3_oahpahusdagus-dassi-1.html.xml

Udir.no - Oahpahusláhču: Dássi 1	Udir.no - Ööhpehtimmiesoejkesje: Daltese 1
Oahpahusláhču: Dássi 1	Ööhpehtimmiesoejkesje: Daltese 1
Dás gávdná oahpaheaddji ovdamearkkaid movt son sáhttá bargat gealbomihttomeriin 1. dásis.	Daesnie lohkehtæjja vuesiehtimmiem gaavna guktie maahta maahtoeulmide voestes daltesisnie jaksedh.
Dás čájehuvvo movt gelbbolašvuođamihttomearit oainnusmahttojuvvojit oahppoulbmiliin, sisdoalu ja bargovuogit, movt vuođđogálggat ovttaiduvvet ja movt oahpahus sáhttá heivehuvvot ovttaskas oahppái.	Daesnie vuesehte guktie maahtoeulmiem, sisvegem jïh barkoevuekiem lohkehtimmieulmide sjïehtesjidh. Daesnie aaj vuesehte guktie maadthmaahtojde maahta sjïehtesjidh jïh guktie dejtie fïereguhten learohken lohkehtæmman sjïehtesjadtedh.
Dađistaga árvvoštallan ja gielladoaimmat leat oassin dagus.	Vuarjasjimmie iktemearan sjædta, jïh gïelesuerkieh leah dellie vihkeles dejnie barkojne.
Áigodat: skuvlaálgin čakčat (Eaktuduvvo ahte oahppit máhttet lohkat ja čállit.)	Gåessie: Gosse skuvle aalka (ij lohkehtæjja vuertieh learohke galka maehtedh lohkedh jïh tjaeledh.)
Gelbbolašvuođamihttomearit	Njaalmeldh gaskesadteme
Njálmmálaš gulahallan Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit	Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh
dovdat álkis, árgabeaivválaš dili sániid, namaid, doahpagiid ja oanehis cealkagiid	aelhkies baakoeh, nommh, jïh åenehks raajesh beajjetji tsiehkine maehtedh
Giella- ja kulturdiđolašvuohta Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit	Gïelen jïh kultuvren bïjre daejredh Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh
muosáhit ja dovdat giela luđiid, lávlagiid, sálmmaid, álkis muitalusaid, máidnasiid, govaid, spealuid, tv-prográmmaid ja digitála reaidduid bokte	dååjrehtalledh jïh gïelem aajhtsedh vuelien, laavlomi, saalmi, aelhkies soptsestimmiej, vaajesi, guvviej, speali, tv-programmi jïh digitale vierhtiej tjïrrh.
Oahpahusdagus ii álot fátmmas olles gelbbolašvuođamihttomeari.	Ij barre daejnie lohkehtimmiebarkojne dam maahtoeulmiem jaksh.
Gelbbolašvuođamihttomearri oainnusmahttojuvvo oahppoulbmilis, mas daddjo maid galgá oahppat.	Dah maahtoeulmieh åvtese båetieh lïerehtimmieulmine, mah tjïelke buerkiestieh maam learohke galka lïeredh.
Oahppoulbmil lea lávki gelbbolašvuođamihttomeriid ollašuhttima guvlui.	Lïerehtimmieulmie lea barre goh akte sille guktie buektiehtidh maahtoeulmide jaksedh.
Eará relevánta gelbbolašvuođamihttomearit	Jeatjah sjyöhtehke maahtoeulmieh
Oahppoulbmilat	Lïerehtimmieulmieh
Oahppit galget máhttit dovdat sániid ja dajaldagaid beaivválaš doaimmain ovdamearkka dihte iežas ja bearraša birra.	Learohkh gelkieh fïerhtenbeajjetje baakoeh jïh dïejvesh damtedh v.g. guktie maehtieh sov bïjre jïh fuelhkien bïjre soptsestalledh.
