10_undervisningsoppl.html.xml

Udir.no - Oahpahusláhču: Dássi 7 Udir.no - Ööhpehtimmiesoejkesje: Daltese 7 Oahpahusláhču: Dássi 7 Ööhpehtimmiesoejkesje: Daltese 7 Dás gávdná oahpaheaddji ovdamearkkaid movt son sáhttá bargat vai ollašuhttá 7. dási gelbbolašvuođamihttomeriid. Daesnie lohkehtæjja vuesiehtimmieh gaavna guktie satne maahta maahtoeulmiejgujmie 7. daltesisnie barkedh. Dás čájehuvvo movt gelbbolašvuođamihttomearit aiddostahttojuvvojit oahppoulbmilis, sisdoalus ja bargovugiin, movt vuođđogálggaid integreret ja movt oahpahus sáhttá heivehuvvot juohke ovttaskas oahppái. Daesnie våajnoes guktie dah maahtoeulmieh tjyölkehke sjïdtieh lïerehtimmieulmine, sisvegisnie jïh barkoevuekine, guktie vihkielommes maehtelesvoeth meatan vaaltasuvvieh, jïh guktie maahta ööhpehtimmiem dan aktegh learoehkasse sjïehtedidh. Dađistagaárvvoštallan ja gielladomeanat leat oassin láhčimis. Vuarjasjimmie iktemearan, jïh daajroes gïelesuerkieh akte bielie dehtie soejkesjistie. Gelbbolašvuođamihttomearit Maahtaldahkeulmie Njálmmálaš gulahallan Tjaaleldh gaskesadteme Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh buvttadit iešguđetlágan áigumušaide teavsttaid ja geavahit iešguđetlágan váikkuhangaskaomiid teakstabarggus jïjtsh teeksth joekehts ulmide darjodh joekehts vierhtiejgujmie gosse teekstigujmie barka geavahit digitála reaidduid iežas teakstabarggus digiale vierhtieh utnedh gosse tjaeledh Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh válddahallat movt giella rievddada dili, áiggi ja báikki mielde buerkiestidh guktie gïele jorkese tsiehkine, tïjjine jïh sijjine Lea hástaleaddjin ráhkadit oahpahusdahkosa mii fátmmasta olles gelbbolašvuođamihttomeriid. Haestiedihks aktem ööhpehtimmiesoejkesjem darjodh mij ellies maahtoeulmieh faarhmeste. Danin leat gelbbolašvuođamihttomearit aiddostahttojuvvon oahppomihttomearis. Dannasinie maahtoeulmide tjyölkehke dorjeme lïerehtimmieulmine. Oahppomihttomearit leat lávkin gelbbolašvuođamihttomeriid ollašuhttima guvlui. Lïerehtimmieulmieh akte sïlle juktie maahtoeulmide jaksedh. Oahppomihttomearit Lïerehtimmieulmieh Mihttomearrin lea ahte oahppi galgá máhttit: Ulmie lea, learohkh edtjieh maehtedh: dovdát movt giellaválljen iešguđet dilálašvuođain sáhttá adnot gaskaoapmin. Dán ovdamearkkas galget oahppit ráhkadit máinnus- dahje vuovdalanplakáhta. damtijidh guktie joekehts baakoeh ovmessie tsiehkine maehtieh tsavtshvierhtine åtnasovvedh Daennie vuesiehtimmesne learohkh edtjieh aktem reklame- jallh doekemesplakatem darjodh. Danin ferte giella leat positiiva ja láhččojuvvon oasti / vuostáiváldi guvlui. Dannasinie baakoeh tjuerieh buerie årrodh, jïh åestijasse / dåastojasse sjïehtedh. plánet muitaleaddji teavstta jurddakártta ja sisdoalloráhkadusa vuođul soptsesten tjaalegem soejkesjidh viehkine åssjaldahkekaarhteste jïh disposisjovneste čállit teavstta gielalaš gaskaomiiguin aktem