1_forklaring-til-veiledningen.html.xml

Udir.no - Čilgehus oaivadussii	Udir.no - Buerkiestimmie bihkedæmman
Čilgehus oaivadussii	Buerkiestimmie bihkedæmman
Neavvagat ja ovdamearkkat bargamis sámegiela nubbingiela oahppoplánain	Raerieh jïh vuesiehtimmieh gosse barkeminie Learoesoejkesjinie saemien mubpiegïeline
Oahppoplána gelbbolašvuođamihttomearit lea juhkkojuvvon logi dássái.	Learoesoejkesjen maahtoeulmie lea joekedamme luhkie daltesinie.
Oaivádus oainnusmahttá soames gelbbolašvuođamihttomeriid ja buktá ovdamearkkaid dasa movt sáhttá bargat oahppodoaimmaiguin, heivehuvvon oahpahusain, vuođđudeaddji gálggaiguin, gielladomeanaiguin ja buot logi dásiin árvvoštallan.	Bihkedimme tjïelkestahta såemies maahtoeulmieh, jïh vuesiehtimmieh vadta guktie maahta lïerehtimmiedarjomigujmie barkedh, sjïehtedamme lohkehtimmie, vihkielommes maehtelesvoeth, gïelesuerkieh jïh vuarjasjimmie gaajhkide dejtie luhkie daltesidie.
Oahpaheaddjit ja skuvllat sáhttet atnit oaivádusa báikkálaš oahppoplánabargui ja konkrehta oahpahusdahkosiin.	Learohkh jïh skuvlh maehtieh bihkedimmiem nåhtadidh voenges learoesoejkesjebarkosne, jïh goh tjïelke ööhpehtimmiesoejkesjh.
Ovdamearkka dihte leat 1-4 dásis Heivehuvvon oahpahusas ovdamearkkat movt oahpahusdagus sáhttá heivehuvvot iešguđet ahkásaččaide danin go ohppiin dávjá lea iešguđetge vuolggadássi fágas beroškeahttá guđe ahkeluohkkái gullet.	Vuesiehtimmien gaavhtan sæjhta daltesidie 1-4, Sjïehtedamme lohkehtimmien nuelesne, vuesiehtimmieh årrodh guktie maahta ööhpehtimmiesoejkesjidie sjïehtedidh dejtie ovmessie aalteredåehkide, ihke learohkh daamtaj maehtieh jeereldihkie aalkoevåaromem faagesne utnedh, saaht mennie daltesisnie lea.
Oahppoplána váldomihttomearrin lea ahte fága sámegiella nubbingiellan okta dárogiela fágain, láhčá ohppiide vuođu šaddat doaibmi guovttegielagiin.	Akte åejvieulmie learoesoejkesjisnie dïhte faage saemien mubpiegïeline, ektine faagine nöörjen, våaroemem beaja ihke dah learohkh edtjieh funksjovnelle guektiengïeline sjïdtedh.
Dat mearkkaša ahte oahppit galget movttiidahttojuvvot ja šaddat gielalaš oadjebasat ahte árgabeaivvis válljejit sámegiela gulahallangiellan.	Dïhte sæjhta jiehtedh learohkh edtjieh skraejriem åadtjodh jïh jearsoes sjïdtedh saemien veeljedh goh gaskesadtemegïele, aaj aarkebiejjien.
Oaivádus čájeha ovdamearkkaid main Njálmmálaš gulahallan ja Dihtomielalašvuohta giela ja kultuvrra birra váldooasit leat vuođđun.	Bihkedimmie vuesiehtimmieh vuesehte mah våaroemem utnieh dejnie åejviesuerkine Njaalmedh gaskesadteme jïh Gielen jïh kultuvren bïjre daejredh.
Oaivádus ii fátmmas buot oahppoplána gelbbolašvuođamihttomeriid.	Bihkedimmie ij amma gaajhkh maahtoeulmieh gænnah faarhmesth learoesoejkesjisnie.
Vuođđudeaddji gálggat	Vihkielommes maehtelesvoeth
Vuođđudeaddji gálgan nugomat máhttit njálmmálaččat báhkkodit sámegillii, ii leat diehttelassan ohppiide sámegiella nubbingiela fágas.	Akte vihkielommes maehtelesvoete goh sov njaalmeldh daajroem njaalmeldh buektedh saemiengielesne, ij naan buajhkoesvoete dejtie learoehkidie faagesne saemien mubpiegïeline.
Oaivadusas leat oahpaheaddjái neavvagat, vuogádatcavgileamit ja ovdamearkkat mat sáhttet leat veahkkin láhčamis dili vai oahppit ohppet sámegiela hupmat.	Bihkedimmie lohkehtæjjese raerieh, vuekieh jïh vuesiehtimmieh vadta, mah maehtieh viehkine årrodh gosse edtja sjïehteladtedh dah learohkh lïerieh iemielaakan saemiestidh.
Dihtomielalašvuohta giela ja kultuvrra birra	Gïelen jïh kultuvren bïjre daejredh
Lea dehálaš kártet giela dili ja árvvu skuvllas, oppalaččat suohkanis ja fylkkas.	Vihkeles gïelen tsiehkiem jïh staatusem goerehtalledh skuvlesne, tjïeltesne sïejhmelaakan, jïh fylhkesne.
Giellaoahpahusdárbu rievddada iešguđetge guovlluid mielde.	Gïelelohkehtimmien daerpiesvoeth sïjhtieh jeereldihkie årrodh dejnie ovmessie dajvine.
