laereplan_samfunnsfag.html.xml

Udir.no - Servodatfága sámi oahppoplána Udir.no - Learoesoejkesje siebriedahkefaagesne saemien Servodatfága sámi oahppoplána Learoesoejkesje siebriedahkefaagesne saemien Mearriduvvon 18.09.13 Vihtiestamme 18.09.13 Ulbmil Ulmie Demokráhtalaš servodagas leat árvvut nugo mielváikkuheapmi ja ovttadássásašvuohta dehálaš prinsihpat. Aktene demokrateles siebriedahkesne desnie aarvoeh goh ektiebarkoe jïh seammavyörtegsvoete vihkeles prinsihph. Servodatfágain barggadettiin lea guovddážis áddet ja doarjut vuođđoolmmošvuoigatvuođaid, demokráhtalaš árvvuid ja dásseárvvu. Dïhte mij lea barkoen jarngesne siebriedahkefaagine lea goerkese jïh ïedtje vihkeles almetjereaktaj bïjre, demokrateles aarvoeh jïh mïrrestalleme. Fága galgá movttiidahttit aktiivvalaš servodatmiellahttovuhtii ja demokráhtalaš oassálastimii ja addit vásáhusaid dain. Faage edtja skreejredh eadtjohkelaakan meatan årrodh siebriedahkesne jïh demokratijesne, jïh dååjrehtimmieh destie vedtedh. Olbmot leat báidnon dan kultuvrras mas leat bajásšaddan, ja dát váikkuha miellaguottuide, máhttui ja daguide. Almetjh leah hammoedamme dehtie kultuvreste gusnie byjjenieh, jïh daate vuajnoeh, daajroeh jïh dahkoeh tsevtsie. Persovnnalaš eallima ja servodateallima oktavuođa čiekŋalat áddejupmi sáhttá váikkuhit dasa ahte oaidná servodathámiid ja eallinvugiid girjáivuođa. Tsiehkiem buerebelaakan guarkedh dan persovneles jieleden jïh siebriedahkejieleden gaskem maahta viehkiehtidh gellievoetem siebriedahkevuekine jïh jieledevuekine jååhkesjidh. Servodatfágas lea dásseárvvu ja ovttadássásašvuođa áddejupmi dehálaš. Siebriedahkefaagesne goerkese mïrrestallemistie jïh seammavyörtegsvoeteste lea jarngesne. Dasa gullá máhttu kultuvrra birra Sámis ja sámiid dili birra eamiálbmogin. Daan sjïekenisnie lea daajroe kultuvri bïjre Saepmesne meatan, jïh saemiej tsiehkie goh aalkoe-almetjh. Máhttu eará eamiálbmogiid ja minoritehtaid birra máilmmis lea maiddái dehálaš. Daajroe veartenen jeatjah aalkoe-almetji jïh unnebelåhkoej bïjre lea aaj vihkeles. Olmmožin mii gullat historjjálaš oktavuhtii, ja olu historjjálaš dáhpáhusat leat váikkuhan servodatovdáneapmái. Goh almetjh libie meatan aktene histovreles ektiedimmesne, jïh gellie heannadimmieh histovrijesne leah siebriedahke-evtiedimmiem tsevtseme. Servodatfágas galget oahppit oahppat kultuvrralaš girjáivuođa birra máilmmis ovdal ja dálááiggis, ja oahppat reflekteret árbevirolaš ja ođđaáigásaš áššiid birra. Siebriedahkefaagesne learohkh edtjieh lïeredh dan kultuvrelle gellievoeten bïjre veartenisnie åvtesne jïh daelie, jïh lïeredh aerpievuekien jïh daaletje tïjjen bïjre ussjedidh. Fága galgá boktit sáhkkiivuođa árbedieđu ektui. Faage edtja tjetskiesvoetem gåaskodh aerpievuekien daajroen bïjre. Fágii gullá máhttu buotsámevuođa birra, namalassii sámi kultuvra miehtá Sámi. Faagesne lea daajroe dan gaajhkesaemien bïjre, dïhte sæjhta jiehtedh saemien kultuvre abpe Saepmesne. Fága galgá váikkuhit ohppiid diđolaš identitehtahuksemii ja máŋggakultuvrralaš gelbbolašvuhtii, nannet sámi ohppiid identitehta ja duddjot oadjebas gullevašvuođa iežas servodahkii ja kultuvrii. Faage edtja learohki voerkes identiteetem jïh jienebekultuvrelle maahtoem skreejredh, saemien learohki identiteetem nænnoestehtedh jïh aktem jearsoes tsåeptsiem jïjtse siebriedahkesne jïh jïjtse kultuvresne sjugniedidh. Jurddašeaddji ja doaibmi indiviidan ja searvevuohtan sáhttet olbmot leat mielde hábmemin iežaset, ja sihke váikkuhit iežaset birrasii ja ieža váikkuhuvvot das. Goh ussjedihks jïh eadtjohke indivijde jïh ektievoete, almetjh maehtieh viehkiehtidh jïjtjemse hammoedidh, jïh dovne tsevtsedh jïh tsevtseme sjïdtedh sijjen byjreskijstie. Morálalaš indiviidan lea olbmos ovddasvástádus iežas daguide, maiddái daguide maid earát leat álggahan. Goh moralske indivijde almetje dïedtem åtna sov dahkoej åvteste, aaj dej dahkoej åvteste mejtie mubpieh skraejriem vaalteme. Servodatfága bokte ovdánahttet oahppit diđolašvuođa das mo sii sáhttet váikkuhit báikkálaš ja globála searvevuhtii ja iežaset eallindilálašvuhtii. Siebriedahkefaagen tjïrrh learohkh voerkesvoetem evtiedieh guktie dah maehtieh dam gietskies jïh abpeveartenen ektievoetem jïh sijjen jieledem tsevtsedh. Servodat- ja politihkkamáhtus lea iešalddis árvu ja lea seammás demokráhtalaš searvama eaktun. Daajroe siebriedahken jïh politihken bïjre aktem aarvoem jïjtsinie åtna, jïh lea seamma tïjjen daerpies gosse edtja meatan årrodh demokratijesne. Máhttu Norgga, Sámi ja riikkaidgaskasaš servodaga politihkalaš vuogádagaid birra addá dihtomielalašvuođa das ahte politihka báidnet ovttasbargu, riiddut, váikkuhusat ja iešguđetlágan fámuid geavaheapmi. Daajroe dan politihkeles systeemen bïjre Nöörjesne, Saepmesne jïh gaskenasjovnaale siebriedahkesne learoehkidie voerkele politihke lea laavenjostoe, ovvaantoe, tsevtseme jïh gelliesåarhts faamoeåtnoe. Servodatfágas ožžot oahppit reaidduid analyseret ja ságaškuššat historjjálaš ja áigeguovdilis servodatáššiid, identifiseret ja digaštallat iešguđet fápmooktavuođaid ja analyseret eamiálbmogiid ja minoritehtaid diliid ja vuoigatvuođaid. Siebriedahkefaagen tjïrrh learohkh dïrregh åadtjoeh analyjseradidh jïh digkiedidh histovreles jïh sjyöhtehke siebriedahkegyhtjelassh, damtijidh jïh digkiedidh ovmessie faamoe-ektiedimmieh, jïh aalkoe-almetji jïh unnebelåhkoej tsiehkiem jïh reaktah analyjseradidh. Olahan dihtii guoddevaš ovdáneapmi, de lea dehálaš áddet luonddu ja olbmoráhkadan birrasiid oktavuođa. Jis edtja aktem monnehke evtiedimmiem buektiehtidh dle daerpies tsiehkiem guarkedh eatnemen jïh dej almetjesjugniedamme byjreski gaskem. Servodatfága galgá arvvosmahttit ohppiid oaidnit buvttadeami ja geavaheami gaskavuođaid ja mo resursageavaheapmi ja eallinvuohki váikkuhit lundui, dálkkádahkii ja guoddevaš ovdáneapmái. Siebriedahkefaage edtja skreejredh guktie vielie voerkes sjædta ektiedimmiej bïjre dorjemassen jïh åtnoem gaskem, jïh mah konsekvensh vierhtieåtnoe jïh jieledeåtnoe maehtieh utnedh eatnamasse, klijmese jïh monnehke evtiedæmman. Bargguid bokte fágas galget oahppit álkit áddet teknologiija ja fitnodeami mávssolašvuođa ja hástalusaid mat leat čadnon dasa, ja sii ovdánahttet máhtu bargoeallima ja globála, nationála ja persovnnalaš ekonomiija birra. Barkoen tjïrrh faagine learohkh sijhtieh aelhkebelaakan aarvoem haestiemijstie guarkedh teknologijen jïh entreprenørskapen bïjre, jïh dah sijhtieh daajroem evtiedidh barkoejieleden jïh abpeveartenen, nasjovnaale jïh persovneles ekonomijen bïjre. Servodatfága lea juhkkojuvvon iešguđet váldoosiide mat duddjojit ollislašvuođa. Siebriedahkefaage lea ovmessie åejviesuerkine juakeme mah aktem elliesvoetem sjugniedieh. Fága galgá ovddidit dáiddu digaštallat, resonneret ja čoavdit váttisvuođaid servodagas váikkuhettiin miela ja dáidduid háhkat máhtu servodagaid ja kultuvrraid birra. Faage edtja maehtelesvoetem eevtjedh digkiedidh, ussjedidh jïh dåeriesmoerh loetedh siebriedahkesne, viehkine lastoem jïh maehtelesvoetem tsevtsedh daajroem ohtsedh siebriedahken jïh kultuvren bïjre. Go ohppiin lea máhttu iežaset servodaga birra, de sii šaddet diehtoáŋgirin ja imaštallin ja movttiidahttojuvvojit smiehttamii ja hutkanbargui. Daajroen tjïrrh siebriedahken jïjtse bïjre, learohkh onterdieh jïh tjetskehke sjidtieh jïh skraejriem åadtjoeh ussjedidh jïh sjugneden barkose. Nu sáhttá ovttaskas olmmoš ieš áddet iežas ja earáid buorebut, hálddašit máilmmi gos mii eallit ja váikkuhit dasa, ja movttiidahttit ođđa áddejupmái ja eallinagi ohppui. Naemhtie fïerhte learohke maahta jïjtjemse jïh mubpiej buerebelaakan guarkedh, haalvedh jïh tsevtsedh dam veartenem gusnie jielieminie, jïh skraejriem åadtjodh orre daajroem åadtjodh jïh abpe jieleden lïeredh. Servodatfága lea vuođđooahpahusa čađačuovvu fága ja lea oktasašfága joatkkaoahpahusa buot oahppoprográmmain. Siebriedahkefaage akte sïejhme faage maadthlïerehtimmesne, jïh akte ektiefaage gaajhkide ööhpehtimmieprogrammide jåarhkelïerehtimmesne. Oahpahus galgá danne dahkkot eanemus lági mielde relevántan ohppiide ja heivehuvvot iešguđet oahppoprográmmaide. Edtja dan åvteste lïerehtimmiem dan sjyöhtehke darjodh goh gåarede learoehkidie viehkine lïerehtimmiem sjïehtedidh dejtie ovmessie ööhpehtimmieprogrammide. Fága lea juhkkojuvvon váldoosiide maidda leat hábmejuvvon gelbbolašvuođamihttomearit. Faage lea struktuvreradamme åejviesuerkine mej sisnie maahtoeulmieh. Buot váldooasit dievasmahttet guhtet guoimmiset, ja daid ferte geahččat oktilaččat. Gaajhkh åejviesuerkieh sinsitniem lissiehtieh jïh tjuerieh ektesne vuajnalgidh. Dutki lea okta váldooassi mii fátmmasta fága eará váldoosiid, sihke vuođđoskuvllas ja joatkkaoahpahusas. Goerehtæjja akte åejviesuerkie mij båata faagen jeatjah åejviesuerkiej bijjelen jïh sïjse, dovne maadthskuvlesne jïh jåarhkelïerehtimmesne. Vuođđoskuvllas fátmmasta servodatfága dutki-, servodatoahppu-, geografiija- ja historjá-váldoosiid. Maadthskuvlesne siebriedahkefaage feerhmie åejviesuerkide