Oahppit galget maiddái máhttit:	Learohkh gelkieh maehtedh:
dearvvahit (buorástahttit) sámegillii ja iežas oahpásmahttimis earáide	Buarastehtedh jïh sov bïjre soptsestidh.
dovdat lagamus bearraša sohkavuođanamahusaid ja skuvlaklássa ohppiid ja skuvlla nama	Lïhkemes fuelhkien nommh, skuvlem jïh daltesem damtedh.
dovdat / máhttit juoigat oahpes luođi, sohkalávlaga (omd. ” Eatni eadni lea mu áhkku ”), eará sámi lávlaga dahje sámi sálmma	Åahpenidh åehpies vueline jïh dam laavlodh, fuelhkie-laavlomem (v.g: " Manne aahkan aahkuve ") jallh jeatjah åehpies laavlomem jallh saalmem saemiengïelesne laavlodh.
Oahpaheaddji čállá oahppoulbmiliid nugomat vahkoplánii dahje áigodatplánii ja dieđuid dan birra ohppiide ja váhnemiidda buori áiggis ovdal go dagus álgá.	Lohkehtæjja lohkehtimmieulmiem våhkoesoejkesjasse jallh tæjmoesoejkesjasse tjaala. Learoehkidie jïh eejhtegidie dan bïjre soptseste, aarebi dam lohkehtimmiem aalka.
Iešguđet oahppoulbmilat galget čielgasit oainnusmahttojuvvot, ja oahppit galget daid atnit iežas árvvoštallamis.	Dah ovmessie lïerehtimmieulmieh tjoeverieh tjïelkelaakan åvtese båetedh guktie learohkh maehtieh dejtie jïjtse vuarjasjimmesne nuhtjedh.
Gelbbolašvuođa bargočilgehussan - diehtit, dahkat, ipmirdit.	Akte barkoetjïertestimmie maahtoen bïjre – daejredh, darjodh, guarkedh.
Luoikkahuvvon Fjørtoft, Henning girjjis: Effektiv planlegging og vurdering.	Lööneme daestie, Fjørtoft, Henning: Effektiv planlegging og vurdering.
Rubrikker og andre verktøy for lærere.	Rubrikker og andre verktøy for lærere, Fagbokforlaget 2009
Máhtolašvuođat	Maahtoeh
oahppat ja máhttit atnit doahpagiid eadni, áhčči, nieida, bárdni, viellja, oabbá ja áhkku ja áddjá sámegillii.	Lïeredh baakoeh: tjidtjie, aehtjie, nïejte, baernie, vïelle, åabpa jïh aahka gon aajja saemiengïelesne.
Gálggat	Maehteles
máhttit atnit doahpagiid ja máhttit juoigat ja lávlut lávlaga dahje sálmma sámegillii	Maehtedh jiehtegidie nuhtjedh jïh aaj maehtedh laavlodh, joejkedh jïh saalmide laavlodh saemiengïelesne.
Ipmárdus	Goerkesimmie
máhttit čilget doahpagiid, luohtedajahusaid ja lávllateavstta sisdoalu	Maehtedh jiehtegen sisvegem buerkiestidh jïh aaj vuelien jïh laavlomen sisvegem jeatjabidie buerkiestidh.
Oahppodoaimmat	Lïerehtimmiedarjomh
Oahppit galget oahppat sámegillii dearvvahit ja galget buorástahttit guhtet guoimmiset ja oahpaheaddji ja dadjat bures.	Learoehkidie ööhpehtidh guktie edtjieh sinsitnide jïh lohkehtæjjam buarastehtedh jïh Buaregh jiehtedh.
Dasto galget guokte ja guokte oahppi oahppat goabbat guoimmisteaskka dearvvahit go geardduhit dán cealkaga: Bures, mu namma lea XXXX.	Dan mænngan edtjijægan gööktesi-gööktesi sinsitniem buarastehtedh jïh ikth vielie jiehtedh: Buaregh mov nomme xxx.
Dás sáhttá oahpaheaddji atnit sámi giehtadohkáid mat guhtet guoimmiset dearvvahit ja buorástahttet.	Daesnie edtjijægan sinsitniem buarastehtedh.
Loahpas galget buot oahppit guhtet guoimmisteaset dearvvahan ja buorástahttán.	Minngemes gaajhkh learohkh edtjieh sinsitnide buarastehtedh.