tjaalegem gïelen tsavtshvierhtiejgujmie tjaeledh atnit govalaš gaskaomiid mat dagahit ahte mánus dahje plakáhta šaddá geasuheaddjin tsavtshvierhtieh viehkine guvvijste nåhtadidh, mah dorje guktie reklame jallh plakate fryöjstoe ovdanbidjat máidnosa njálmmálaččat eará ohppiide ja oahpaheaddjá Molssaevttolaš vuohki lea ahte oahppit sáhttet buktagii ráhkadit njálmmálaš máinnusteami ja dan geahččalit fáluhit eará ohppiide. reklamem åehpiedehtedh njaalmeldh dejtie jeatjah learoehkidie jïh lohkehtæjjese Molsehthlaakan learohkh maehtieh aktem njaalmeldh reklamebiehketjem dorjesasse darjodh, juktie pryövedh dam dejtie jeatjah learoehkidie doekedh. Árvvoštallaneavttut govviduvvon skovis: Vuarjasjimmievæhtah aktene goeresne: Oahppi galgá máhttit: Learohkh edtjieh maehtedh: oaidnit movt giellaválljen iešguđet dilálašvuođain sáhttá adnot gaskaoapmin vuejnedh guktie maahta joekehts baakoeh ovmessie tsiehkine tsavtshvierhtine nåahtadidh Oahppi máhttá dovdát movt giellaválljen sáhttá adnot gaskaoapmin. Learohke maahta damtijidh guktie maahta joekehts baakoeh tsavtshvierhtine nåhtadidh Oahppi galgá máhttit buktit ovdamearkkaid dasa movt giellaválljen sáhttá adnot gaskaoapmin. Learohke maahta vuesiehtimmieh vedtedh guktie maahta joekehts baakoeh tsavtshvierhtine nåhtadidh. Oahppi máhttá čilget movt giellaválljen sáhttá adnot gaskaoapmin. Learohke maahta buerkiestidh guktie maahta joekehts baakoeh tsavtshvierhtine nåhtadidh. plánet muitaleaddji teavstta aktem soptsesten tjaalegem soejkesjidh Oahppi máhttá plánet álkes teavstta Learohke maahta aktem aelhkie tjaalegem soejkesjidh Oahppi máhttá plánet muitaleaddji teavstta. Learohke maahta aktem soptsesten tjaalegem soejkesjidh. Oahppi máhttá plánet ja buoridit muitaleaddji teavstta. Learohke maahta aktem soptsesten tjaalegem soejkesjidh jïh bueriedidh. čállit teavstta čálalaš gaskaomiiguin tjaalegem tjaeledh gïelen tsavtshvierhtiej-gujmie Oahppi máhttá muhtin muddui molssodit sátneanu ja nu riggodahttit gielas. Learohke maahta såemies mearan gïelem jeerehtidh Oahppi máhttá adnit soames gielalaš gaskaomiid ja riggodahttit gielas veaháš. Learohke maahta muvhth gïelen tsavtshvierhtieh nåhtadidh jïh naemhtie gïelem ånnetji jeerehtidh. Oahppi máhttá adnit máŋga gielalaš gaskaomiid ja nu vuohkkasit rievdadallat gielas. Learohke maahta jienebh gïelen tsavtshvierhtieh nåhtadidh jïh gïelem eensilaakan jeerehtidh. atnit govalaš gaskaomiid mat dagahit máidnosa dahje plakáhta geasuheaddjin tsavtshvierhtieh viehkine guvvijste nåhtadidh mah darjoeh guktie reklame jallh plakate fryöjstoe Oahppi máhttá gávdnat ja atnit soames govalaš gaskaomiid. Learohke maahta gaavnedh jïh nåhtadidh naan tsavtshvierhtieh viehkine guvvijste. Oahppi máhttá gávdnat ja atnit soames buori, govalaš gaskaomiid. Learohke maahta gaavnedh jïh nåhtadidh naan hijven tsavtshvierhtieh viehkine guvvijste. Oahppi sáhttá