goerehtæjja, siebriedahkedaajroe, geografije jïh histovrije. Joatkkaoahpahusas fátmmasta fága dutki-, olmmoš-, servodat ja kultuvra-, bargo- ja ealáhuseallin-, politihkka ja demokratiija- ja riikkaidgaskasaš bealit-váldoosiid. Jåarhkelïerehtimmesne faage feerhmie åejviesuerkide goerehtæjja, indivijde, siebriedahke jïh kultuvre, barkoe- jïh jieleme, politihke jïh demokratije jïh gaskenasjovnaale tsiehkieh. Geografiija ja historjá fievrreduvvojit viidáseappot oktasašfágan studerenráhkkanahtti oahppoprográmmain. Geografije jïh histovrije jåerhkieh goh ektiefaage dejnie studijeryöjreden ööhpehtimmieprogrammine. Servodatoahppu integrerejuvvo juohke váldooassái. Siebriedahkedaajroe meatan vaaltasuvvieh fïerhtene åejviesuerkesne. Vuođđoskuvllas leat servodatfágas gelbbolašvuođamihttomearit 4., 7. ja 10. jahkecehkiid maŋŋil. Maadthskuvlesne siebriedahkefaage maahtoeulmieh åtna 4., 7. jïh 10. daltesen mænngan. Joatkkaoahpahusas leat servodatfágas gelbbolašvuođamihttomearit maŋŋil Jo1:ža oahppospesialiserema oahppoprográmmain, reálafágaid prográmmasurggiin ja giela, servodatfága ja ekonomiija prográmmasurggiin. Jåarhkelïerehtimmesne siebriedahkefaage maahtoeulmieh åtna mænngan Jåa1 ööhpehtimmieprogrammesne studijegoerehtæmman, programmesuerkie realfaagese jïh programmesuerkie gielese, siebriedahkefaagese jïh ekonomijese. Oahppospesialiserema oahppoprográmmain, hábmenfágaid prográmmasurggiin leat servodatfágas gelbbolašvuođamihttomearit Jo2:ža maŋŋil. Ööhpehtimmieprogrammesne studijegoerehtæmman, programmesuerkie hammoedimmiefaagese, siebriedahkefaage maahtoeulmieh åtna Jåa2 mænngan. Váldoosiid bajilgovva: Bijjieguvvie åejviesuerkijste Váldooasit Åejviesuerkieh Dutki Goerehtæjja Geografiija Histovrije Servodatoahppu Siebriedahkedaajroe Dutki Goerehtæjja Olmmoš, servodat ja kultuvra Indivijde, siebriedahke jïh kultuvre Bargo- ja ealáhuseallin Barkoe- jïh jieleme Politihkka ja demokratiija Politihke jïh demokratije Riikkaidgaskasaš dilit Gaskenasjovnaale tsiehkieh Dutki Goerehtæjja Váldooassi fátmmasta fága eará váldoosiid, ja danne galgá bargat dutki gelbbolašvuođamihttomeriiguin go bargá eará váldoosiid gelbbolašvuođamihttomeriiguin. Åejviesuerkie faagen jeatjah åejviesuerkiej bijjelen jïh sïjse båetieh, jïh dan åvteste edtja maahtoeulmiejgujmie goerehtæjjesne barkedh mearan maahtoeulmiejgujmie jeatjah åejviesuerkijste barka. Váldooasis lea sáhka mo hukset servodatfágalaš áddejumi diehtoáŋgirvuođa, imaštallama ja hutkanbargguid bokte. Åejviesuerkie lea guktie siebriedahkefaageles goerkesem bæjjese bigkie tjetskehkevoeten, onterdimmien jïh sjugneden darjomi tjïrrh. Arvvosmahttit kritihkalaččat árvvoštallat sajáiduvvan ja ođđa servodatfágalaš máhtu gálduid ja gáldokritihka bokte lea dehálaš. Skreejredh laejhtehkslaakan vuarjasjidh tseegkeme jïh orre siebriedahkefaageles daajroem gaaltijeåtnoen jïh gaaltijelaejhtemen tjïrrh lea vihkeles. Dutki fátmmasta maiddái servodatfágalaš máhtu ja gelbbolašvuođa gaskkusteami, digaštallama ja ovdáneami. Goerehtæjja aaj leerehtimmiem, digkiedimmiem jïh evtiedimmiem siebriedahkefaageles daajroste jïh maahtoste feerhmie. Váldooasis lea sáhka ovdánahttit historjjá bajilgova ja áddejumi, ja guorahallat ja ságaškuššat mo olbmot ja servodat leat rievdan áiggiid čađa. Åejviesuerkesne edtja histovreles bijjieguvviem jïh goerkesem evtiedidh, jïh goerehtidh jïh digkiedidh guktie almetjh jïh siebriedahke leah jorkesamme tïjje doekoe. Historjjás lea maid sáhka das mo olbmot duddjojit govaid ja hábmejit iežaset áddejumi vássánáiggi hárrái, ja mo dát váikkuha dálááigái. Histovrije aaj feerhmie guktie almetjh guvvieh sjugniedieh jïh sijjen jïjtse goerkesem åvtetje tïjjeste hammoedieh, jïh guktie daate dam daaletje tïjjem tsevtsie. Arvvosmahttit kritihkalaš ja reflekterejeaddji servodatoassálastimii leat váldooasi guovddáš elemeanttat. Skreejredh laejhtehkslaakan jïh ussjedihks meatan årrodh siebriedahkesne lea vihkeles biehkieh åejviesuerkesne. Váldooassi fátmmasta máilmmi lunddolaš ja olmmošráhkadan dilálašvuođaid báikádeami ja viidodaga, ja galgá arvvosmahttit áddet mo ja manne dát váikkuhit nubbi nuppi. Åejviesuerkie feerhmie iemie jïh almetjesjugniedamme tsiehkieh eatnamisnie gaavnedh, jïh edtja goerkesem skreejredh guktie jïh man åvteste daah sinsitniem tsevtsieh. Nuppástuvvanproseassaid kárten ja digaštallan lea guovddážis, oktan guoddevaš ovdáneami birra smiehttamiin. Goerehtalleme jïh digkiedimmie jarkelimmieprosessijste leah jarngesne, jïh monnehke evtiedimmien bïjre ussjedidh. Geografiijas lea maiddái sáhka geavahit kártta ja selvehit ja čilget riikkaid ja gávpogiid ja našuvnnaid ja regiovnnaid erohusaid. Geografije lea aaj maehtedh kaarhtem nuhtjedh, jïh tjïelkestidh jïh buerkiestidh hedtieh jïh joekehtsh laanten jïh staaren gaskem, nasjovni gaskem jïh regijovni gaskem. Servodatoahppu Siebriedahkedaajroe Váldooassi fátmmasta fáttáid sosialiseren, politihkka, ekonomiija ja kultuvrra, ja das lea sáhka olbmuid gullevašvuođas ja vuostálasvuođain dálááiggeperspektiivvas. Åejviesuerkie feerhmie aamhtesidie sosijaliseradimmie, politihke, ekonomije jïh kultuvre, jïh lea ektievoeten jïh vuestiebieliej bïjre almetji gaskemsh aktene daaletjen tïjjen perspektijvesne. Ovttasdoaibman kultuvrralaš norpmaid ja servodatlaš stivrema gaskkas nuppi dáfus ja individuála dagut ja válljemat fas nuppi dáfus leat guovddážis váldooasis. Ektiespïele kultuvrelle njoelkedassi jïh siebriedahkestuvremen tjïrrh dennie aktene bielesne, jïh indivijduelle dahkoeh jïh veeljemh dennie mubpene leah jarngesne åejviesuerkesne. Dásseárvvu, servodatmiellahttovuođa ja demokráhtalaš gálggaid ovdáneami mearkkašumit leat dehálaš dimenšuvnnat servodatoahpus. Aarvoe mïrrestallemistie, meatan årrodh siebriedahkesne jïh evtiedimmie demokrateles tjiehpiesvoetijste leah vihkeles biehkieh siebriedahkedaajrosne. Olmmoš, servodat ja kultuvra Indivijde, siebriedahke jïh kultuvre Váldooassi fátmmasta sosialiserema, persovnnalaš ekonomiija, máŋggakultuvrralaš servodagaid, oskku rolla kultuvrras, ovttasássanvugiid ja rihkolašvuođa. Åejviesuerkie daej aamhtesidie feerhmie, sosijaliseradimmie, persovneles ekonomije, jienebekultuvrelle siebriedahkh, religijovnen råålla kultuvresne, ektiejieledevuekieh jïh kriminaliteete. Lea maiddái sáhka dásseárvvus, eamiálbmogiin, čearddalaš ja nationála minoritehtain, mo eastadit vierisbalu ja rasismma, ja gii ja mii váikkuha dálá nuoraide. Aaj mïrrestallemen bïjre, aalkoe-almetji bïjre, etnihkeles jïh nasjovnaale unnebelåhkoej bïjre, guktie maahta ammes-asven jïh rasismen vööste barkedh, jïh gie jïh mij mah noeride daanbiejjien tsevtsieh. Bargo- ja ealáhuseallin Barkoe- jïh jieleme Váldooassi lea ealáhusaid, fitnodagaid, fidnoálggahemiid, fidnoválljemiid ja bargguhisvuođa birra. Åejviesuerkie lea daej aamhtesi bïjre, jielemh, sïelth, tseegkeme, barkoeveeljeme jïh barkohtsvoete. Lea maiddái sáhka bargoeallima organisašuvnnain ja bálkáhuksemis, ja dálá bargoeallimis ja dan prinsihpain ja árvvuin. Aaj siebriedahki bïjre barkoejieliedisnie jïh baalhkatseegkeme, jïh barkoejieleden bïjre daan biejjien jïh dej prinsihpi jïh aarvoej bïjre mah leah barkoejieleden betnesne. Politihkka ja demokratiija Politihke jïh demokratije Váldooassi fátmmasta politihkalaš vuogádaga buot dásiin ja čálgostáhta. Åejviesuerkie dam politihkeles systeemem gaajhkine daltesinie jïh tryjjesstaatem feerhmie. Das lea sáhka politihkalaš bellodagain, ja das mii sáhttá áitit demokratiija. Aaj dej politihkeles krirriej bïjre jïh mij maahta demokratijem håvhtadidh. Dán váldooasis deattuhuvvojit maiddái stivrenvuohki, riektestáhta ja olmmošvuoigatvuođaid gaskavuođat. Daennie åejviesuerkesne aaj leavloe bïejesåvva ektiedimmide gaskem stuvremehammoem, reaktastaatem jïh almetjereaktah. Riikkaidgaskasaš dilit Gaskenasjovnaale tsiehkieh Váldooassi fátmmasta riikkaidgaskasaš ovttasbarggu, terrorismma, vuostálasvuođaid, čoavdit vuostálasvuođaid ja ráfibargguid. Åejviesuerkie gaskenasjovnaale laavenjostoem, terrorismem, ovvaantoeh, ovvaantoeloetemem jïh raeffiebarkoem feerhmie. Das lea maiddái sáhka globaliseremis, resurssaid juogadeamis ja guoddevaš ovdáneamis, ja Norgga rollas riikkaidgaskasaš aktevran. Aaj globaliseringen, vierhtiejoekedimmien jïh monnehke evtiedimmien bïjre, jïh Nöörjen råålla goh gaskenasjovnaale aktööre. Diibmolohku Man gellie tæjmoeh Tiibmalohku lea almmuhuvvon 60-minuhta ovttadahkan: Tæjmoeh leah 60-minudten ektievoetine: 1.-7. jahkeceahkit: 385 tiimma 1.-7. daltese: 385 tæjmoeh 8.–10. jahkeceahkit: 249 tiimma (256 tiimma sidjiide geat čađahit 10. jahkeceahki 2014 ’ giđa) 8.