Dá lea ovdamearka movt giehtadohkáin sáhttá dearvvahit ja buorástahttit:	Daesnie vuesehte guktie edtja gïete-dåahkajgujmie buarastehtedh:
Vuosttaš vahku galget juohke diimmus njálmmálaččat hárjehallat dadjat klássaohppiid ja skuvlla sámegielat namaid.	Njaalmeldh lïeredh dejtie saemien nommide klaassesne jïh skuvlen nommem fïerhten tæjmoen voestes våhkoen.
Nuppi vahku rájes ja áigodaga lohppii geardduhit namaid juohke nuppi diimmu.	Ikth vielie jiehtedh fïerhten mubpien tæjmoen daan lïerehtimmieboelhken.
Oahppamis luđiid, lávlagiid ja sálmmaid de sáhttá atnit CD skearru, interneahta dahje ovttasbargat báikkálaš goarain dahje lávlunjoavkkuin.	Gosse edtja lïeredh joejkedh, laavlodh jïh saalmh laavlodh maahta cd:m, gaskeviermiem jallh siebriedahken laavlomedåehkesne laavlodh.
Ohppiide sáhttá addit teavsttaid dahje jietnafiilla ruovttubargun.	Learohkh maehtieh aaj teekstem jallh tjoejefijlem åadtjodh goh leaksojne gåetesne.
Váhnemat dahje earát lávlot sidjiide ja singuin ovttas.	Eejhtegh jallh jeatjebh dejgujmie ektine tjoeverieh laavlodh.
Eará oahpahandoaimmaide evttohusat	Vielie lïerehtimmiedarjomh.
1.	1.
Oahppit ovttasbarget 2-4 oahppi sturrosaš joavkkuin.	Nomme jïh laahkoespeale 2-4 learohkh ektesne barkeminie.
Ráhkat spealu speallanplána sárgumis, ja sárggo luotta mii juhkkojuvvo 48 njealječiegagiidda.	Guvvedh aktem spealem gusnie 48 mierieh.
Vuosttaš guđa njeallječiegaide galget čállit sámegielat ovdanamaid ja goargguid.	Dejnie voestes govhte mierine, voestes- jïh minngienommh edtjieh saemiegïelesne tjåadtjodh.
Oahpaheaddji ja váhnemat / earát sáhttet veahkehit.	Lohkehtæjjah jïh eejhtegh / jeatjebh maehtieh viehkiehtidh.
Njeallječiegaide, 7-12, čállit iešguđet agiid.	Mubpene mïerietjåanghkosne 7-12 ovmessie taalh edtjieh tjåadtjodh mah vuesiehtieh man båeries lea.
Njeallječiegaide 13-18 čállit iešguđet sámegielat báikenamaid.	Mierine 13-18 ovmessie sijjienommh edtjieh tjåadtjodh.
Veahkkin sáhttá atnit sámegielat kártta dahje interneahta.	Nuhtjh saemien kaarhtem jallh gaskeviermiem.
Njeallječiegaide 19-24 čállit bearašsániid nugomat nieida, bárdi, eadni, áhčči, ja áhkku ja áddjá.	Mierine 19-24 fuelhkiebaakoeh edtjieh tjåadtjodh, vg. nïejte, baernie, tjidtjie, aehtjie, aahka gon aajjah.
Njeallječiegaide 25-30 čállit fitnuid.	Mierine 25-30 edtja tjåadtjodh mejnie almetjh barkeminie / gïehteleminie.
Njeallječiegaide 31-36 čállit astoáiggedoaimmaid.	Mierine 31-36 edtja tjåadtjodh guktie almetjh eejehtellieh.
Njeallječiegaide 37-42 čállit su iešvuođaid.	Mierine 37-42 edtja tjåadtjodh guktie almetjh leah, v.g. faavroes, siegkies, j. j
Njeallječiegaide 43-48 čállit sámegielat favorihttasániid.	Mierine 43-48 buerie baakoeh saemien edtjieh tjåadtjodh.
Oahppit čállet suohttaseamos dahje sámegielat sániid maid dássážii leat oahppan. ”	Learohkh tjaelieh dejtie lustemes baakoeh mejtie leah dan raajan lïereme. "
Mun dajan áinnas … (jeg sier gjerne …) ”	Manne naemhtie jeahtam … "
Dát lea bircospeallu.	Daate speale lea teernege-speale.
