđyksi nasuunin yhtheiselle identiteetilleki.
Mer eller mindre lykkelig uvitenhet er ikke for alle, så bli en kven før det er for sent, lyder vår oppfordring for 2021.	Kaikile tietämättömyys ei ole enämen eli vähemän onnelinen tila, ja siksi sulla kannattaa tulla kvääniksi ennen ko oon liijan hiljain, kuuluu meiđän kehoitus vuođele 2021.
Hør med noen som kan tenkes å vite hvem de er, foreldre og besteforeldre, eller få nettbasert slektsgransking til å lafte sammen to pluss to og belyse om også du er en kvensk kongle på ditt eget slektstre.	Kysy joltaki semmoiselta joka piian vielä tiettää kuka hän oon, vanhiimilta eli isovanhiimilta. Tahi pane netin sukututkimuslaiđat räknäämhään kaksi plus kaksi ja muistelemhaan jos piian sieki olet yksi oksanhaara sinun omassa sukupuussa.
Da gjenstår det bare å blåse på fingrene og krysse dem for passelig mengde nysnø fra himmelen, slik at kvener og andre kan få satt spor etter seg også i 2021.	Sitte pittää tyhä ristiit sormet ja toivoot ette taivhaalta satais passelin määrän lunta niin ette kväänit ja muut saatettais jättäät omat jäljet kansa vuona 2021.