–10. daltese: 249 tæjmoeh (256 tæjmoeh dejtie mah 10. daltesem illieh gïjren 2014) OAHPPOSPESIALISEREMA OAHPPOPROGRÁMMAT – REÁLAFÁGAID PROGRÁMMASUORGGIT JA GIELA, SERVODATFÁGA JA EKONOMIIJA PROGRÁMMASUORGGIT ÖÖHPEHTIMMIEPROGRAMMH STUDIJEGOEREHTÆMMAN – PROGRAMMESUERKIE REALFAAGIDE JÏH PROGRAMMESUERKIE GIELESE, SIEBRIEDAHKEFAAGESE JÏH EKONOMIJESE FIDNOFÁGALAŠ OAHPPOPROGRÁMMAT, MUSIHKA, DÁNSUMA JA DRÁMÁ OAHPPOPROGRÁMMAT, VALÁŠTALLANFÁGAID OAHPPOPROGRÁMMAT, JA OAHPPOSPESIALISEREMA OAHPPOPROGRÁMMAT – HÁBMENFÁGAID PROGRÁMMASUORGGIT BARKOEFAAGELES ÖÖHPEHTIMMIEPROGRAMMH, ÖÖHPEHTIMMIEPROGRAMMH MUSIHKESE, DAANHTSOSE JÏH DRAAMESE, ÖÖHPEHTIMMIEPROGRAMMH IDRETTSFAAGESE, JÏH ÖÖHPEHTIMMIEPROGRAMMH STUDIJEGOEREHTÆMMAN - PROGRAMMESUERKIE HAMMOEDIMMIEFAAGESE Vuođđogálggat Jåa2: 84 tæjmoeh Vuođđogálggat leat integrerejuvvon gelbbolašvuođamihttomeriide gos dat leat mielde ovdánahttimin fágagelbbolašvuođa ja leat maid oassin das. Vihkeles tjiehpiesvoeth lea meatan vaaltasovveme maahtoeulmine, gusnie dah akte bielie maahtoste jïh viehkiehtieh maahtoem faagesne evtiedidh. Servodatfágas áddejuvvojit vuođđogálggat ná: Guarka vihkeles tjiehpiesvoeth siebriedahkefaagesne naemhtie: Njálmmálaš gálggat servodatfágas leat máhttit áddet, válddahit, buohtastahttit ja analyseret gálduid ja čuolmmaid geavahettiin fáktáid, teoriijaid, definišuvnnaid ja fágadoahpagiid sáhkavuoruin, ovdanbuktimiin ja oaivilovdanbuktimiin. Njaalmeldh tjiehpiesvoeth siebriedahkefaagesne sæjhta jiehtedh guarkedh, buerkiestidh, viertiestidh jïh analyjseradidh gaaltijh jïh dåeriesmoerh viehkine faaktah, teorijh, tjïertestimmieh jïh faagedïejvesh nuhtjedh håaleminie, åehpiedehteminie jïh mïelejiehtieginie. Njálmmálaš gálggain lea maiddái sáhka guldalit, árvvoštallat ja ovdánahttit earáid sáhkavuoruid ja dávistit daidda. Njaalmeldh tjiehpiesvoeth lea aaj goltelidh, vuarjasjidh, vaestiedassem vedtedh jïh vijriesåbpoe soptsestidh mænngan mubpieh maam jeahteme. Njálmmálaš gálggaid ovdánahttin servodatfágas álgá guldaleames ja muitaleames oaiviliid álkes njálmmálaš teavsttain ja manná dasa ahte vuođuštit oaiviliid ja guldalit earáid fágalaš oadjebasvuođain. Evtiedimmie njaalmeldh tjiehpiesvoetijste siebriedahkefaagesne lea aelkedh goltelidh jïh mïelh buektedh aelhkie njaalmeldh tjaaleginie, goske maahta buerkiestidh jïjtse mïelh, jïh mubpide goltelidh faageles jearsoesvoetine. Njálmmálaš gálggaid servodatfágas oahpahallá proseassas mii álgá refererejeaddji cealkámušaiguin, dávjá persovnnalaččat, ja gálggat ovdánahttojuvvojit fágarelevánta ja fágamihtilmas jurddagurgalussan mas eanet ahte eanet geavaha ákkastallama, ságaškuššama ja aiddolaš fágadoahpagiid. Njaalmeldh tjiehpiesvoeth siebriedahkefaagesne evtiesuvvieh aktene prosessesne mij aalka vaajestimmiejgujmie, daamtaj persovneles karakterine, jïh faagesjiehteles jïh faagesjïere åssjaldahkide evtiesåvva, gusnie ahkedh vielie argumentereden digkede jïh faagedïejvesh veelelaakan nuhtjie. Áddet iešguđet oaiviliid, máhttit geavahit perspektiivva ja máhttit čájehit guovtteoaivilvuođa áššálaččat árvvusanedettiin earáid oaiviliid lea maiddái oassi njálmmálaš gálggain. Joekehts vuajnoeh guarkedh, maehtedh mubpiej vuajnoej guarkedh, jïh eensilaakan maehtedh jiehtedh satne ij leah sïemes jïh mubpiej vuajnoeh seahkaridh lea aaj akte bielie njaalmeldh tjiehpiesvoetijste. Máhttit čállit servodagas mearkkaša máhttit ovdanbuktit, vuođuštit ja ákkastallat oaiviliid, ja gaskkustit ja juogadit máhtu čálalaččat. Maehtedh tjaeledh siebriedahkefaagesne lea maehtedh soptsestidh, buerkiestidh jïh mïelh argumenteradidh, jïh daajroem leerehtidh jïh daajroem tjaaleldh juekedh. Dát mearkkaša maiddái buohtastahttit ja ságaškuššat sivaid, váikkuhusaid ja gaskavuođaid. Edtja aaj viertiestidh jïh digkiedidh fåantoeh, illedahkh jïh ektiedimmieh. Dasto lea sáhka máhttit árvvoštallat gálduid, hypotesaid ja modeallaid mearkkašumi, ja máhttit ovdandivvut servodatfágalaš guorahallamiid bohtosiid čálalaččat. Edtja aaj maehtedh aarvoeh vuarjasjidh gaaltijinie, hypoteesine jïh maalline, jïh maehtedh illedahkh siebriedahkefaageles goerehtimmijste tjaaleldh åehpiedehtedh. Máhttit árvvoštallat ja gieđahallat iežas teavsttaid lea maiddái oassi gálggas. Maehtedh vuarjasjidh jïh gïetedidh jïjtsh tjaalegh lea aaj akte bielie tjiehpiesvoeteste. Čállingálggaid ovdánahttin servodatfágas mearkkaša dađistaga hárjehallagoahtit sátnádit álkes fáktácealkagiid ja konkrehta gažaldagaid ja ovdánit dasa ahte máhttit ođđasit muitalit ja čoahkkáigeassit teavsttaid ja máhttit sátnádit čuolmmaid ja hábmet ságaškušši teavsttaid gáldočujuhusaid geavahemiin. Evtiedimmie tjaelemetjiehpiesvoetijste siebriedahkefaagesne lea ånnetji ånnetji haarjanidh aelhkie faaktaraajesh jïh vihties gyhtjelassh hammoedidh, maehtedh tjaalegh vaajestidh jïh dejtie tjåanghkan giesedh, maehtedh dåeriesmoerh hammoedidh jïh digkeden tjaalegem struktuvreradidh viehkine gaaltijevuesiehtimmijste. Hárjehallat geavahit gálduid kritihkalaččat ja iešguđet láhkai, ja máhttit vuođuštit konklušuvnnaid main geavaha dađistaga eanet fágadoahpagiid ja eanet reflekteremiid fáttáid birra, lea guovddáš oassi proseassas. Haarjanidh laejhtehks jïh jeereldihkie gaaltijeåtnoem nuhtjedh, jïh maehtedh tjïelkestamme konklusjovnh gaavnedh viehkine ahkedh jienebh faagedïejvesijstie jïh ahkedh vielie aamhtesi bïjre ussjedidh lea akte vihkeles bielie prosesseste. Máhttit lohkat servodagas mearkkaša dutkat, dulkot ja reflekteret fágalaš teavsttaid ádden dihtii iežas ja eará servodagaid, eará áiggiid, báikkiid ja olbmuid. Maehtedh lohkedh siebriedahkefaagesne lea maehtedh goerehtidh, toelhkestidh jïh ussjedidh faageles tjaalegi bïjre, juktie jïjtse jïh mubpiej siebriedahkh, jeatjah tïjjh, sijjieh jïh almetjh guarkedh. Dát mearkkaša maiddái máhttit gieđahallat ja geavahit dieđuid govain, filmmain, sárgumiin, gráfain, tabeallain ja kárttain, ja ulbmillaččat ohcat dieđuid, kritihkalaččat árvvoštallat ja diđolaččat válljet ja hilgut gálduid. Edtja aaj maehtedh gïetedidh jïh bïevnesh nuhtjedh guvvijste, filmijste, graafijste, tabellijstie jïh kaarhtijste, jïh bïevnesh ohtsedh vihties ulmine, gaaltijh laejhtehkslaakan vuarjasjidh jïh dejtie voerkeslaakan veeljedh jïh hiejhtedh. Lohkangálggaid ovdáneapmi servodatfágas álgá teavsttaid ja visuálalaš ovdanbuktimiid áddema oahpahallamis, ja ovdána daid dulkoma ja árvvoštallama bokte, dasa ahte ovdánahttit kritihkalaš máhttoháhkanstrategiijaid. Evtiedimmie lohkemetjiehpiesvoetijste siebriedahkefaagesne sæjhta jiehtedh ånnetji ånnetji haarjanidh tjaalegh jïh visuelle vuesiehtimmieh guarkedh, dejtie toelhkestidh jïh vuarjasjidh, goske maahta strategijh evtiedidh juktie laejhtehkslaakan daajroem vejtiestidh. Lohkat háhkan dihtii dieđuid ja lohkat gálduid kritihkalaččat álgá das ahte gávdnat álkes, láhččojuvvon gálduid ja árvvoštallat leat go dieđut ávkkálaččat. Lohkedh juktie bïevnesh veedtjedh, jïh laejhtehkslaakan gaaltijh lohkedh aalka gosse bïevnesh gaavna aelhkie sjïehteladteme gaaltijinie, jïh vuarjasjidh mejtie bïevnesh leah nuhteligs. Dasto oahpahallat máhtu ieš ohcat dieđuid, buohtastahttit iešguđet gálduid dieđuid ja kritihkalaččat árvvoštallat daid relevánssa, jáhkehahttivuođa ja ulbmila. Mænngan edtja haarjanidh sov jïjtsh bïevnesh ohtsedh, bïevnesh viertiestidh ovmessie gaaltijijstie jïh laejhtehkslaakan vuarjasjidh dej sjyöhtehkevoetem, saetniesvoetem jïh aajkoem. Máhttit rehkenastit servodatfágas mearkkaša háhkat lohkovuorkká fágalaš fáttáin, bargat dainna ja árvvoštallat dan, ja ovdanbuktit dán tabeallain, gráfain ja govvosiin. Maehtedh ryöknedh siebriedahkefaagesne lea veedtjedh, taaligujmie barkedh jïh taalide vuarjasjidh faageles aamhtesi bïjre, jïh dam tabelline, graafine jïh gaagkojne vuesiehtidh. Rehkenastin servodatfágas mearkkaša maiddái geavahit ja buohtastahttit, analyseret ja ovdandivvut statistihkalaš lohkomateriála mat čájehit ovdáneami ja variašuvnna. Ryökneme siebriedahkefaagesne lea maehtedh nuhtjedh jïh viertiestidh, analyjseradidh jïh åehpiedehtedh statistihkeles taalematerijellem mij evtiedimmiem jïh jeerehtsem vuesehte. Dáidu čađahit iskkademiid lohkamiin ja rehkenastimiin, geavahit servodatfágalaš diehtovuođuid ja kritihkalaččat dulkot lohkomateriála, lea guovddážis. Maehtedh goerehtimmieh darjodh ryökneminie jïh siebriedahkefaageles daatabaash nuhtjedh jïh laejhtehkslaakan taalide toelhkestidh leah vihkeles. Dat mearkkaša maiddái geavahit mihttoláva, rehkenastit áiggiin ja geavahit rehkenastima hálddašit ruhtageavaheami ja persovnnalaš ekonomiija. Edtja maehtedh möölegeståahkem nuhtjedh, tïjjine ryöknedh, jïh ryöknemem nuhtjedh juktie beetnehåtnoem jïh persovneles ekonomijem reeredh. Rehkenastingálggaid oahpahallá dađistaga ja álgá das ahte gávdnat ja máhtestuvvat lohkama, šláddjema ja dieđuid geavaheami ja ovdanbuktima strategiijaid. Ryökneme-tjiehpiesvoetide ånnetji ånnetji leara, dehtie raejeste learohke aalka strategijh gaavnedh jïh haalvedh guktie edtja ryöknedh, klassifiseradidh, daatam nuhtjedh jïh daatah darjodh. Dasto ovdánahtto dáidu čoahkkáigeassit, buohtastahttit ja dulkot statistihkalaš dieđuid, ja dáidu analyseret, kritihkalaččat geavahit ja árvvoštallat dieđuid. Dïhte maehtelesvoete tjåanghkan giesedh, viertiestidh jïh toelhkestidh statistihkeles bïevnesh aaj evtiesåvva, jïh analyjseradidh, daatah laejhtehkslaakan nuhtjedh jïh daatide vuarjasjidh. Bargat dieđuiguin mat čájehit ovdáneami ja variašuvnna