Dás galgá háhkat identitehta ja dasa deavdit earálágán dieđuid.	Datne edtjh identitetem gaavnedh jïh ovmessie saetniesvoetigujmie lissiehtidh.
Go juohkehaš lea olahan ovtta molssaeavttu guđege guovllus (8 guovllu) dan mielde guđe njealječiegagii gárttai bircuma vuođul, de galgá juohkehaš muitalit makkár identitehta son lea spealus ožžon: nama, gos orru dahje dieđuid bearraša birra jna..	Gosse gaajhkesh aktem aamhtesem fïereguhtede dajveste åådtjeme (8 ovmessie dajvh) gubpene leah orreme, edtjieh dellie sinsitnine soptsestidh dan identiteten bïjre maam leah åådtjeme: Guktie nomme lea, gusnie årroeminie jïh aaj fuelhkien bïjre soptsestidh.
Várut ahte oahppit álot ožžot dan iešvuođa man ožžot go vuosttaš geardde jovdet ođđa guvlui.	Geehth guktie learohkh iktegisth daam maahtoem åadtjoeh gosse dam voestes dajvem jeksieh.
Oahppit miellagovvádusa vuođul ráhkadit speallanplána ja gávnnahit spellui vuogas nama.	Learohkh tjoeverieh ussjedidh gosse spealesoejkesjem darjoeh, jïh sjïehteles nommem dïsse bïejedh.
Go buohkat leat čađahan iežaset speallangeainnu, de oahppit sáhttet lonuhit spealuid earáiguin ja nu dađistaga ožžot ođđa identitehtaid.	Gosse gaajhkesh jïjtsh spealem spealadamme dellie gelkieh spealedablide låtnodh guktie iktegisth orre identitetem åadtjoeh.
2.	2.
Ráhkadit álkes sohkamuora	Guktie laahkoe-moerem darjodh
Dá lea govva mas lea soahki njealječiegagiiguin (rámmaiguin) masa sáhttá bidjat oahppi nama ja gova bajimussii.	Daesnie lea guvvie moereste gusnie njealjeskaavtegen mierieh, gusnie guvvie jïh nomme learoehkijstie bijjielisnie sjïehtieh.
Nuppi dásis ges váhnemiid nama ja gova.	Daltesen vuelielisnie guvvieh jïh nommh aehtjie gon tjidtjeste sjïehtieh.
Vuolimus dásis lea sadji bidjat áhku ja ádjá nama ja gova.	Vuelemassjen daltesisnie guvvieh jïh nommh aahka gon aajjeste sjïehtieh.
Árvvoštallan	Faagem vïerhtiedidh
Ovdamearka 1 Logga Vaikko dát lea iežas árvvoštallan, de sáhttá logga maiddái adnot oahpaheddjiin gulahallamis nu ahte earát eai gula ja/dahje sáhte lohkat árvvoštallama.	Voestes vuesiehtimmie Lågge Jalhts daate lea jïjtsevuarjasjimmie, maahta daam låggem aaj nuhtjedh gosse edtja lohkehtæjjajgujmie soptsestalledh, guktie eah jeatjebh åadtjoeh goltelidh jïh / jallh lohkedh dam vuarjasjimmiem.
Oahppit sáhttet čállit dan gillii mii sis lea vuosttašgiellan.	Learohkh maehtieh voestesgïelesne tjaeledh.
Nuorat oahppit sáhttet oažžut veahki váhnemiin / ovddasteddjiin dahje oahpaheaddjis:	Maanah maanaskuvlesne maehtieh viehkiem eejhtegijstie jallh lohkehtæjjijste åadtjodh.
Čilge barggu.	Barkoem buerkiestidh
Mainna lihkostuvven ?	Maam buektiehtim ?
Mii lei váttis ?	Mij lij geerve ?
Atnen go eará vugiid báhkkodeapmái ?	Mejtie jeatjah vuekiem nuhtjim goh edtjim tjïertestidh ?