Ovdamearkka dihte lea vejolaš ahte máŋga oahpaheaddji ovttas čađahit iskkadeami, dahje oahppit dan dahket doppe gos lea vejolaš.	Vuesiehtimmien gaavhtan, jienebh lohkehtæjjah maehtieh ektesne aktem goerehtimmiem darjodh, jallh learohkh dam tjïrrehtieh desnie gusnie gåarede.
Kártemis sáhttá fuomášit domeanaid (giellaarenaid) gos sámegiella lea nanus ja mii sáhttá leat ávkkálaš reaidun giellaoahpahusas.	Goerehtalleme maahta vuesiehtidh dejtie suerkide (gïelesijjieh) gusnie saemien nænnoes, jïh mah maehtieh aevhkies dirregh årrodh gïelelohkehtimmesne.
Lea maiddái vejolaš ásahit iežas sámegielat arenaid, nugomat guovlluid, lanjaid, olbmuid, doaimmaid dahje áigodaga.	Aaj gåarede jïjtsh saemiengïelen suerkieh tseegkedh, goh dajvh, tjiehtjelh, almetjh, darjomh jallh boelhkh.
Geahča muđui sierra artihkkala gielladomeanaid birra.	Vuartesjh aaj jïjtse artihkelem gïelesuerkiej bïjre.
Sáhttá maiddái atnit Eurohpalaš Giellapearpma (ESP) kártenbarggus.	Maahta aaj Europeisk Språkperm (ESP) nåhtadidh gosse goerehtalleminie barkeminie.
Kártema bakte sáhttet oahppit válddahit guđe sámegielat dásis sii leat, ja movt sii sáhttet gielalaččat ovdánit.	Goerehtallemen tjïrrh learohkh maehtieh buerkiestidh mennie daltesisnie dah leah saemien gïelesne, jïh guktie dah maehtieh sov gïelem evtiedidh.
Skuvllain main leat unnán oahppit juohke klássadásis, sáhttet ráhkadit ođasmahtti plána smávvaskuvladássái, gaskadássái ja nuoraiddássái main fáttát sámegiella 2 ja 3 leat oassin.	Skuvlh mah vaenie learohkh utnieh fïerhtene klaassedaltesisnie, maehtieh aktem jårreden soejkesjem darjodh smaaveskuvledaltesasse, gaskedaltesasse jïh noeredaltesasse, gusnie dah aamhtesh Saemien 2 jïh 3 leah meatan.
Ođasmahttima bakte sáhttet buot oahppit joavkkus bargat seamma fáttáin.	Akten jårredimmien tjïrrh, gaajhkh learohkh maehtieh dåehkesne barkedh seamma aamhtesinie.
Dán oahpaheaddji earuha ja heiveha ohppiid agi ja ovdalgihtii máhtu ektui.	Lohkehtæjja joekehte mestie man båeries learohke lea, jïh mah åvtedaajroeh learohke åtna.
Nu sáhttet oahppit ovttasbargat ja čađahit oahppandoaimmaid ovttas.	Naemhtie learohkh maehtieh laavenjostedh jïh lïerehtimmiedarjomh ektesne darjodh.
Mii diehtit ahte ollu oahppit oahpahuvvojit gáiddusoahpahusa bakte, ja dat sáhttá leat hástaleaddjin.	Dåårjehtimmien mietie, jïjnjh learohkh lohkehtimmiem maajhööhpehtimmien baaktoe åadtjoeh, jïh dïhte maahta haestiedihks årrodh.
Soames dásiin lea gáiddusoahpahus lagabui čilgejuvvon.	Såemies dejnie daltesinie lea maajhööhpehtimmiem lïhkebe buerkiestamme.
Oaivadusas lea sierra oassi ovdáneami birra.	Bihkedimmien akte jïjtse bielie evtiedimmien bïjre.
Dat govvida movt giellaovdáneapmi leat jurddašuvvon čadnot gelbbolašvuođamihttomeriide mat leat oaivádusas.	Dïhte vuesehte guktie ussjedamme gïeleevtiedimmiem maahtoeulmide ektiedidh, mah leah bihkedimmesne.
Oaivádus lea ráhkaduvvon dainna ulbmiliin ahte galgá sáhttit adnot buot sámi guovlluin.	Bihkedimmiem dorjeme naemhtie guktie maahta dam nåhtadidh gaajhkine saemien dajvine.
Soames oktavuođain šaddá oahpaheaddji heivehit ávdnasiid ja oahpponeavvuid báikkálaš dilálašvuođaide.	Muvhten aejkien lohkehtæjja tjuara materijellem jïh learoevierhtieh sjïehtedidh voenges tsiehkiej mietie.
Sámi oahpponeavvodilli ii ollenge leat dohkálaš, muhto oaivádussii leat čohkkejuvvon dieđut gávdni oahpponeavvuid birra.	Ij leah learoevierhtietsiehkie saemien gïelesne gaajh hijven, bene bihkedimmesne aaj akte læstoe gaavnoes learoevierhtiej bïjre.
Oaivádus sisttisdoallá obanassiige ollu konkrehta oahppodoaimma ovdamearkkaid.	Bihkedimmesne ållesth jïjnjh tjïelke vuesiehtimmieh lïerehtimmiedarjomidie.
Ollu dain doaimmain sáhttet čađahuvvot buot dásiin.	Jïjnjh dejstie darjomijstie maahta darjodh gaajhkine daltesinie.
Nu oaivadusas leat gávdnamis konkrehta oahppodoaimma rávvagat.	Naemhtie bihkedimmie aaj maahta tjïelke raerieh vedtedh lïerehtimmiedarjomidie.