statistihkalaš mihtuid vehkiin, lea guovddážis. Daatajgujmie barkedh mah evtiedimmiem jïh jeerehtsem vuesehte viehkine statistihkeles ulmijste lea vihkeles. Digitála gálggat servodatfágas mearkkaša máhttit geavahit digitála resurssaid suokkardit neahttabáikkiid, ohcat dieđuid, leat gáldokritihkalaš ja válljet relevánta dieđuid servodatfágalaš fáttáid birra. Digitaale tjiehpiesvoeth siebriedahkefaagesne sæjhta jiehtedh digitaale vierhtieh nuhtjedh jïh nedtesijjieh goerehtidh, bïevnesh ohtsedh, laejhtehks årrodh gaaltijidie jïh sjyöhtehke bïevnesh veeljedh siebriedahkefaageles aamhtesi bïjre. Gálggat fátmmastit maiddái máhtu geavahit digitála ovdanbuktin- ja ovttasbargoreaidduid hábmet, ovdandivvut ja almmuhit multimediabuktagiid. Edtja aaj maehtedh digitaale åehpiedehteme- jïh laavenjostoedïrregh nuhtjedh juktie multimeedijaale dorjesh darjodh, åehpiedehtedh jïh bæjhkoehtidh. Digitála gálggat mearkkašit maiddái máhttit gulahallat ja ovttasbargat servodatfágalaš fáttáid birra, čuovvut neahttavuđot gulahallama njuolggadusaid ja norpmaid, dása gullet personsuodjalus ja dahkkivuoigatvuohta. Digitaale tjiehpiesvoeth lea aaj maehtedh govlesadtedh jïh laavenjostedh digitaalelaakan siebriedahkefaageles aamhtesi bïjre, jïh njoelkedassi mietie nedtegovlesadtemasse dåemiedieh, daan nuelesne persovnevaarjelimmie jïh aalkoereakta. Digitála gálggaid ovdáneapmi servodatfágas mearkkaša oahppat geavahit digitála reaidduid ja mediaid háhkat fágalaš máhtu, čájehit iežas gelbbolašvuođa ja nannet fágalaš sága. Evtiedimmie digitaale tjiehpiesvoetijste siebriedahkefaagesne sæjhta jiehtedh digitaale dïrregh jïh meedijh nuhtjedh juktie faageles daajroem vejtiestidh, jïjtse maahtoen bïjre soptsestidh, jïh faageles dïjrem nænnoestehtedh. Digitála gálggaid servodatfágas oahpahallá proseassas mii álgá digitála reaidduid geavaheamis ja ovdána dasa ahte gávdnat ja ođđasit muitalit servodatfágalaš sisdoalu. Digitaale tjiehpiesvoeth siebriedahkefaagesne åådtje aktene prosessesne mij aalka gosse digitaale dïrregh nuhtjie, goske siebriedahkefaageles sisvegem gaavna jïh vaajeste. Dasto ovdánahtto dáidu geavahit iešguđetlágan ohcanstrategiijaid, dahkat kritihkalaš válljemiid ja čájehit fágalaš reflekšuvnna. Vijriesåbpoe maehtelesvoetem åådtje jeereldihkie ohtsemevuekieh nuhtjedh, laejhtehkslaakan veeljedh jïh faageleslaakan ussjedidh. Gelbbolašvuođamihttomearit 4. jahkeceahki maŋŋil Maahtoeulmieh 4. daltesen mænngan Dutki Goerehtæjja Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh sátnádit gažaldagaid servodatfágalaš fáttáid birra, reflekteret ja searvat fágaságastallamiidda daid birra gyhtjelassh darjodh siebriedahkefaageles aamhtesi bïjre, ussjedidh jïh meatan årrodh faagesoptsestimmine dej aamhtesi bïjre gávdnat ja ovdandivvut dieđuid servodatfágalaš fáttáid birra láhččojuvvon gálduin, maiddái digitála, ja árvvoštallat leat go dieđut ávkkálaččat ja luohtehahttit bïevnesh siebriedahkefaageles aamhtesi bïjre gaavnedh jïh åehpiedehtedh sjïehteladteme gaaltijijstie, aaj digitaale, jïh vuarjasjidh mejtie bïevnese lea nuhteligs jïh jaahkods geavahit Interneahta jierpmálaččat digitála oktavuođas ja dovdat personsuodjalusa njuolggadusaid digitála mediain vihkeles nedtejiermiem nuhtjedh digitaale ektiebarkosne, jïh daajroem utnedh persovnevaarjelimmien njoelkedassi bïjre digitaale meedijinie geavahit lohkama ja šláddjema metodaid álkes servodatfágalaš iskkademiin, ja ovdandivvut álkes cealkagiid meriid ja sturrodaga birra diagrámmain ja tabeallain vuekieh nuhtjedh juktie bæjjese ryöknedh jïh klaassifiseradidh aelhkie siebriedahkefaageles goerehtimmine, jïh aelhkie dïejvesh åehpiedehtedh veahkan jïh stoeredahken bïjre diagrammine jïh tabelline čállit álkes teavsttaid servodatfágalaš fáttáid birra ja geavahit fága vuođđodoahpagiid aelhkie tjaalegh tjaeledh siebriedahkefaageles aamhtesi bïjre, jïh vihkeles faagedïejvesh nuhtjedh hábmet ja govvidit muitalusaid olbmuid birra geat ellet iešguđet dilálašvuođain ja buohtastahttit birgenlágiid soptsesh almetji bïjre sjugniedidh jïh vuesiehtidh mah joekehts jieledenuepiej nuelesne jielieh, jïh jieledenuepide viertiestidh buktit ovdamearkkaid dasa mo olbmuin leat iešguđetlágan oaivilat, ahte iešguđetlágan olbmuid deaivvadeamit sáhttet leat sihke addevaččat ja riidovuložat, ja ságastallat empatiija ja olmmošárvvu birra vuesiehtimmieh vedtedh guktie almetjh joekehts mïelh utnieh, gaavnesjimmieh ovmessie almetji gaskem maehtieh dovne hijven årrodh jïh ovvaantoeh vedtedh, jïh empatijen jïh almetje-aarvoen bïjre soptsestidh Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh geavahit doahpagiid ovddešáigi, dálááigi ja boahtteáigi iežas ja iežas bearraša birra dïejvesidie dejpeli, daaletje tïjjen jïh båetijen biejjien nuhtjedh jïjtse bïjre jïh fuelhkien bïjre ságastallat mo geađgeáiggeolbmot birgejedje bivdimiin ja čoaggimiin ja fantaseret vuosttaš olbmuid birra geat bohte guvlui maŋŋá jiekŋaáiggi soptsestidh guktie gierkie-aalterealmetjh vijrijinie jïh tjöönghkijinie veasoejin, jïh fantaseradidh dej voestes almetji bïjre mah laantese böötin jïengetïjjen mænngan gávdnat dieđuid iežas soga birra, ovtta – guovtti buolvva maŋos, ja ovdandivvut daid ja muitalit mo eallinvuogit, birgejupmi ja sohkabealrollat leat rievdan bïevnesh gaavnedh jïjtse maadtoeladtji bïjre mah akten göökten boelven gietjeste veasoejin, jïh soptsestidh guktie jieledevuekie, jieledenuepie jïh kjønnsråållah leah jorkesamme dovdát historjjálaš luottaid iežas lagašbirrasis ja guorahallat báikkálaš čoakkáldagaid ja muitomearkkaid dejpeli gïejh jïjtse voengesne damtijidh, jïh gietskies våarhkoeh jïh mojhtesemïerhkh goerehtidh válddahit Sámi ruovdeáiggi váldoiešvuođaid ja ságastallat Norgga ja muđui Davviriikkaid bronsaáiggi ja ruovdeáiggi birra åejvievæhtah buerkiestidh ruevtie-aaltarisnie Saepmesne, jïh bronse-aalteren jïh ruevtie-aalteren bïjre Nöörjesne jïh Noerhtelaantine soptsestidh muitalit mo bivdoservodaga nuppástuvvan vuođđoealáhusekonomiijan rievdadii eallinvugiid Sámis ja Norggas soptsestidh guktie sertiestimmie bivtemesiebriedahkeste aalkoejieleme-ekonomijese jieledevuekiem jarkeli Saepmesne jïh Nöörjesne ságastallat manne ja mo miessemánu 17. b. ja guovvamánu 6. b. ávvuduvvojit, ja muitalit eará riikkaid nationálabeivviid birra soptsestidh man åvteste jïh guktie almetjh suehpeden 17. b. jïh goevten 6. b. heevehtieh, jïh naan jeatjah laanti nasjovnaalebiejjiej bïjre soptsestidh Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh namuhit sámegiel ja dárogiel namaid ja sajustit ruovttubáikki, ruovttugieldda, ruovttufylkka, Sámi ja Norgga kártii saemien jïh nöörjen nommh nuhtjedh, jïh hïejmesijjiem, hïejmetjïeltem, hïejmefylhkem, Saepmiem jïh Nöörjem kaarhtese bïejedh namuhit ja sajustit riikkaid Davviriikkain, máilmmiábiid ja máilmmiosiid ja gávdnat geográfalaš namahusaid kárttas nommem bïejedh dejtie Noerhtelaantine laantide jïh dejtie kaarhtese bïejedh, veartenemearojde jïh veartenebielide kaarhtese bïejedh, jïh geografeles dïejvesh kaarhtine gaavnedh válddahit sámi jahkodatjoru ja muitalit mo eallin ja barggut leat čadnon dán jorrui dam saemien jaepiegievliem buerkiestidh, jïh soptsestidh guktie jielede jïh barkoe leah ektiedamme daan geavlan válddahit eanadathámiid, geavahanguovlluid ja báikkiid suokkardemiin eanadaga skuvlla ja ruovttu lahka, ja geavahemiin sámegiel ja dárogiel namahusaid daidda eatnemehammoeh, åtnoedajvh jïh sijjieh buerkiestidh viehkine eatnemem goerehtidh skuvlen jïh hïejmen lïhke, jïh saemien jïh nöörjen dïejvesh dejtie nuhtjedh muitalit dehálaš eanadagaid ja eanahámiid birra Norggas, muhtun eará riikkain ja Sámis vihkeles eatnemi jïh eatnemehammoej bïjre soptsestidh Nöörjesne, naan jeatjah laantine jïh Saepmesne ságastallat báikkiid, olbmuid ja gielaid birra ja plánet ja ovdandivvut mátkki Sámis sijjiej, almetji jïh gïeli bïjre soptsestidh, jïh aktem feelemem Saepmesne soejkesjidh jïh åehpiedehtedh čujuhit ja dádjadit almmiguovlluid mielde ja selvehit manne leat áigeerohusat tjuvtjiedidh jïh vaaksjoehtidh elmie-otnjegi mietie, jïh buerkiestidh man åvteste tïjjejoekehtsh Servodatoahppu Siebriedahkedaajroe Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh muitalit sámi kultuvrra ja eallinvuogi guovddáš iešvuođaid birra dálááiggis ja sámiid stáhtusa birra eamiálbmogin vihkeles væhtaj bïjre saemien kultuvresne jïh jieledevuekesne daan biejjien soptsestidh, jïh saemiej statusen bïjre goh aalkoe-almetjh ságastallat iešguđetlágan bearašmálliid birra ja bearraša ja fulkkiid oktavuođaid ja doaimmaid birra jeerehtsi bïjre soptsestidh fuelhkiehammojne, jïh ektiedimmiej jïh laavenjassi bïjre fuelhkesne jïh slïektesne soptsestidh buktit ovdamearkkaid vuoigatvuođaide mat mánáin leat, iešguđet vuordámušain maid nieiddat ja gánddat vásihit árgabeaivvis, ja ságastallat mo dát vuordámušat sáhttet vásihuvvot vuesiehtimmieh vedtedh naan reaktide maanah utnieh, ovmessie veanhtadimmieh nïejth jïh baernieh sijjen aarkebiejjien dåastoeh, jïh soptsestidh guktie dah