Ovdamearka 2 Oahppit galget ruossut oahppoulbmiliid maid hálddašit.	Mubpie vuesiehtimmie Learohkh kroessem tjaeliestieh duejtie lïerehtimmieulmide mah joe maehtieh.
Dán šattan oahppat vai olahan oahppoulbmiliid:	Daam tjoeverem lïeredh guktie lïerehtimmieulmiem jaksedh:
Dán máhtán veaháš:	Ånnetje maahtam:
Dáhton	Mij biejjide
Dán máhtán bures:	Daam hijven maahtam:
Dáhton	Mij biejjide
sánit ja dajahusat mat leat ávkkálaččat go human:	Baakoeh jïh dïejvesh mejtie aevhkine maehtedh gosse dan bïjre soptsestem:
iežan birra	mov bïjre
iežan lagamus bearraša birra	mov lïhkemes fuelhkie.
dajahusat:	Dïejvese:
dearvvahan / buorástahttán	buarastehtedh
iežan birra muitalan earáide	mov bïjre soptsestidh
gaskkustit máhtu lagamus bearraša birra:	Maahtoe jïh lïhkemes laahkoen bïjre soptsestidh:
dovdat lagamus bearraša namaid	nommem jïh gietskemes laahkoem damtedh.
čilget sohkadoahpagiid earáide	jeatjabidie laahkoen bïjre buerkiestidh
dovdat ja ipmirdit skuvlla klássa ohppiid namaid	damtedh jïh guarkedh skuvlen nommem jïh daltesem.
lávlut álkes sámi sohkalávlaga	aelhkies saemien laahkoelaavlomem laavlodh.
atnit eará vugiid gulahallat earáiguin:	Jeatjah vuekiem nuhtjedh gosse tjïertestidh:
atnit rupmaša ja gieđaid	kråahpem jïh gïetide nuhtjedh
gávdnat eará sániid	orre baakoeh gaavnedh
ovttastahttit sániid	göökte baakoeh ektiedidh
rievdadit ja atnit dáru sániid vai hupman ii bisán	orrestidh aelkedh jïh daaroen gïelem nuhtjedh guktie ij soptsestimmie edtjh gaarvanidh.
jearrat jus juoga lea eahpečielggas	gihtjedh jis maam joem lea plarhkan.
iežan buorideames	jïjtjemem staeriedidh.
dábálaš ságastallan earáiguin:	Aelhkies soptsestallemem utnedh:
hupmat ja gulahallat álkes cealkagiiguin	aelhkies raajesh maahtam soptsestidh.
máhttit loahpahit ságastallama	maahtam orrijidh soptsestidh
Diehtun ovddasguvlui	Åvtese vuejnedh
Don sáhtát eanet hárjehallat … (oahpaheaddji čállá dan mii lea áigeguovdilin.)	datne maahtah jienebem lïeredh … (Lohkehtæjja tjaala mij dïhte maahta årrodh.)
Skovvi mas leat eavttut mihttomeriid ollašuhttit, adno dađistaga árvvoštallamis, dat mearkkaša ahte oahppi dađistaga iežas árvvoštallá.	Dam soejkesjem guktie ulmide jaksedh, galka lïerehtimmesne utnedh. Daate vïhnesje learohke lea jïjtjemse vuarjasjamme.
Muital oahppái mii sus dađistaga vurdojuvvo, omd. ahte oahppi guovtti vahku geahčen galgá máhttit dihto sániid ja doahpagiid sohkačujuhusaid oktavuođas.	Soptsesth learoehkasse maam lea vuertieminie, vg: learohke galka göökte våhkoen mænngan, baakoeh jïh dïejvesh slïektenommi bïjre maehtedh.
Dađistaga sáhttá oahpaheaddji iskat ahte máhttá go oahppi luođi, lávlaga dahje sálmma mearriduvvon áigemeari siskkobealde.	Lohkehtæjja maahta aaj seamma sïenten vuartasjidh mejtie learohkh maehtieh aktem vueliem joejkedh, aktem laavlomem laavlodh jallh aktem saalmem laavlodh.
Rávisolmmoš lohká skovi ohppiide, ja sii sáhttet dađistaga válljet ja ruossut man dásis sii iežaset mielas leat.	Geerve almetje dam soejkesjem learoehkidie låhka, jïh dah maehtieh jïjtje kroessem bïejedh duejtie lïerehtimmieulmide mah vienhtieh maehtieh.