gávdnat ja atnit máŋga buori, govalaš gaskaomiid. Learohke maahta gaavnedh jïh nåhtadidh jienebh hijven tsavtshvierhtieh viehkine guvvijste. ovdanbidjat máidnosa njálmmálaččat eará ohppiide ja oahpaheaddjái reklamem åehpiedehtedh njaalmeldh dejtie jeatjah learoehkidie jïh lohkehtæjjese Oahppi ovdanbidjá máidnosa álkes gielain nu ahte máinnusteapmi ipmirduvvo. Learohke reklamem åehpiedahta aktine aelhkie gïeline, jïh naemhtie guktie båvroe tjïelke. Oahppi ovdanbidjá máidnosa buori ládje álkes ja bures ipmirdahtti gielain. Learohke reklamem hijvenlaakan åehpiedahta aktine aelhkie, bene guarkoes gïeline. Oahppi bures ovdanbidjá máidnosa njuvžilis ja girjás gielain. Learohke reklamem hijvenlaakan åehpiedahta jïh tjïelke jïh gellielaaketje gïeline. Dákkár skovvi sáhttá leat buorre árvvoštallanságastallamiidda vuođđun gaskal oahppi ja oahpaheaddji. Akte dagkeres goere maahta akte hijven våarome årrodh dejtie vuarjasjimmiesoptsestimmide lohkehtæjjan jïh learohken gaskem. Skovvi sáhttá maiddái leat oassin juohke áidna oahppi gelbbolašvuođa čálalaš duođašteamis, ovdamearkan jahkebealárvvoštallama duođaštussan juovllaide dahje geassái. Goere maahta aaj meatan årrodh gosse edtja fïerhten learohken maahtoem tjaaleldh vihtiestidh, vuesiehtimmien gaavhtan goh vihtiestimmie bielejaepievuarjasjimmesne jåvlese jallh geasan. Oahppodoaimmat Lïerehtimmiedarjomh Oahppit ráhkadit máinnustan- dahje vuovdalanplakáhta. Learohkh aktem reklame-jallh doekemesplakatem darjoeh. Sii mearridit makkár gálvvu máinnustan- dahje vuovdalanplakáhtta galgá fállat. Dah muenieh man dorjesen bïjre reklame-jallh doekemesplate edtja årrodh, jïh giese lea ussjedamme. Oahpaheaddji sáhttá veahkehit buktimis árvalusaid ja jurdagiid. Lohkehtæjja maahta raeriestidh jïh åssjaldahkh vedtedh. Oahppit šaddet ieža ohcat duogášdieđuid vuovdingálvvu birra vai máinnus šaddá nu realisttalaš go vejolaš. Learohkh tjuerieh daajroem dorjesen bïjre gaavnedh, guktie reklame dan staeries sjædta goh gåarede. Sii sáhttet omd. ávkkástallat interneahta. Vuesiehtimmien gaavhtan maehtieh gaskeviermiem nåhtadidh. Oahppit ráhkadit jurddakártta mas válddahallet buktaga iešguđet vearbbaid ja adjektiivvaid anu bakte. Learohkh aktem åssjaldahkekaarhtem darjoeh, gusnie dorjesem buerkiestieh ovmessie vearbigujmie jïh adjektijvigujmie. Oahppit čohkkejit govaid ja sániid iešguđet áigečállagiin ja ráhkadit govvádusa. Learohkh guvvieh jïh baakoeh tjöönghkieh ovmessie plaerijste, jïh aktem montasjem darjoeh. Sii ovdanbidjet govvádusa olles jovkui. Dah sov montasjem åehpiedehtieh abpe dåahkan. Oahpaheaddji čállá omd. távvalii daid adjektiivvaid maid oahppit lea čállán, ja čájeha ahte adjektiivvat sáhttet leat sihke vuođđohámis ja attribuhttan. Lohkehtæjja tjaala vuesiehtimmien gaavhtan taavlese dejtie adjektijvide learohkh nåhtadieh, jïh vuesehte adjektijvh maehtieh dovne maadth-haamosne