maehtieh veanhtadimmide dååjredh iskat nieiddaid ja gánddaid ruhtageavaheami ja ságastallat beliid mat váikkuhit geavaheapmái goerehtidh guktie nïejth jïh baernieh beetnegh nuhtjieh, jïh tsiehkiej bïjre soptsestidh mah åtnoem tsevtsieh ságastallat fáttáid birra mat gusket seksualitehtii, rádjabidjamii, veahkaválddálašvuhtii ja árvvusatnimii aamhtesi bïjre soptsestidh mah leah seksualiteetese, raastebïejemasse, vædtsoesvoetese jïh seahkaræmman ektiedamme ráhkadit bajilgova mii čájeha makkár norpmat gusket olbmuid gaskavuođaide, ja čilget norpmaid rihkkuma váikkuhusaid bijjieguvviem njoelkedassijste darjodh mah tsiehkiem almetji gaskem sjïehtesjieh, jïh konsekvensh buerkiestidh jis njoelkedasside meadta hábmet ja čuovvut servvoštallannjuolggadusaid ja oassálastit skuvlaservodaga demokráhtalaš mearrádusain njoelkedassh hammoedieh jïh nuhtjedh gosse mubpiejgujmie ektine, jïh meatan årrodh demokrateles sjæjsjalimmine skuvlesiebriedahkesne ságaškuššat vuoiggalašvuođa- ja ovttadássásašvuođaáddejumiid digkiedidh mah vuajnoeh almetjh utnieh reaktavoeten jïh seammavyörtegsvoeten bïjre Gelbbolašvuođamihttomearit 7. jahkeceahki maŋŋil Maahtoeulmieh 7. daltesen mænngan Dutki Goerehtæjja Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh sátnádit ovtta servodatfágalaš gažaldaga, evttohit vejolaš čilgehusaid ja čuvget gažaldaga iskkadeami bokte aktem siebriedahkefaageles gyhtjelassem hammoedidh, raeriestidh seapan buerkiestimmieh jïh gyhtjelassem tjïelkestidh akten goerehtimmien tjïrrh digaštallat servodatfágalaš fáttáid árvvusanedettiin earáid oainnuid, geavahit relevánta fágadoahpagiid ja earuhit oaiviliid ja fáktá siebriedahkefaageles aamhtesh digkiedidh jïh seahkarimmiem utnedh mubpiej vuajnose, sjyöhtehke faagedïejvesh nuhtjedh, jïh mïeli jïh faaktaj gaskem joekehtidh lohkat teavsttaid olbmuid birra geat ellet iešguđet dilálašvuođain, ja ságaškuššat manne sii jurddašit, dahket ja vásihit dáhpáhusaid iešguđet láhkai tjaalegh lohkedh almetji bïjre mah joekehts jieledenuepiej nuelesne veasoeh, jïh digkiedidh man åvteste dah ussjedieh, darjoeh jïh heannadimmieh dååjrieh joekehtslaakan bidjat historjjálaš dáhpáhusaid áiggi dáfus maŋŋálaga ja kártii gellie heannadimmieh histovrijesne jïh mijjen tïjjen tïjjeseavan jïh kaarhtese bïejedh čađahit ja ovdandivvut iskkademiid mat gáibidit lohkama ja rehkenastima geavahettiin dieđuid tabeallain ja diagrámmain goerehtimmieh tjïrrehtidh jïh åehpiedehtedh mah ryöknemem krievieh viehkine bïevnesijstie tabellijste jïh diagrammijste gávdnat ja ávkkástallat servodatfágalaš dieđuid ohcamiin digitála gálduin, árvvoštallat gávdnosiid ja čuovvut jierpmálaš neahttageavaheamineahtta ja neahttaetihka njuolggadusaid siebriedahkefaageles bïevnesh gaavnedh jïh olkese giesedh gosse digitaale gaaltijinie ohtsede, vuarjasjidh maam gaavneme jïh nedtejiermien jïh nedte-etihken njoelkedassh steeredh geavahit digitála reaidduid ovdandivvut servodatfágalaš barggu ja čuovvut personsuodjalusa ja dahkkivuoigatvuođa njuolggadusaid digitaale dïrregh nuhtjedh juktie siebriedahkefaageles barkoem åehpiedehtedh, jïh persovnevaarjelimmien jïh aalkoereaktan njoelkedassh steeredh čállit servodatfágalaš teavstta geavahettiin relevánta fágadoahpagiid ja máŋga gáldu siebriedahkefaageles tjaalegem tjaeledh viehkine sjyöhtehke faagedïejvesh jïh jienebh gaaltijh nuhtjedh Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh selvehit sámi siidaservodaga siebriedahkem aktene sïjtesne buerkiestidh, dsj. muitalit Sámi ja Norgga servodatovdáneami váldoiešvuođaid birra 800–900-loguid rájes 1700-logu loahpa rádjai, ja dárkileappot selvehit Sámi koloniserema, namalassii kránnjáálbmogiid fásta ásaiduvvama Sápmái åejvievæhtide buerkiestidh siebriedahkeevtiedimmesne Saepmesne jïh Nöörjesne 800-900-låhkoen raejeste 1700-låhkoen minngiegietjien raajan, jïh koloniseradimmiem Saepmeste veelebe buerkiestidh, dsj. selvehit Norgga nationála minoritehtaid ja válddahit sin vuoigatvuođaid, historjjá ja birgejumi váldoosiid nasjovnaale unnebelåhkoeh buerkiestidh mah Nöörjesne gååvnesieh, jïh åejvievæhtide buerkiestidh dej reaktine, histovrijesne jïh jieledenuepine válddahit nissonolbmuid ja almmáiolbmuid birgejumi ovdáneami ja ságastallat dásseárvvu birra evtiedimmiem buerkiestidh jieledevuekine nyjsenæjjide jïh kaarride, jïh mïrrestallemen bïjre soptsestidh sajustit dološ johkakultuvrraid kártii ja bidjat daid áiggi dáfus maŋŋálaga ja ovdandivvut daid váldoiešvuođaid aareh jeanoekultuvrh kaarhtese jïh tïjjeseavan bïejedh, jïh vihkeles væhtah dej bïjre åehpiedehtedh gávdnat dieđuid antihkaáiggi greikka ja romalaš servodagaid birra, ja gávdnat ovdamearkkaid dasa mo dát kultuvrrat leat báidnán min iežamet áiggi bïevnesh gaavnedh greeske jïh rovmeren siebriedahki bïjre antihkesne, jïh vuesiehtimmieh gaavnedh guktie dej kultuvre lea mijjen jïjtse tïjjem tsevtseme selvehit gaskaáiggi, renesánssa ja čuvgehusáiggi guovddáš iešvuođaid Eurohpás, ja digaštallat manne áigodagat ná juhkkojuvvojit vihkeles væhtah buerkiestidh tïjjeboelhkine gaske-aaltere, renessanse jïh bïevnesetïjje Europesne, jïh digkiedidh man åvteste daate tïjjejoekedimmie ovdanbuktit eurohpálaččaid gávnnahusmátkkiid, válddahit kulturdeaivvademiid ja ságastallat mo dán sáhtte vásihit aajhtsemefeelemh vuesiehtidh mejtie europejerh darjoejin, soptsestidh guktie lij gosse ovmessie kultuvrh sinsitniem gaavnesjin jïh guktie daah dam dåårjin Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh geavahit atlasa, viežžat dieđuid bábirtemákárttain ja digitála kártabálvalusain, sajustit Sámi báikenamaid kártii ja selvehit dáid, ja sajustit kránnjágielddaid, Norgga fylkkaid ja máilmmi stuorámus riikkaid kártii atlasem nuhtjedh, bïevnesh veedtjedh paehpere-teemakaarhtijste jïh digitaale kaarhtedïenesjijstie, sijjienommh Saepmesne kaarhtese bïejedh jïh dejtie buerkiestidh, jïh kraannatjïelth, fylhkine Nöörjesne jïh doh stööremes laanth veartenisnie kaarhtese bïejedh registreret ja dulkot jiekŋaáiggi luottaid ruovttubáikkis ja čilget jiekŋaáiggi mearkkašumi eatnamiid hápmašuvvamii ja riikii oppalaččat vïhtesjadtedh jïh toelhkestidh gïejh jïengetïjjeste hïejmesijjesne, jïh buerkiestidh maam jïengetïjje abpe eatnamasse jïh laantese darjoeji čilget luondduriggodagaid, ealáhusaid, ássama ja eallinvuogi oktavuođaid ektiedimmieh buerkiestidh gaskem eatnemevierhtieh, jielemh, årrome, jïh jieledevuekieh buohtastahttit Eurohpá riikkaid ja eará máilmmiosiid riikkaid ovttaláganvuođaid ja erohusaid hedtieh jïh joekehtsh viertiestidh laanti gaskem Europesne, jïh laantine jeatjah veartenebieline selvehit dálkkádat- ja šaddodatguovlluid máilmmis ja mo olbmot ávkkástallet daid, ja selvehit sámegiel namahusaid klijma- jïh vegetasjovnedajvh veartenisnie buerkiestidh, jïh guktie almetjh nåhtoem utnieh dejstie, jïh saemien dïejvesh buerkiestidh válddahit mo buvttadeapmi ja geavaheapmi sáhttet bilidit ekovuogádagaid ja nuoskkidahttit eatnama, čázi ja áimmu, ja ságaškuššat mo dán sáhtášii eastadit ja divvut buerkiestidh guktie dorjemasse jïh åtnoe maehtieh økosysteemide earjoehtidh, jïh jåartam, tjaetsiem jïh elmiem jotskelidh, jïh digkiedidh guktie maahta dam heerredidh jïh dåvvodh válddahit mo Norga geavaha eará máilmmiguovlluid riggodagaid buerkiestidh guktie Nöörje vierhtieh nuhtjie jeatjah lehkeste veartenisnie registreret báhtareddjiid báhtaremiid, čilget manne muhtumat šaddet ruovtturiikkaineaset báhtarit, ja ságaškuššat mo lea boahtit amas riikii báhtareaddjin baataræjjastraejmieh vïhtesjadtedh, buerkiestidh man åvteste naaken sijjen hïejme-laantijste baatarieh, jïh digkiedidh guktie maahta årrodh akten ammes laantese baataræjjine båetedh Servodatoahppu Siebriedahkedaajroe Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh addit ovdamearkkaid iešguđetlágan gaskaomiin kommersiála váikkuheapmái ja digaštallat mo dát sáhttet váikkuhit geavahandábiide ja persovnnalaš ekonomiijii vuesiehtimmieh vedtedh jïh digkiedidh guktie kommersijelle tsevtseme ovmessie meedijijstie maahta tsevtsedh maam vaarojde mijjieh veeljebe jïh persovneles ekonomijem ságastallat ráhkesvuođa ja árvvusatnima, iešguđetlágan seksuálalaš gessomiid, ovttaseallima ja bearraša birra, ja digaštallat váikkuhusaid das go ii árvvusane erohusaid gieriesvoeten jïh seahkarimmien bïjre soptsestidh, jeereldihkie seksuellevoeti bïjre, ektiejieleden jïh fuelhkien bïjre, jïh konsekvenside digkiedidh jis seahkarimmie joekehtsidie fååtese válddahit rollaid iežas árgabeaivvis ja guorahallat ja digaštallat makkár vuordámušat daidda rollaide čatnasit råållah jïjtse aarkebiejjien buerkiestidh, jïh goerehtidh jïh soptsestidh veanhtadimmiej bïjre mah leah daejtie råållide ektiedamme addit ovdamearkkaid dasa mo sohkabealrollat ja seksualitehta ovdanbuktojuvvojit iešguđet mediain ja digaštallat makkár vuordámušat dáidda hábmejuvvojit vuesiehtimmieh vedtedh guktie kjønnsråållah jïh seksualtiteete våajnoes dorjesuvvieh ovmessie meedijinie, jïh digkiedidh dejtie ovmessie veanhtadimmide daate maahta sjugniedidh ságaškuššat duhpáha ja iešguđet gárihuhttinmirkkuid geavaheami ja daid váikkuhusaid gyhtjelassh jïh konsekvensh digkiedidh åtnoste jïh miste-åtnoste dågkeste jïh ovmessie geeruvevierhtijste selvehit mii servodat lea, ja reflekteret manne olbmot servet oktii servodahkan buerkiestidh mij akte siebriedahke lea, jïh ussjedidh man åvteste almetjh siebriedahkine tjåanghkenieh selvehit Norgga deháleamos fápmoásahusaid, oktan Sámedikkiin, ja sin váldobargguid, ja digaštallat erohusa eallit demokratiijas ja eallit servodagas demokratiija haga dejtie vihkielommes faamoeinstitusjovnide Nöörjesne buerkiestidh, aaj Saemiedigkie, jïh dej åejvielaavenjassh, jïh digkiedidh joekehtsem gaskem aktene demokratijesne jieledh jïh aktene siebriedahkesne bielelen demokratije čilget mii politihkalaš bellodat lea, ja selvehit Norgga politihkalaš bellodagaid muhtun guovddáš vuostálasvuođaid buerkiestidh mij akte politihkeles krirrie lea, jïh buerkiestidh naan vihkeles vuestiebielieh dej politihkeles krirriej gaskem Nöörjesne selvehit makkár geatnegasvuođat, vuoigatvuođat ja vejolašvuođat mánáin ja nuorain leat váikkuhit buerkiestidh mah dïedth, reaktah jïh nuepieh meatan årrodh, maanah jïh noerh utnieh buktit ovdamearkkaid kultuvrralaš symbolaide ja selvehit maid mii oaivvildat identitehta- ja kultuvra-doahpagiin vuesiehtimmieh vedtedh kultuvrelle symbovline, jïh buerkiestidh maam mijjieh vïenhtebe dïejvesinie identiteete jïh kultuvre selvehit dálá sámi servodaga váldoiešvuođaid ja digaštallat iešguđetlágan ealáskahttinvugiid åejvievæhtide buerkiestidh daan beajjetje saemien siebriedahkesne jïh ovmessie jealajehtemevuekieh digkiedidh ovdandivvut áigeguovdilis servodatriiddu ja ságaškuššat mo dan sáhtášii čoavdit aktem sjyöhtehke siebriedahke-ovvaantoem digkiedidh, jïh digkiedidh guktie maahta dam loetedh ságastallat ON ’ ja eará riikkaidgaskasaš ovttasbargguid ulbmila, dása gullá eamiálbmotovttasbargu, ja buktit ovdamearkka Norgga rollii ovttasbargguin aajkoem digkiedidh EN:ine jïh jeatjah gaskenasjovnaale laavenjostojne, daan nuelesne aalkoe-almetjelaavenjostoe, jïh vuesiehtimmieh vedtedh Nöörjen råållese laavenjostojne Gelbbolašvuođamihttomearit 10. jahkeceahki maŋŋil Maahtoeulmieh 10. daltesen mænngan Dutki Goerehtæjja Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh sátnádit gažaldagaid servodatdiliid birra, plánet ja čađahit iskkadeami ja ságaškuššat gávdnosiid ja bohtosiid njálmmálaččat ja čálalaččat gyhtjelassh hammoedidh tsiehkiej bïjre siebriedahkesne, soejkesjidh jïh tjïrrehtidh aktem goerehtimmiem jïh digkiedidh njaalmeldh jïh tjaaleldh maam gaavneme jïh illedahkide geavahit servodatfágalaš doahpagiid fágaságastallamiin ja ovdanbuktimiin iešguđet digitála reaidduiguin ja hukset viidáseappot earáid buktagiidda siebriedahkefaageles dïejvesh nuhtjedh faagesoptsestimmine jïh åehpiedehteminie ovmessie digitaale dïrregigujmie, jïh vijriesåbpoe soptsestidh dan bïjre maam mubpieh soptsestamme geavahit statistihkalaš gálduid meroštallat ja válddahit servodatfágalaš ságaškuššamiid tendeanssaid ja variašuvnnaid ja árvvoštallat addá go statistihkka luohtehahtti dieđuid statistihkeles gaaltijh nuhtjedh juktie aerviedidh jïh buerkiestidh otnjegh jïh jeerehtsh siebriedahkefaageles digkiedimmine, jïh vuarjasjidh mejtie statistihke jaahkods bïevnesh vadta čájehit mo dáhpáhusat sáhttet ovdanbuktojuvvot iešguđet láhkai, ja ságaškuššat mo beroštumit ja ideologiija sáhttet báidnit oainnu dasa mii orru fáktán ja duohtavuohtan vuesiehtidh guktie maahta heannadimmieh joekehtslaakan åehpiedehtedh, jïh digkiedidh guktie ïedtjh jïh ideologije maehtieh almetji vuajnoem tsevtsedh mij lea faaktah jïh saetniesvoete reflekteret servodatfágalaš gažaldagaid iešguđet digitála gálduid ja bábirgálduid dieđuid vehkiin ja digaštallat gálduid ulbmiliid ja relevánssa siebriedahkefaageles gyhtjelassi bïjre ussjedidh viehkine bïevnesijstie ovmessie digitaale gaaltijijstie jïh paehperegaaltijijstie, jïh gaaltiji aajkoem jïh sjyöhtehkevoetem digkiedidh identifiseret servodatfágalaš ákkaid, fáktáid ja čuoččuhusaid servodatdebáhtain ja digaštallamiin Interneahtas, árvvoštallat daid kritihkalaččat ja árvvoštallat vuoigatvuođaid ja váikkuhusaid go almmuha Internehttii siebriedahkefaageles argumenth, faaktah jïh jiehtegh damtijidh siebriedahkedigkiedimmine jïh digkiedimmine Gaskeviermesne, dejtie laejhtehkslaakan vuarjasjidh, jïh reaktah jïh konsekvensh vuarjasjidh gosse dejtie Gaskeviermesne bæjhkohte hutkat muitalusaid olbmuid birra iešguđet ovddeš ja dálá servodagain ja čájehit mo birgejupmi ja árvvut váikkuhit jurdagiidda ja daguide soptsesh sjugniedidh almetji bïjre ovmessie siebriedahkijste åvtesne jïh daaletje tïjjen, jïh vuesiehtidh guktie jieledenuepieh jïh aarvoeh åssjaldahkide jïh dahkojde tsevtsieh čállit servodatfágalaš teavsttaid ja geavahit aiddolaš fágadoahpagiid, vuođuštuvvon konklušuvnnaid ja gáldočujuhusaid siebriedahkefaageles tjaalegh tjaeledh viehkine veele faagedïejvesijstie, buerkiestamme konklusjovnijste jïh gaaltijevuesiehtimmijste Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh gávdnat ovdamearkkaid dáhpáhusaide mat leat leamaš mielde hábmemin dálá Sámi ja Norgga, ja digaštallat mo servodat livččii sáhttán šaddat jus dat livčče dáhpáhuvvan eará láhkai vuesiehtimmieh gaavnedh heannadimmine mah leah viehkiehtamme daan beajjetje Saepmiem jïh Nöörjem hammoedidh, jïh digkiedidh guktie siebriedahke lij maahteme sjïdtedh dastegh dah heannadimmieh lin jeatjahlaakan orreme ságaškuššat olmmošárvoideála, vealaheami ja rasismma ovdáneami historjjálaš ja dálááiggi perspektiivvas idealem digkiedidh almetjeaarvoen, sïerredimmien jïh rasisme-evtiedimmien bïjre aktene histovreles jïh daaletje tïjjen perspektijvesne ovdandivvut sámi historjjá dehálaš guovddáš ovdánaniešvuođaid 1800-logus gitta 1900-logu gaskamuddui, ja digaštallat mo dáruiduhttinpolitihkka váikkuhii ovttaskas olbmuide ja servodahkii vihkeles evtiedimmievæhtah åehpiedehtedh saemien histovrijesne 1800-låhkoen jïh voestes lehkien 1900-låhkoste, jïh konsekvensh digkiedidh daaroedehtemepolitihkeste dan akten almetjasse jïh siebriedahkese gávdnat ovdamearkkaid politihkalaš mobiliseremii ja kultuvrralaš visualiseremii sámi historjjás 1900-logu gaskamuttu rájes otnážii vuesiehtimmieh gaavnedh politihkeles mobiliseradimmien jïh kultuvrelle visualiseradimmien bïjre saemien histovrijesne 1900-låhkoen gaskoeh raejeste daan raajan ovdandivvut norgga historjjá dehálaš ovdánaniešvuođaid 1800-logus gitta 1900-logu gaskamuddui ja válddahit mo dat čujuhit dálá servodahkii vihkeles evtiedimmievæhtah åehpiedehtedh nöörjen histovrijesne 1800-låhkoen jïh voestes lehkien 1900-låhkoen, jïh buerkiestidh guktie dah daan beajjetje siebriedahken vööste tjuvtjiedieh selvehit čálgostáhta ovdáneami ja válddahit dálá Norgga iešvuođaid buerkiestidh guktie tryjjesstaate evtiesovvi jïh buerkiestidh væhtah Nöörjesne daan biejjien selvehit teknologalaš ja servodatlaš nuppástuhttimiid maid industriála revolušuvdna dagahii teknologeles jarkelimmieh jïh siebriedahkejarkelimmieh buerkiestidh dan industrijelle revolusjovnen gaavhtan selvehit daid jurdagiid ja fámuid mat mielddisbukte Amerihká friddjavuođasoađi ja Fránskka revolušuvnna, ja válddahit mo dat váikkuhii Norgga demokráhtalaš ovdáneapmái åssjalommesh jïh faamoeh buerkiestidh mah dam amerijhken frijjevoetegæmhpoem jïh dam fraanske revolusjovnem sjugniedin, jïh buerkiestidh guktie dïhte dam demokrateles evtiedimmiem Nöörjesne tsevtsi selvehit kolonialismma ja imperialismma ja addit ovdamearkkaid dekoloniseremii kolonialismen jïh imperialismem buerkiestidh, jïh vuesiehtimmieh vedtedh avkoloniseradæmman ságaškuššat 1900- ja 2000-loguid guovddáš riikkaidgaskasaš riidduid sivaid ja váikkuhusaid fåantoeh jïh illedahkh digkiedidh stoerre gaskenasjovnaale ovvaantojste 1900-låhkoen jïh 2000-låhkoen ságaškuššat ođđa áiggi dehálaš servodatnuppástuvvamiid ja reflekteret das mo dálá servodat rahpá vejolašvuođaid ođđa nuppástuvvamiidda vihkeles siebriedahkejarkelimmieh digkiedidh urrebe tïjjen, jïh ussjedidh guktie daan beajjetje siebriedahke orre jarkelimmieh sjugnede Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh báikádit ja dokumenteret máilmmi geográfalaš váldoiešvuođaid bajilgova ja buohtastahttit iešguđet riikkaid ja regiovnnaid gaavnedh jïh vihtiestidh bijjieguvviem geografeles åejvievæhtijste veartenisnie, jïh ovmessie laanth jïh regijovnh viertiestidh lohkat, dulkot ja atnit bábirkárttaid ja digitála kárttaid, mihttoláva ja kártamearkkaid ja buohtastahttit árbevirolaš ja ođđaáigásaš vugiid dádjadit luonddus lohkedh, toelhkestidh jïh nuhtjedh paehperekaarhth jïh digitaale kaarhth, möölegeståahkem jïh kaarhtevæhtah, jïh aerpievuekien jïh daajbaaletje vuekieh viertiestidh guktie maahta eatnamisnie gaavnedh selvehit eatnama siskkáldas ja olgguldas fámuid, áibmohivvodaga lihkadeami, čázi birrajohtima, dálkki, dálkkádagaid ja šaddodaga, ja ságaškuššat luonddu ja servodaga oktavuođaid buerkiestidh sisnjeldh jïh