Heivehuvvon oahpahus	Sjïehtedamme lohkehtimmie
Heivehuvvon oahpahusa oktavuođas nuoramus ohppiide lea heivvolaš ovdalgihtii dárkkistit ohppiid sámegielmáhtu.	Gosse lohkehtimmiem nööremes learoehkidie sjiehtesjadtedh, dellie hijven voestegh vuartasjidh maam dah joe maehtieh.
Dán sáhttá oahpaheaddji dahkat go ovdalgihtii humada juohke váhnemiin / ovddasteddjiin ja dasto juohke áidna ohppiin.	Lohkehtæjja maahta voestegh eejhtegigujmie soptsestidh, jïh mænngan learoehkinie soptsestidh.
Vállje omd. gova soames bearrašis ovdamearkan, ja iská maid oahppi áibbas álggus máhttá.	Nuhtjh aktem guvviem fuelhkeste jïh voejhkelh vuartasjidh maam learohke aalkovistie maahta.
Molssaeaktun sáhttá leat ahte oahpaheaddji muitala oanehis historjjá sámegilli ja iská man ollu oahppit ipmirdit.	Lohkehtæjja maahta aelhkies, åenehks vaajesem saemiengïelesne lohkedh, jïh nimhtie goerehtidh man jïjnje learohke maahta.
Ohppiide geat ovdalgihtii eai leat oahppan sámegiela, lea dehálaš láhčit diimmuid nu ahte leat geasuheaddjin ja movttiideaddjin.	Dejtie learoehkidie, mah eah naan saemiegïelem lïereme, lea vihkeles tæjmojde lustestalledh.
Ane konkrehta diŋggaid veahkkin nugomat dohkáid, stohkosiid ja sámi konkrehta diŋggaid, nugomat suohpana, lávžži, rággasa jna. ja muitalusaid, riibma, sátnestullán, luđiid ja lávlagiid.	Nuhtjh dåahkah jïh stååkedh, jïh saemien tjåenieh jïh daeverh goh låavthgåetie, soehpenje j. j. jïh heamture, rïjme, vuelie jïh laavlome.
Lávlla Oaivi, oalgi, čibbi ja juolgesuorbma sámegilli sáhttá lávlot ja áđđestallat molssašuddi leahtuin, sihke hui jođánit ja hui njozet.	Laavlome goh åejjie, åelkie, boelvh jïh tjiehtjerh saemien maahta laavlodh dovne varki jïh soejmetjilaakan.
Go leat oahppit geat álget sámegielain nubbin giellan, sámegiella 2 ja 3 nuoraidskuvllas ja joatkkaskuvllas, ferte oahppostoffa heivehuvvot sidjiide.	Dejtie learoehkidie, mah aelkieh saemien lïeredh mubpiengïeline, saemien 2 jïh saemien 3 noereskuvlesne jïh jåarhkeskuvlesne, lohkehtæjja tjoevere lohkehtimmiem learoehkasse sjïehtesjadtedh.
Ovdamearkka dihte sáhttá bovdet guossin nuorra sámegielagiid klássii, ja oahppit sáhttet dearvvahit sin ja muitalit iežaset birra sidjiide ja guhtet guimmiidasaset (omd. bovdet sámi ofelaččaid).	Vg. klaasse maahta noere saemieh bööredidh, jïh learohkh maehtieh buarastehtedh jïh sijjen bïjre soptsestidh.(vg. Nuhtjh dam saemien baakoem åehpies).
Lávlla ovdamearkkat sáhttet leat sámi raplávlagat ja juoiganšuoŋat nugomat givssideami, iešluohttámuša ja identitehta birra.	Klaasse maahta aaj saemien rap laavlodh jïh joejkelaavlome maahta nïrrehtimmiem, jïjtjedomtesem jïh identitetem nænnoestidh.