jïh attributijvesne årrodh. Leatgo dat positiivan dahje negatiivan ? Dah hijven jallh nåake ? Gávdnojit go eará sánit mat buorebut heivejit ? Mah jeatjah baakoeh vielie sjïehteles ? Leatgo erohusat adjektiivvain daid máidnosiin mat leat jurddašuvvon nieiddaide go dain mat leat bártniide ? Akte joekehtse reklamen adjektijveåtnosne mij lea niejtide ussjedamme / baernide ussjedamme ? Oahppit galget bargat gávdnat ja atnit ođđa sániid máinnus- dahje vuovdalanplakáhttii. Learohkh edtjieh orre baakoeh gaavnedh jïh nåhtadidh dan reklame- jïh doekemesplakatese. Ulbmilin lea ahte ohppiid sátneriggodat galgá buorránit, omd. sátnegirjjis ohcamis sániid. Ulmie lea learohkh edtjieh aktem stuerebe baakoeveahkam åadtjodh, vuesiehtimmien gaavhtan gosse baakoegærjam nåhtadieh. Sii berrejit aktiivvalaččat atnit sátnegirjji vai gávdnet sáni mearkkašumi. Dah tjuerieh baakoegærjam eadtjohkelaakan nåhtadidh juktie baakoen ulmiem gaavnedh. Oahpaheaddji veahkeha ohppiid válljemis sániid maid sii čállet skovvái. Lohkehtæjja viehkehte learoehkidie baakoeh veeljedh mejtie dievhtieh goerese. Skovis oaidnit ahte ipmirdit go oahppit sániid vai dárbbašit go veahki vai ipmirdit daid mearkkašumi. Goere vuesehte mejtie learohkh baakojde guarkah, jallh viehkiem daarpesjïeh dejtie guarkedh. Mun dárbbašan veahki ipmirdit dán sáni mearkkašumi: Manne viehkiem daarpesjem daan baakoen ulmiem guarkedh: Mun doaivvun ahte dovdan dán sáni mearkkašumi: Manne vienhtem daajram daan baakoen ulmiem: Mun dieđán maid dát sátni mearkkaša: Manne daajram daan baakoen ulmiem: Oahppit geahččaladdet ja čállet máinnus- dahje vuovdalanplakáhta dihtorii teakstameannudanprográmmain. Learohkh gellielaakan voejhkelieh, jïh reklame-jallh doekemesplakatem pc-esne tjaelieh viehkine teekstegietedimmieprogrammijste. Sii isket gaskavuođa gova ja teavstta gaskkas go gehččet gáibidit go soames govat earenoamáš giellaanu. Dah pryövoeh guktie tsiehkie sjædta teeksten jïh guvvien gaskemsh, gosse vuartasjieh mejtie såemies guvvieh aktem sjïere baakoeh krievieh. Oahppit ovdanbidjet máidnosa ja deattuhit ovttastusa gaskal hámiid, ivnniid ja teavsttaid ja iešguđetlágan čáppačállima. Learohkh reklamem åehpiedehtieh, jïh tjïertestieh dam ektiedimmiem haamoej, klaeriej jïh tekstuvri gaskem, jïh ovmessie såarhts tjiehpiestjaelemigujmie. Sii sáhttet adnit photostory govva- ja jietnaprográmma, sisa lohkat teavstta ja tekstii heivehit govaid ja musihka. Dah maehtieh photostory ’ m nåhtadidh, gusnie teekstem luhkieh jïh sjïehteles guvvieh jïh musihkem nåhtadieh. Loahpas galget oahppit njálmmálaččat ovdanbidjat gárvves buktaga jovkui ja heaŋgut máinnus- dahje vuovdalanplakáhta seaidnái. Learohkh edtjieh minngemes dorjesem åehpiedehtedh dåahkan njaalmeldh, jïh reklame-jallh doekemesplakatem vïedtjese gævnjastidh. Go lea sáhka válljemis oahppodoaimmain, ferte oahpaheaddji váldit vuođu das mii