byjngetje faamoeh eatnamisnie, guktie elmesne svæhtja, guktie tjaetsie eatnamisnie jåhta, veareldem, klijmam jïh vegetasjovnem buerkiestidh jïh ektiedimmieh eatnemen jïh siebriedahken gaskem digkiedidh selvehit man viiddis Sápmi lea, ja mo nationálastáhtaid ráját ja hálddašanráját juhket guovlluid buerkiestidh gusnie dïhte geografeles Saepmie, jïh guktie nasjovnaalestaati raasth jïh reeremerasth daejtie dajvide juekieh selvehit sámi eanadatnamahusaid ja sámi báikenamaid buerkiestidh naan saemien dïejvesh eatnemehammojne jïh saemien sijjienommh suokkardit mo olbmot ávkkástallet luondduvuođu, eará riggodagaid ja teknologiija Norggas ja máilmmi eará riikkain, ja ságaškuššat guoddevaš ovdáneami eavttuid goerehtidh guktie almetjh nuhtjieh eatnemevåaromem, jeatjah vierhtieh jïh teknologijem Nöörjesne jïh jeatjah laantine veartenisnie, jïh premisside akten monnehke evtiedæmman digkiedidh guorahallat ja digaštallat riggodagaid geavaheami ja boasttugeavaheami, ja makkár váikkuhusaid dat sáhttá buktit birrasii, ja makkár riidduid dat sáhttá dagahit báikkálaččat ja máilmmiviidosaččat goerehtidh jïh digkiedidh åtnoem jïh miste-åtnoem vierhtijste, mah konsekvensh daate maahta åadtjodh byjresasse jïh siebriedahkese, jïh mah ovvaantoeh daate maahta sjugniedidh gietskene jïh abpe veartenisnie buohtastahttit álbmogiid sturrodaga, struktuvrra ja lassáneami ja analyseret álbmotovdáneami, urbaniserema ja fárremiid ođđasat áiggis stoeredahkem, struktuvrem jïh sjïdtemem årrojedåehkine viertiestidh, jïh evtiedimmiem årroejijstie, urbaniseradimmiem jïh juhtemem urrebe tïjjen analyjseradidh kártet iešguđet máilmmiosiid eallineavttuid, ja čilget gefiid ja riggáid stuorra erohusaid ja ságaškuššat doaibmabijuid mo dásset juohkima goerehtalledh man jeereldihkie almetjh ovmessie bieline veartenistie veasoeh, dejtie stoerre joekehtsidie giefies jïh ræjhkoes gaskem buerkiestidh, jïh råajvarimmieh digkiedidh akten jïebnebe joekedæmman Servodatoahppu Siebriedahkedaajroe Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh selvehit mo iešguđet politihkalaš bellodagat ovddidit iešguđet árvvuid ja beroštumiid, laktit dáid áigeguovdilis servodatgažaldagaide ja ákkastallat iežas oainnu buerkiestidh guktie ovmessie politihkeles krirrieh ovmessie aarvoeh jïh ïedtjh eevtjieh, daam sjyöhtehke siebriedahkegyhtjelasside ektiedidh, jïh jïjtse vuajnoen åvteste argumenteradidh selvehit politihkalaš ásahusaid Norggas ja Sámis ja politihkalaš ásahusaid rollajuogadeami politihkeles institusjovnh Nöörjesne jïh Saepmesne buerkiestidh, jïh råållajoekedimmiem dej politihkeles institusjovni gaskem buktit ovdamearkkaid dasa maid ovttasbargu, mielváikkuheapmi, demokratiija ja searvan mearkkašit našuvnnalaččat, báikkálaččat, organisašuvnnain ja skuvllas vuesiehtimmieh vedtedh maam mïelide laavenjostoe, meatanårrome jïh demokratije utnieh nasjovnaale jïh gietskene suerkine, siebrine jïh skuvlesne selvehit ON-lihtu, ON ’ olmmošvuoigatvuođajulggaštusa ja guovddáš ON-konvenšuvnnaid váldoprinsihpaid, oktan ILO-konvenšuvnnain eamiálbmotvuoigatvuođaid birra, čájehit mo dat bohtet ovdan lágain, ja ságaškuššat olmmošvuoigatvuođaid rihkkuma váikkuhusaid åejvieprinsihpide buerkiestidh EN-sjïehtedimmesne, EN-almetjereaktabæjhkoehtimmesne jïh vihkeles EN-konvensjovnine, aaj ILO-konvensjovne aalkoe-almetji reaktaj bïjre, vuesiehtidh guktie dah våajnoes sjidtieh laakine, jïh konsekvenside digkiedidh gosse almetjereaktide miedtele buktit ovdamearkkaid dasa mo ráhkesvuođa ja seksualitehta oktavuođa áddejupmi sáhttá rievddadit kultuvrras ja kultuvrraid gaskkas vuesiehtimmieh vedtedh guktie goerkese gieriesvoeten jïh seksualiteeten bïjre maehtieh jeerehtidh kultuvrine jïh kultuvri gaskem analyseret sohkabealrollaid seksualitehta govvidemiid oktavuođas ja čilget sávahahtti seksuála oktavuođa ja seksuála veahkaválddálašvuođa erohusa kjønnsråållah analyjseradidh gusnie seksualtiteeten bïjre soptsestamme, jïh joekehtsem buerkiestidh vaajteles seksuelle gaskesen jïh seksuelle meadtoen gaskem buktit ovdamearkkaid dasa mo láhkarihkkun lea meannuduvvon, digaštallat rihkolašvuođa sivaid ja váikkuhusaid ja čilget mo riektestáhta doaibmá vuesiehtimmieh vedtedh guktie akte meadtoe lea gïetesovveme, fåantoeh digkiedidh man åvteste kriminaliteete sjædta jïh konsekvenside kriminaliteeteste, jïh buerkiestidh guktie reaktastaate fungerede selvehit guottut-, ovdagáttut- ja rasisma-doahpagiid ja árvvoštallat mo guottut sáhttet váikkuhuvvot ja mo ovttaskas olmmoš ja servodat sáhttet eastadit ovdagáttuid ja rasismma buerkiestidh dïejvesidie vuajnoeh, vaanesovme jïh rasisme, jïh vuarjasjidh guktie vuajnoeh maehtieh tsevtseme sjïdtedh, jïh guktie fïereguhte jïh siebriedahke maehtieh vaanesovmi jïh rasismen vööste barkedh guorahallat árbevirolašmáhtu ja ságaškuššat mo árbevirolašmáhttu sáhttá fievrreduvvot ođđaáigásaš oktavuođaide aerpievuekien daajroem goerehtidh, jïh digkiedidh guktie maahta aerpievuekien daajroem sertiestidh daajbaaletje ektiedimmide válddahit mo geavahanvuogit leat rievdan Norggas, ja selvehit geavaheaddjivuoigatvuođaid buerkiestidh guktie åtnoe vaarojste jïh dïenestijstie lea evtiesovveme Nöörjesne, jïh utnijereaktide buerkiestidh válddahit duhpáha ja gárihuhttinmirkkuid geavaheami ovdáneami ja váikkuhusaid Norggas ja reflekteret guottuid gárihuhttinmirkkuide buerkiestidh evtiedimmiem jïh konsekvensh dågka- jïh geeruvevoete-åtnoste Nöörjesne, jïh ussjedadtedh mah vuajnoeh almetjh utnieh geeruvevoetevierhtide válddahit norgga ekonomiija váldoiešvuođaid ja mo dat lea čadnon globála ekonomiijii åejvievæhtah buerkiestidh nöörjen ekonomijesne, jïh guktie dïhte lea ektiedamme abpeveartenen ekonomijine Gelbbolašvuođamihttomearit Jo1/Jo2 maŋŋil Maahtoeulmieh Jåa1 / Jåa2 mænngan Dutki Goerehtæjja Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh sátnádit áigeguovdilis servodatfágalaš čuolmma ja čállit ságaškušši teavstta mas geavaha fágadoahpagiid, iešguđet gálduid ja gáldočujuhusaid aktem sjyöhtehke siebriedahkefaageles dåeriesmoerem hammoedidh, jïh aktem digkeden tjaalegem tjaeledh viehkine faagedïejvesijstie, jeereldihkie gaaltijeåtnoste jïh gaaltijevuesiehtimmijste guorahallat áigeguovdilis báikkálaš, nationála ja globála váttisvuođaid ja ságaškuššat iešguđetlágan čovdosiid njálmmálaččat ja čálalaččat geavahettiin aiddolaš fágadoahpagiid sjyöhtehke nasjovnaale jallh abpeveartenen dåeriesmoerh goerehtidh, jïh njaalmeldh jïh tjaaleldh ovmessie raeriestimmieh digkiedidh guktie maahta dejtie loetedh, veele åtnojne faagedïejvesijstie geavahit iešguđetlágan digitála ohcanstrategiijaid gávdnat ja buohtastahttit dieđuid mat válddahit čuolmmaid iešguđet perspektiivvas, ja árvvoštallat gálduid ulbmila ja relevánssa jeereldihkie digitaale ohtsemestrategijh nuhtjedh juktie bïevnesh gaavnedh jïh viertiestidh mah dåeriesmoerh buerkiestieh ovmessie vuajnojste, jïh gaaltiji aajkoem jïh ïedtjem vuarjasjidh geavahit oktasaš ja vuostálas dieđuid statistihkas ságaškuššat servodatfágalaš čuolmma plearoeh jïh joekehts bïevnesh statistihkeste nuhtjedh juktie aktem siebriedahkefaageles dåeriesmoerem digkiedidh ságaškuššat servodatfágalaš fáttáid digitála digaštallanforumiin ja árvvoštallat iežas áddejumi earáid čállagiid ektui siebriedahkefaageles aamhtesh digkiedidh digitaale digkiedimmiedåehkine, jïh jïjtse goerkesem vuarjasjidh tjoevkesisnie mubpiej mïelijste Olmmoš, servodat ja kultuvra Indivijde, siebriedahke jïh kultuvre Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh guorahallat nuoraid sosialiserema Sámis ja Norggas guovddáš doahpagiid vehkiin ja digaštallat čearddalaš ja riikavuloš gullevašvuođa oktavuođa sosijaliseradimmiem noerijste Saepmesne jïh Nöörjesne goerehtidh viehkine vihkeles dïejvesijstie sosijaliseradimmien bïjre, jïh tsiehkiem digkiedidh gaskem etnihkeles jïh staateborgeles ektievoetem gaskem selvehit makkár vuoigatvuođat geavaheaddjis leat ja digaštallat geavaheddjiid ehtalaš ovddasvástádusa reaktide buerkiestidh mejtie åtna goh utnije, jïh utnijen etihkeles dïedtem digkiedidh rehkenastit sisaboađuid, bidjat bušeahta dállodollui ja árvvoštallat mo eallindilli, seastin ja loatnaváldin váikkuhit persovnnalaš ekonomiijii baalhkah ryöknedh, budsjedtem bæjjese bïejedh akten gåetiegåntan, jïh vuarjasjidh guktie jieledetsiehkie, spååredimmie jïh lööneme dam persovneles ekonomijem tsevtsieh analyseret iešguđetlágan rihkolašvuođa ja veahkaválddálašvuođa viidodaga, ja ságaškuššat mo dákkár daguid sáhttá eastadit, ja mo riektestáhta doaibmá analyjseradidh man jïjnje dejstie ovmessie kriminaliteetesåarhtijste jïh meadtoesåarhtijste, jïh digkiedidh guktie maahta dagkerh dahkoeh heerredidh, jïh guktie reaktastaate fungerede defineret kultuvra-doahpaga ja buktit ovdamearkkaid dasa mo kultuvra, sohkabealrollat ja bearaš-, sohka- ja ovttaseallinvuogit rievddadit báikkiid ja áiggi mielde dïejvesem kultuvre tjïertestidh, jïh vuesiehtimmieh vedtedh guktie kultuvre, kjønnsråållah jïh fuelhkie-, slïekte- jïh ektiejieledevuekieh jeerehtieh