Namma- ja sohkaspeallu heive maiddái bures boarráset ohppiide geat sáhttet oažžut viiddiduvvon sisdoalu, omd. fitnuid ja astoáiggeberoštumiid birra jna..	Nomme- jïh laahkoespealh aaj båarasåbpoe learoehkidie sjïehtieh, guktie maahta spealem vijriedidh, v.g. mejnie leah barkeminie, maam darjoeh gosse eejehtellieh j. j.
Vuođđogálggat	Faagen maadth maahtoeh
Máhttit báhkkodit čálalaččat ja njálmmálaččat: Čálalaš ovdanbuktima eat vuordde vuos, muhto sin geat juo máhttet čállit, lea vejolaš movttiidahttit sámegillii čállit doahpagiid lagamus fulkkiid birra.	Maehtedh tjaaleldh jïh njaalmeldh tjïertestidh: Ij lohkehtæjja vuertieh learohkh gelkieh maehtedh tjaeledh. Lohkehtæjja maahta dejtie, mah joe maehtieh tjaeledh, eadtjalgehtedh nommide tjaeledh dej sijjen lïhkemes slïekten bïjre saemiengïelesne.
Divtte ohppiid álggos gullat doahpagiid ja dasto ieža daid geardduhit.	Baajh learohkh goltelidh dejtie nommide jïh mænngan ikth vielie jiehtedh.
Oahpaheaddji sáhttá njálmmálaš ovdabuktimis iskat movt oahppit ipmirdit doahpagiid.	Lohkehtæjja maahta aaj njaalmeldh baakoegoerkesimmiem learoehkidie gaavnedh.
Máhttit lohkat: Vuos eat vuordde ahte oahppit galget máhttit lohkat sámegielat fuolkenamahusaid, muhto sii geat juo máhttet lohkat, berre movttiidahttit lohkat eanemus vuođđudeaddji doahpagiid.	Maehtedh lohkedh: Ij lohkehtæjja vuertieh learohkh gelkieh maehtedh lohkedh dej saemien slïektenommide. Dah mah joe maehtieh lohkedh, dejtie lohkehtæjja eadtjalgahta maadthbaakojde lohkedh.
Máhttit rehkenastit: Divtte ohppiid lohkat galle oarbinačča ja áhkut / ádját leat iežaset bearrašis ja guhtet guoimmiset bearrašiin. Oahppit barget ovttas guokte dahje stuorit joavkun ge.	Maehtedh ryöknedh: Baajh learohkh ryöknedh sov åerpenh, aahka gon aajjah, sov fuelhkiem jïh sinsitnien fuelhkide, gööktesi-gööktesi jallh stuerebe dåehkine.
Máhttit atnit digitála reaidduid: Divtte ohppiid atnit interneahta ja iešguđet neahttabáikkis ohcat sámi fuolkevuođanamahusaid.	Maehtedh digitale vierhtieh nuhtjedh: Baajh learohkh gaskeviermiem nuhtjedh guktie åadtjoeh ohtsedidh saemien slïektebaakoeh dejstie ovmessie gaskeviermiesijjijste.
Geahča Gávnos, Sámedikkiid neahttasiidduid, giella.	Vuajnah: Gávnos, Saemiedigkiej gåetiesæjrojne, giella.
org, risten.no.	org, risten.no.
Gielladomeanat	Gïelesuerkie
Dán fáttás sáhttet oahppit oahppodiimmu / beaivvi vuosttaš 5–10 minuvttaid hárjehallat dearvvahallamis earáid ja oanehaččat muitalit iežas birra sámegillii.	Daejnie aamhtesisnie learohkh maehtieh dejnie voestes 5-10 minuhtine tæjmoste saavredh buarastehtedh jïh sov bïjre soptsestidh.
Dien oktavuođas sáhttet oahppit čuožžut. Čuččodettiin galgá buot maid dadjet, leat sámegillii.	Learohkh maehtieh tjåadtjodh soptsestidh, mearan tjåadtjoeminie gelkieh barre saemiestidh.
Elisabeth Utsi Gaup: Suga, suga su.	Learoevierhtieh
, DAT. http://www.dat.net/main.html	Ella Holm Bull: Laavlomh maanide
Máidnot Hearrá, Skuvlasálbmagirji, Verbum, 1995.	Ovmessie gaaltijh låggetjaelemen bïjre, goh: