dearvvahansardni-daiddaskuvlla-rahpandil_id_654228.html.xml

Dearvvahansárdni dáiddaskuvlla rahpandilálašvuhtii Kárášjogas 02.09.2011 Stáhtačálli Raimo Valle, Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanta Heelsegehåaleme tjeahpoeskuvlen rïhpestæmman Karasjohkesne 02.09.2011Staatetjaelije Raimo Valle, Orrestehteme, reereme- jïh gærhkoedepartemente Ráhkis oasseváldit ! Gieries gaajhkesh dovnesh ! Lean hui ilus go lean beassan searvat Dáiddaskuvlla rahpamii Kárášjogas. Manne joekoen geerjene ihke åadtjoem meatan årrodh tjeahpoeskuvlen rïhpestimmesne Karasjohkesne. Skuvla lea dat vuosttas sámi visuálalaš dáiddaskuvla ja das šaddá dehálaš doaibma ovddidit sámi dáiddavugiid ja sámi iešáddejumi boahtteáiggis. Skuvle lea dïhte voestes saemien skuvle visuelle tjeahpose jïh nov gujht sæjhta aktem vihkeles råållem spealadidh juktie saemien tjeahpoem jïh saemien jïjtjegoerkesem evtiedidh båetijen aejkien. Dieđán man moalkás mátki lea leamaš oažžut dohkkehit skuvlla ja máŋggas leat leamaš mielde dán barggus. Manne daajram akte guhkies geajnoe orreme juktie jååhkesjimmiem åadtjodh skuvlem åvteste. Jeenjesh leah meatan orreme barkosne. Lean ilus go Finnmárkku fylkkagielda, Sámediggi ja Kárášjoga gielda ovttas leat ruhtadan dáiddaskuvlla ásaheami ja visteláigogoluid. Manne geerjene ihke Finnmarhken fylhkentjïelte, Saemiedigkie jïh Karasjohken tjïelte leah ektesne beetnehdåarjoeh vadteme juktie tjeahpoeskuvlem tseegkedh jïh gåetiem leejjedh. Dát čájeha ahte ovttasbargu addá ovdáneami. Daate vuesehte laavenjostoe evtiedimmiem vadta. Jos vel leamaš ge máŋggas mielde, de háliidan erenoamážit rámidit Sámi dáiddačehpiid searvvi go sii váibatkeahttá leat áŋgiruššan ásahit dáiddaskuvlla. Jalhts jeenjesh viehkiehtamme, sïjhtem daesnie Saemien tjiehpiedæjjaj siebriem heevehtidh dan stoerre barkoen åvteste maam dijjieh dorjeme ihke buektiehtidh aktem tjeahpoeskuvlem tseegkedh. Dáiddaoahppu lei okta daid vuosttas áššiin maid searvi ovddidii Sámekonferensii juo jagi 1980. 2004:s vuođđuduvvui Dáiddaskuvla vuođđudussan. Tjeahpoeøøhpehtimmie lij akte dejstie voestes aamhtesijstie maam siebrie åvtese bïeji jïh Saemiekonferansese bøøkti joe jaepien 1980. Vuođđuduskapitálan skeŋkejedje Sámi dáiddačehpiid searvvi miellahtut iežaset dáiddadujiid. Stiftelseskapitaaline Saemien tjiehpiedæjjaj siebrien lïhtsegh sijjen jïjtsh tjeahpoeh vedtin. Searvái lea danne stuora vuoitun go skuvla dál lea sajis ja ahte oahppit dál čakčat besset álggahit oahpuset. Dannasinie akte aavre siebrese daate skuvle saahtan lea daesnie, jïh learohkh maehtieh øøhpehtimmiem aelkedh daan tjaktjen. Nu go juo diehtibehtet de dáhtu otná ráđđehus buorebut almmolaš jođihuvvon skuvllaid. Goh dijjieh badth daejrede dle jienebelåhkoereerenasse buerebh sæjhta byøgkeles skuvlh utnedh. Mii leat almmatge váldán duođas cealkámuša min politihkalaš julggaštusas, gos celkojuvvo: “ Ráđđehus háliida oahppovuogádaga mii váldá vuhtii sámiid erenoamáš dárbbuid ”. Mijjieh ojhte læjhkan aktem lahtestimmiem meatan vaalteme mijjen politihken betnesne, gusnie tjåådtje. “ Reerenasse sæjhta aktem lïerehtimmievuekiem utnedh mij saemiej sjïere daerpiesvoeth voebnesje ”. Máhttodepartemeanta de dohkkehii jagi 2010 skuvlla doarjjavuoigaduvvon priváhta joatkkaskuvlan ja oahppit ožžot stipeandda ja loana Stáhta loatnakássas. Skuvlem dannasinie jååhkesjamme goh akte privaate jåarhkeskuvle mij edtja beetnehdåarjoem utnedh Maahtoedepartementeste 2010, jïh learohkh edtjieh stipendem åadtjodh jïh beetnegh løønedh Staaten løønemekaasseste. Dehálaš ággan dohkkeheapmái lei ahte skuvla fállá dušše dáiddafágaid oahpahusfágan. Akte vihkeles biehkie jååhkesjimmesne lea dah tjeahpoefaagh leah abpe skuvlen lïerehtimmiefaalenasse. Dáiddaskuvla sáhttá de ovttas dábálaš lohkangealbbuin addit vuođu viidáset visuálalaš dáiddaohppui. Tjeahpoeskuvle maahta naemhtie, sïejhme studijemaahtojne ektine, abpe våarome årrodh dan vijriebasse øøhpehtæmman visuelle tjeahpoen sisnjelen. Oahppu sáhttá maid leat buorre vuolggasadjin visuála dáiddalaš virgedássái. Øøhpehtimmie maahta aaj akte hijven aalkove årrodh juktie visuelle tjeahpoen sisnjelen barkedh. Dáiddaskuvla Kárášjogas addá ohppiide vejolašvuođaid oažžut dáiddafágalaš oahpu sámi birrasis ja árjjálaš sámi govvadáiddabirrasis. Tjeahpoeskuvle daennie Karasjohkesne sæjhta studentide nuepieh vedtedh aktem tjeahpoefaagen øøhpehtimmiem åadtjodh saemien byjreskinie, jïh aktene eadtjohke byjresisnie saemien guvvietjeahpose. Mun lean sihkkar ahte dii geat váldibehtet oahpu dán skuvllas oažžubehtet buriid rámmaid oahppat visuálalaš dáiddavugiid ja ahte dii lehpet dehálaš váikkuheaddjit sámi kultuvrra boahtteáigái. Manne ojhte daajram dijjieh mah øøhpehtimmiem vaeltieh daennie skuvlesne sijhtieh hijvenlaakan visuelle tjeahpoevuekieh lïeredh jïh dijjieh sïjhtede vihkeles dåarjoem vedtedh dan saemien kultuvrese båetijen aejkien. Dáidaga bokte čatnat mii čanastagaid ovddešáigái ja seammás govvet dálá servodaga. Tjeahpoen tjirrh maehtebe baantem gårredidh båetijen aajkan, jïh seamma tïjjen daan beajjetje siebriedahkem vuesiehtidh. Sámi dáidda beassá leat mielde duddjomin árvvu ja áddejumi sámi iešvuhtii, kultuvrii ja girjáivuhtii. Saemien tjeahpoe maahta meatan årrodh earoem jïh goerkesimmiem sjugniedidh saemien jïjtsevoetese, kultuvrese jïh gellielaaketjasse. Muhto dáidda, ja dii nugo oahpahusásahussan, galgabehtet bidjat gažaldagaid dálá dillái, hástalit guottuid ja einnostit min boahtteáiggi. Bene tjeahpoe jïh dijjieh goh skuvle, edtjieh gyhtjelassh dan bïjre gihtjedh mij lea daelie, båajhtoeh åssjaldahkh haestedh jïh mijjen båetijen aajkan vuejnedh. Mun sávan didjiide buohkaide – skuvlla ohppiide ja bargiide – lihkku boahtte skuvlajagiin ja boahtteáiggiin ! Manne gaajhkesidie læhkohtem – studenth jïh barkijh skuvlene- dejnie båetije skuvlejaepine jïh båetijen aejkine !