sijjeste sæjjan, jïh jarkelieh tïjje doekoe digaštallat dálá sámi kultuvrra váldoiešvuođaid ja variašuvnnaid ja reflekteret das maid mearkkaša leat eamiálbmogin åejvievæhtah jïh jeerehtsh saemien kultuvresne daan biejjien digkiedidh, jïh ussjedidh mij sæjhta jiehtedh aalkoe-almetjinie årrodh digaštallat mo oskkolaš, čearddalaš ja kultuvrralaš variašuvnnat hábmejit vejolašvuođaid ja hástalusaid digkiedidh guktie religijööse, etnihkeles jïh kultuvrelle jeerehtsh, nuepieh jïh haestemh sjugniedieh ságaškuššat manne ovdagáttut, rasisma ja vealaheapmi čuožžilit, ja makkár doaibmabijut sáhttet eastadit daid digkiedidh man åvteste vaanesovmh, rasisme jïh sïerredimmie sjidtieh, jïh mah råajvarimmieh mah maehtieh dejtie heerredidh Bargo- ja ealáhuseallin Barkoe- jïh jieleme Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh gávdnat dieđuid iešguđet fidnuid birra ja digaštallat makkár vejolašvuođat ja hástalusat dálá bargomárkanis leat bïevnesh gaavnedh ovmessie barkoej bïjre, jïh nuepieh jïh haestemh barkoemaarkedisnie daan biejjien digkiedidh reflekteret mávssolašvuođa das ahte olbmos lea bargu, ja mat leat buori bargobirrasa dovdomearkkat aarvoen bïjre ussjedidh barkoem utnedh, jïh mij lea sjïere aktene hijven barkoejieliedisnie digaštallat sámi ealáhusaid ja servodagaid barggaheami ja árvoháhkama vejolašvuođaid ja hástalusaid ja ságaškuššat bargguhisvuođa nuepieh jïh haestemh digkiedidh fasseldæmman jïh aarvoesjugniedæmman saemien jieliemisnie jïh siebriedahkesne, jïh barkohtsvoetem digkiedidh digaštallat bargoeallimii guoskevaš ehtalaš čuolmmaid etihkeles dåeriesmoerh digkiedidh ektiedamme barkoejieliedasse selvehit ealáhus-, bargiid- ja bargoaddiorganisašuvnnaid ja sin saji bargoeallimis ja fáktoriid mat mearridit bálká- ja bargoeavttuid buerkiestidh jieleme-, barkoevaeltije- jïh barkoevedtijesiebride jïh dej sijjiem barkoejieliedisnie, jïh faktovride mah baalhka- jïh barkoetsiehkide nænnoestieh árvvoštallat fitnodatálggaheami vejolašvuođaid ja hástalusaid ja gávnnahit boađus- ja balánsarehketdoalu váldosárgosiid nuepieh jïh haestemh vuarjasjidh gosse sïeltem tseegkie, jïh åejviebiehkide olkese giesedh aktene illedahke- jïh balansereeknehlåhkosne digaštallat dásseárvvu mávssolašvuođa ja sohkabealjuogaduvvon bargomárkana váikkuhusaid aarvoem mïrrestallemistie digkiedidh, jïh konsekvensh aktede barkoemaarkedeste mij lea nyjsenæjjaj jïh kaarri gaskem juakeme Politihkka ja demokratiija Politihke jïh demokratije Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh guorahallat ja digaštallat mo ieš sáhttá oassálastit ja váikkuhit politihkalaš vuogádahkii iešguđetlágan váikkuhankanálaid geavahemiin goerehtidh jïh digkiedidh guktie jïjtje maahta meatan årrodh dam politihkeles systeemem tsevtsedh, viehkine ovmessie tsevtsemekanaalh nuhtjedh selvehit demokratiija iešguđetlágan hástalusaid, earret eará eamiálbmot- ja minoritehtaovddastemiid birra ovmessie haestemh demokratijese buerkiestidh, gaskem jeatjah representasjovnen bïjre aalkoe-almetjijstie jïh unnebelåhkojste selvehit eamiálbmotvuoigatvuođaid ja ságaškuššat sámi álbmoga iešmearridanrievtti aalkoe-almetjereaktah buerkiestidh, jïh saemiej jïjtjenænnoestimmiereaktam digkiedidh digaštallat stivrenvuogi, riektestáhta ja olmmošvuoigatvuođaid gaskavuođaid ektiedimmieh digkiedidh stuvremevuekien, reaktastaaten jïh almetjereaktaj gaskem ságaškuššat eanetlohkodemokratiija ja selvehit Norgga stivrenvuogi ja deháleamos politihkalaš stivrenorgánaid, dása gullet sámi demokráhtalaš orgánat Sámis jienebelåhkoedemokratijem digkiedidh jïh stuvremevuekiem jïh doh vihkielommes politihkeles stuvremeåårganh Nöörjesne buerkiestidh, daan nuelesne doh saemien demokrateles åårganh Saepmesne analyseret sámi ja norgga politihka politihkalaš bellodagaid ja ovttastumiid vuođđoerohusaid vihkeles joekehtsh analyjseradidh politihkeles krirriej jïh dåehkiej gaskem, saemien jïh nöörjen politihkesne selvehit Norgga ekonomalaš politihka guovddáš dovdomearkkaid vihkeles væhtah buerkiestidh dennie ekonomeles politihkesne Nöörjesne digaštallat norgga čálgostáhta váldoprinsihpaid ja hástalusaid åejvieprinsihpide jïh haestiemidie digkiedidh dan nöörjen tryjjes-staatese digaštallat ekonomalaš ovdáneapmi-, eallinstandárda-, eallinkvalitehta- ja guoddevaš ovdáneapmi-doahpagiid ja daid gaskavuođa digkiedidh dïejvesidie ekonomeles sjïdteme, jieledestandarde, jieledekvaliteete jïh monnehke evtiedimmie, jïh tsiehkiem dej gaskem Riikkaidgaskasaš dilit Gaskenasjovnaale tsiehkieh Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh defineret fápmu-doahpaga ja buktit ovdamearkkaid dasa mo fápmu geavahuvvo máilmmiservodagas dïejvesem faamoe tjïertestidh jïh vuesiehtimmieh vedtedh guktie faamoe åtnasåvva veartenesiebriedahkesne defineret globaliseren-doahpaga ja árvvoštallat globaliserema iešguđet váikkuhusaid erenoamážit eamiálbmogiid dili dáfus dïejvesem globaliseringe tjïertestidh, jïh ovmessie konsekvensh globaliseringeste vuarjasjidh, joekoen aalkoe-almetji tsiehkie selvehit EO ’ ulbmiliid ja stivrenorgánaid ja digaštallat Norgga oktavuođa EO:i EU:n ulmieh jïh stuvremeåårganh buerkiestidh, jïh Nöörjen tsiehkiem EU:se digkiedidh gávdnat ovdamearkkaid iešguđet riidduide ja olmmošvuoigatvuođarihkkumiidda ja ságaškuššat maid ON ja eará riikkaidgaskasaš aktevrrat sáhttet dahkat vuesiehtimmieh gaavnedh ovmessie såarhts ovvaantojne jïh almetjereaktameadtojne, jïh digkiedidh maam EN jïh jeatjah gaskenasjovnaale aktöörh maehtieh darjodh selvehit iešguđet sivaid manne muhtun riikkat leat geafit ja muhtumat fas riggát, ja digaštallat doaibmabijuid unnidit geafivuođa máilmmis buerkiestidh naan fåantoeh man åvteste muvhth laanth leah giefies jïh muvhth ræjhkoes, jïh råajvarimmieh digkiedidh juktie giefiesvoetem veartenisnie giehpiedidh digaštallat terrorismma dovdomearkkaid ja sivaid væhtah jïh fåantoeh digkiedidh man åvteste terrorisme sjædta Árvvoštallan fágas Faagem vierhtiedidh Loahppaárvvoštallama mearrádusat: Bïhkedassh galhkuvevuarjasjæmman Oppalašárvosáni árvvoštallan Galhkuvevuarjasjimmie Ortnet Daltese 10. jahkeceahkki 10. daltese Oahppit galget oažžut ovtta oppalašárvosáni. Learohkh edtjieh aktem galhkuvekarakterem utnedh. Jo1 oahppospesialiserema oahppoprográmmat – reálafágaid prográmmasuorggit ja giela, servodatfága ja ekonomiija prográmmasuorggit Jåa1 ööhpehtimmieprogrammh studijegoerehtæmman – programmesuerkie realfaagese jïh programmesuerkie gielese, siebriedahkefaagese jïh ekonomijese Jo2 valáštallanfágaid oahppoprográmmat ja musihka, dánsuma ja drámá oahppoprográmmat Jåa2 ööhpehtimmieprogrammh idrettsfaagese jïh ööhpehtimmieprogrammh musihkese, daanhtsose jïh draamese Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmmat Jåa2 barkoefaageles ööhpehtimmieprogrammh Oahppit galget oažžut ovtta oppalašárvosáni. Learohkh edtjieh aktem galhkuvekarakterem utnedh. Eksámen ohppiide Eksamene learoehkidie Ortnet Daltese 10. jahkeceahkki 10. daltese Oahppit sáhttet vuorbáduvvot njálmmálaš eksámenii. Learohkh maehtieh njaalmeldh eksamenese geasalgidh. Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat. Njaalmeldh eksamene gietskene dorjesåvva jïh sensureradamme sjædta. Jo1 oahppospesialiserema oahppoprográmmat – reálafágaid ja giela, servodatfága ja ekonomiija prográmmasuorggit Jåa1 ööhpehtimmieprogrammh studijegoerehtæmman – programmesuerkie realfaagese jïh programmesuerkie gielese, siebriedahkefaagese jïh ekonomijese Jo2 valáštallanfágaid ja musihka, dánsuma ja drámá oahppoprográmmat Jåa2 ööhpehtimmieprogrammh idrettsfaagese jïh ööhpehtimmieprogrammh musihkese, daanhtsose jïh draamese Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmmat Jåa2 barkoefaageles ööhpehtimmieprogrammh Oahppit sáhttet vuorbáduvvot njálmmálaš eksámenii. Learohkh maehtieh njaalmeldh eksamenese geasalgidh. Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat. Njaalmeldh eksamene gietskene dorjesåvva jïh sensureradamme sjædta. Ortnet Daltese 10. jahkeceahkki 10. daltese Geahča rávisolbmuid vuođđoskuvlaoahpahusa gustovaš ortnega. Vuartesjh öörnegem maadthskuvlelïerehtæmman geerve almetjidie. Jo1 oahppospesialiserema oahppoprográmmat – reálafágaid ja giela, servodatfága ja ekonomiija prográmmasuorggit Jåa1 ööhpehtimmieprogrammh studijegoerehtæmman – programmesuerkie realfaagese jïh programmesuerkie gielese, siebriedahkefaagese jïh ekonomijese Jo2 valáštallanfágaid ja musihka, dánsuma ja drámá oahppoprográmmat Jåa2 ööhpehtimmieprogrammh idrettsfaagese jïh ööhpehtimmieprogramme musihkese, daanhtsose jïh draamese Jo2 fidnofágalaš oahppoprográmmat Jåa2 barkoefaageles ööhpehtimmieprogrammh Privatisttat galget váldit njálmmálaš eksámena. Privatisth edtjieh njaalmeldh eksamenem vaeltedh. Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat. Njaalmeldh eksamene gietskene dorjesåvva jïh sensureradamme sjædta Árvvoštallama oppalaš mearrádusat leat mearriduvvon oahpahuslága láhkaásahusas. Dah sïejhme bïhkedassh vuarjasjimmien bïjre lea nænnoestamme ööhpehtimmielaaken mieriedimmesne.