skuvllas juo gávdno. Gosse lea veeljemen bïjre lïerehtimmiedarjomijstie, lohkehtæjja tjuara krööhkedh mij skuvlesne gååvnese. Dát doaimmat eai gáibit nu ollu rámmafáktoriin. Daah darjomh eah stoerre mieriefaktovrh krievh. Danin lea ollásit vejolašvuohta válljet eanet doaimmaid. Dannasinie gujht gåarede jienebh dejstie darjomijstie veeljedh. Oahppit liikojit bargat rievddadeaddji doaimmaiguin mat eai leat nu áddjás bargun. Learohkh daamtaj lyjhkoeh barkedh gelliesåarhts darjomigujmie, mah eah dan guhkiem ryöhkh. Muhtun doaimmat sáhttet ovttaskas ohppiid movttiidahttit oahppat. Muvhth learohkh maehtieh jienebem lïeredh dejstie darjomijstie. Dávjá oahppit ieža dihtet mainna sii liikojit bargat, ja goas sii buoremusat ohppet. Daamtaj learohkh eah jïjtje daejrieh mejnie bööremes lyjhkoeh giehtelidh, jïh gåessie bööremes lïerieh. Oahpaheaddji sáhttá áicat makkár doaimmat doibmet buoremusat ohppiide, ja dan mielde heivehit oahpahusa juohkehažžii. Lohkehtæjja maahta jïjtje giehtjedidh mah darjomh mij bööremes sjeahta learoehkidie, jïh dan mænngan ööhpehtimmiem sjïehteladtedh dan aktegasse. Oahpahusa ulbmiliin lea ahte oahppit ohppet. Ööhpehtimmien ulmie lea learohkh lïerieh. Lea dehálaš ahte oahpahus ii leat beare ovttageardán, baicca rievdadallat bargama. Vihkeles ööhpehtimmie ij fer aktelaaketje sjïdth, bene barkoem jeerehte. Muhtun oahppit ohppet buoremusat humadettiin, earát ges rumašlihkademiin. Muvhth learohkh bööremes lïerieh gosse soptsestieh. Muvhth bööremes lïerieh gosse svïhtjieh jïh kråahpem nåhtadieh. Soapmásat ohppet go gieđaiguin barget, ja earát geahččamis dahje áicamis. Såemies bööremes lïerieh gosse soermide nåhtadieh, mearan jeatjebh bööremes lïerieh gosse vuejnieh jïh giehtjedieh. Dávjá buohtalastit máŋga dáin oahpahanvugiin. Daamtaj jienebh dejstie lïerehtimmievuekijste åtna. Válljemis doibmii oahppohámi sáhttá maiddái váldit mielde bargoplánii. Lïerehtimmievuekiem veeljedh darjomasse, maahta aaj vuesiehtimmien gaavhtan meatan årrodh barkoesoejkesjisnie. Dás sáhttet oahppit vástidit guđe oahpahanvuohki sin mielas lei buoremus. Daesnie learohkh maehtieh bååstede bievnedh mij lïerehtimmievuekide dah bööremes lyjhkin. Iešguđet oahppandoaimmat mat leat namuhuvvon skovis vuolábealde, gokčet iešguđet oahppohámiid. Dah ovmessie lïerehtimmiedarjomh mah lea goeresne vuelielisnie, ovmessie lïerehtimmievuekieh faarhmestieh. Doaibma Darjome Oahppi buoremusat oahppá go: Learohke bööremes leara gosse: Visuala oahppit Visuelle learohkh ráhkadit máinnus- dahje vuovdalanplakáhta reklame-jallh doekemesplakatem darjodh lohká, čállá, ráhkada listtuid, ráhkada čoahkkáigeasu, govvida jurdagiid, gávdná govaid / govastagaid, tevdne, kárte, geahččá lohkogovaid, iská, ráhkada visuála govadaga / jurddakártta ja tevdne lohkedh, tjaeledh, læstoeh darjodh, iktedidh, åssjaldahkide guvvieh darjodh, guvvieh / væhtah gaavnedh, guvviedidh, goerehtalledh, guvvieh vuartasjidh, goerehtidh, aktem visuelle vuesiehtimmiem / åssjaldahkekaarhtem darjodh jïh guvviedidh Auditiiva oahppit Auditijve learohkh logaldallat, ovdanbidjat, jitnosit lohkat ja ráhkadit govvamuitalusa håaledh, soptsestidh, reegkes gïeline lohkedh jïh photostory darjodh muitalit, čilget, ráhkkanit logaldallamii, geardduhit, báddet, njálmmálaččat dulkot, jitnosit lohkat, guldalit, muitalit eará oahppái, válddahit, ovdanbuktit, digaštallat ja earáid hástalit soptsestidh, buerkiestidh, håalemem soejkesjidh, repeteredh, sijse spealadidh, njaalmeldh toelhkestidh, reegkes gïeline lohkedh, goltelidh, mubpien leareohkasse soptsestidh, buerkiestidh, lahtestidh, digkiedidh jïh mubpide haestedh Kinestetihka (motorihkalaš) oahppit / taktiila oahppit Kinestetiske learohkh / Taktile learohkh tevdne, čállá, hábme, dramatisere, ráhkada, hukse, govvida, konstruere, oahpaha earáid, ruossu, ráhkada govvamuitalusa, čájeha, čállá notáhta, guoskkaha, hábme, ráhkada modealla, čuohppá ja liibme guvviedidh, tjaeledh, haamoedidh, dorjehtidh, sjugniedidh, bigkedh, darjodh, mubpide ööhpehtidh, kroessh biejedh, photostory darjodh, vuesiehtidh, notath vaeltedh, doehtedidh, maallem darjodh, bietskiedidh jïh lïjmesjidh Heivehuvvon oahpahus Sjïehtedamme lohkehtimmie Muhtun ohppiide sáhttá leat hástaleaddjin go šaddet válljet galget go ráhkadit máinnus- dahje vuovdalanplakáhta. Maahta haestiedihks årrodh såemies dejtie learoehkidie gaavnehtidh mejtie edtjieh reklame- jallh doekemesplakatem darjodh. Oahpaheaddji šaddá veahkehit rávvet. Lohkehtæjja tjuara viehkiehtidh raeriestidh. Go oahppi galgá čállit jurddakártta, sáhttá oahpaheaddji veahkehit gávdnat sániid ja hábmemis cealkagiid. Gosse learohke edtja åssjaldahkekaarhtem dievhtedh, lohkehtæjja maahta dejtie viehkiehtidh baakoeh gaavnedh jïh raajesh darjodh. Oahppit maiddái tevdnejit. Learohkh maehtieh aaj dievhtedh gosse guvviedieh. Sii válljejit ieža makkárin plakáhtta galgá leat. Dah jïjtje veeljieh guktie plakate edtja årrodh. Muhtun ohppiide sáhttá leat hástaleaddjin gávdnamis mii doaimma váldooassi lea. Maahta haestiedihks årrodh såemies dejtie learoehkidie gaavnehtidh mannasinie daam darjomem darjoeh. Jus oahppit besset bargat doaimmain mii rievddada ja lea miellagiddevaš, de doaibma movttiidahttá ohppiid oahppat. Jis learohkh åadtjoeh aktine darjominie barkedh mij lea jeereldihkie jïh murreds, dellie learohke aaj maam destie leara. Bargu ferte danin heivehuvvot ohppiid dássái. Tjuara dan åvteste barkoem sjïehtedidh learohki daltesasse. Árvvoštallan Faagem vïerhtiedidh Dađistaga-árvvoštallama vuođđun berrejit leat eavttut mat gullet oahppoulbmilii. Daennie bihkedimmesne libie veeljeme dam baakoem vuarjasjidh nåhtadidh sijjeste vïerhtiedidh. Oahpaheaddji ferte ohppiide vástidit ahte leago sin válljen realisttalaš ja čađahahtti ja singuin ságastallat dan birra maid sii galget ráhkadit ja gos gávdnat ávkkálaš dieđuid. Lohkehtæjja byöroe learoehkidie bååstede bievnedh mejtie gåarede tjïrrehtidh dam dorjesem maam veeljeme, jïh dejgujmie digkiedidh maam edtjieh darjodh, jïh gusnie dah maehtieh aevhkie bïevnesh gaavnedh. Oahpaheaddji berre maiddái dieđihit ohppiide makkár sániid ja doahpagiid sii bures hálddašit. Lohkehtæjja byöroe aaj bååstede bievnedh mah baakoeh jïh lahtesh learohkh haalvoeh. Leatgo omd. adjektiivat positiiva, ja sáhttet go dat adnot gaskaoapmin dán oktavuođas ? Mah adjektijvh hijven, jïh maahta dejtie tsavtshvierhtine nåhtadidh daennie sjiekenisnie ? Hálddašit go oahppit atnit jurddakártta veahkkegaskaoapmin čállimii ? Learohkh haalvoeh ååsjaldahkekaarhtem nåhtadidh goh akte viehkiedirrege gosse tjaelieh ? Oahpaheaddji sáhttá maiddái addit dieđuid vássán ja boahtti dili birra ohppiidságastallama bakte. Lohkehtæjja maahta aaj bïevnesh bååstede / åvtese learoehkidie vedtedh learohkesoptsestimmine. Muital mii lea buorre, ja šiehtat ohppiiguin mainna šaddet eanet bargat. Soptsesth mij lea hijven, jïh seamedh learohkigujmie mejnie dah tjuerieh vielie barkedh. Buvtte mearkkašumiid das makkár govaid sii leat válljen. Bïevnieh bååstede veeljemen bïjre guvvijste. Gos sii gávdne govaid ? Gusnie learohkh guvvide gaavnin ? Manin válljejedje juste dan gova / daid govaid ? Mannasinie daam guvviem / daejtie guvvide veeljin ? Heive go teaksta govvii ? Teektse gåvvan sjeahta ? Leago realisttalaš ja áigeguovdilis teaksta ? Akte tjïelke jïh sjyöhtehke teekste ? Leatgo realisttalaš ja áigeguovdilis govat ? Tjïelke jïh sjyöhtehke guvvieh ? Ráhkat bargoplánaid main máhcahatvástádusskovvi ruossunvejolašvuohta lea mielde. Darjoeh barkoesoejkesjh gusnie akte bååstedebievnesegoere, jïh gusnie learohkh edtjieh kroessem biejedh. Dás oahppit iežaset árvvoštallet. Daesnie learohkh jïjtjemse vuarjesjieh. Sii gávnnahit maid sii hálddašit ja mainna ain bargat ovddasguvlui. Dah gaavnehtieh maam haalvoeh, jïh mejnie dah byöroeh vijriebasse barkedh. Oahpaheaddji buktá njálmmálaš máhcahatmearkkašumiid barggadettiin. Lohkehtæjja njaalmeldh bååstedebïevnesem vadta itkemearan. Maŋŋilgo oahppit leat iežaset árvvoštallan, sáhttá oahpaheaddji mearkkašit dan mainna šaddet ain eanet bargat ovddasguvlui. Gosse learohkh jïjtjemse vuarjasjamme, lohkehtæjja maahta jiehtedh mejnie dah daarpesjïeh vielie barkedh. Ohppiide lea dalle juoga man guvlui faŋuhit. Learohkh edtjieh åadtjodh man mietei sïlledidh. Seammás sis galgá leat vejolašvuohta lihkostuvvat. Seamma aejkien edtjieh nuepiem utnedh lyhkesidh. Dat dagaha ahte sii šaddet eanet diđolaččat iežaset oahppama hárrái. Naemhtie dah aaj buerebelaakan jïjtse lïeremen sjåahkoeh. Oahppoulbmil Lïerehtimmieulmie Dán máhtán veaháš: Daam ånnetji maahtam: Dán máhtán oalle bures: Daam naan hijven maahtam: Dán máhtán hui bures: Daam joekoen hijvenlaakan maahtam: Oahpaheaddji: Dán fertet buoridit: Lohkehtæjja. Daam maahtah bueriedidh: Vuođđogálggat Faagen maadth maahtoeh Máhttit ovdanbuktit njálmmálaččat: Oahppit ságastallet ulbmila, eavttuid ja ulbmiloláhusa birra ja máinnus- dahje vuovdalanplakáhta birra. Maehtedh sov njaalmeldh daajroeh buektedh: Learohkh soptsestieh ulmiej bïjre, væhtaj bïjre guktie ulmide jaksedh, jïh reklame- jallh doekemesplakaten sisvegen bïjre. Sii ovdanbidjet máinnus- dahje vuovdalanplakáhtta. Dah reklame- jallh doekemesplakatem njaalmeldh åehpiedehtieh. Máhttit ovdanbuktit čálalaččat: Oahppit ráhkadit jurddakártta. Maehtedh sov tjaaleldh daarjoeh buektedh: Learohkh åssjaldahkekaarhth darjoeh. Sii čállet máinnus- dahje vuovdalanplakáhta. Dah reklame-jallh doekemesplaktem tjaelieh jïh darjoeh. Máhttit lohkat: Oahppit lohket máinnus- dahje vuovdalanplakáhta. Maehtedh lohkedh: Learohkh reklame- jallh doekemesplakatem luhkieh. Máhttit rehkenastit: Matemáhtalaš doahpagat leat dárbbašlaččat go galgá ipmirdit loguid, hivvodaga ja hatti go barget máinnus- dahje vuovdalanplakáhtain. Maehtedh ryöknedh: Lahtesh matematihken bïjre leah daerpies edtja taallh, veahkam jïh åasam guarkedh gosse reklame-jallh doekemesplakatine barka. Máhttit atnit digitála reaidduid: Dihtormášiidna sáhttá adnot bargobihtá čálalaš oassái. Maehtedh digitale dirregh nåhtadidh: Maahta PC. ’ em nåhtadidh dej tjaaleldh barkoejgujmie. Dás sáhttet oahppit gávdnat máinnus- dahje vuovdalanplakáhtaid ovdamearkkaid mat leat neahtas ja daid atnit inspirašuvdnan iežaset bargguin. Daesnie learohkh maehtieh vuesiehtimmieh gaavnedh jeatjah reklame-jallh doekemesplakatide nedtesne, jïh dejtie iedtjine utnedh jïjtse barkosne. Ohppiid bargun lea ráhkadit sullásaččaid sámegillii. Learohki barkoe lea maam akt seammaplïeres saemiengïelesne darjodh. Sii sáhttet atnit ohcanmohtoriid interneahtas, ja sii sáhttet govaid doppe gávdnat. Dah maehtieh aaj ovmessie ohtsememotovrh gaskeviermesne nåhtadidh, jïh maehtieh guvvieh gaavnedh. Gáiddusoahpahus Maajhööhpehtimmie Dát ovdamearka heive bures gáiddusoahpahussii. Daate vuesiehtimmie hijvenlaakan sjeahta maajhööhpehtæmman. Oahpaheaddji šaddá ráhkadit bargoneavvaga man mielde oahppit barget. Lohkehtæjja tjuara aktem barkoebuerkiestimmiem darjodh man mietie learohkh berkieh. Sii sáhttet ovdanbidjat gárvves máinnus- dahje vuovdalanplakáhta oahpaheaddjái. Dah maehtieh dam gaervies reklame-jallh doekemesplakatem sov lohkehtæjjese åehpiedehtedh. Gielladomeanat Gïelesuerkie Gárvves máinnus- dahje vuovdalanplakáhttii sáhttá ráhkaduvvot gielladomeana. Maahta aktem gïelesuerkiem darjodh dan gaervies reklame-jallh doekemesplakaten sjiekenisnie. Dalle buot gulahallan go barget máinnus- dahje vuovdalanplakáhtain dáhpáhuvvá sámegillii. Dellie sæjhta ajve saemiestidh reklame-jallh doekemesplakaten bïjre. Davvi girji 2000 Learoevierhtieh