sfs_veiledning_6_undervisningsopplegg-slektsbenevninge.html.xml

Udir.no - Fuolkenamahusat	Udir.no - Laahkoeh
Fuolkenamahusat	Laahkoeh
Ceahkki: 2. jahkeceahkki Fádda: Sogat / Fuolkit Áigi: golbma gitta viđa diibmui	Daltese: 2. jaepiedaltese
Álggahus	Aalkoe
Dát oahpahusláhču lea ovdamearkka movt bargat gelbbolašvuođamihttomeriin 1. ja 2. jahkeceahkis.	Daate øøhpehtimmiesoejkesje vuesehte guktie maahtoeulmine 1. jïh 2. jaepiedaltesinie barka.
Dás galgá sohkanamahusaiguin bargat.	Daate lea barkoe laahkoej bïjre.
Gelbbolašvuođamihttomearit sáhttet konkretiserejuvvot oahppanulbmilin, mat leat ceahkkin joksat gelbbolašvuođamihttomeriid.	Maahta maahtoeulmide tjyølkehke darjodh lïerehtimmieulmine, mah leah akte sille juktie maahtoeulmide jaksedh.
Oahpahusláhču čájeha heivvolaš bargovugiid, movt vuođđogálggaid integrere bargui ja movt oahpaheaddji sáhttá heivehit oahpahusa ohppiide ja árvvoštallat sin dađistaga.	Øøhpehtimmiesoejkesje sjyøhtehke barkoevuekieh vuesehte, guktie vihkielommes maehtelesvoeth meatan vaaltasuvvieh, jïh guktie lohkehtæjja øøhpehtimmiem learoehkidie sjïehtede, jïh dejtie vuarjesje iktemearan.
Das lea maid ovdamearka movt oahppit árvvoštallet iežaset ja guhtet guoimmiset barggu.	Daesnie aaj vuesiehtimmieh guktie learohkh jïjtjemse jïh sinsitniem vuarjasjieh.
Máhttoloktema ML06 gelbbolašvuođamihttomearit	Maahtoeulmie 2. jaepiedaltesen mænngan
Gelbbolašvuođamihttomearit 2. jahkeceahki maŋŋel Árbevirolaš máhttu Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit	Lohkehtimmien ulmie lea learohke edtja maehtedh
gohčodit iežas lagas fulkkiid fuolkenamahusaiguin ja diehtit maid sátni gáibmi mearkkaša	laahkoeh dan lihke maadtoeladtjese nåhtadidh jïh soptsestidh mij neebne lea
Eará heivvolaš gelbbolašvuođamihttomearit 4.	Jeatjah sjyøhtehke maahtoeulmieh 4. jaepiedaltesen mænngan
Jahkeceahki maŋŋel Njálmmálaš gulahallan	Njaalmeldh gaskesadteme
Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit	Lohkehtimmien ulmie lea learohkh edtjieh maehtedh
geavahit iešguđetlágan dajaldagaid dilálašvuođaid mielde	ovmessie njaalmeldh dïejvesh nåhtadidh, ovmessie tsiehkide sjïehtedamme
Oahppanulbmilat	Lïerehtimmieulmie
Gelbbolašvuođamihttomearit leat konkretiserejuvvon oahppanulbmilin, mat leat ceahkkin barggus olahit gelbbolašvuođamihttomeriid.	Maahtoeulmiem tjyølkehke dorjeme lïerehtimmieulmine, mah leah akte sille juktie maahtoeulmiem jaksedh.
Oahppi galgá máhttit	Learohke edtja maehtedh
- geavahit doahpagiid bearaš, eadni, áhčči, viellja, oabbá, áhkku, áddjá, vilbealit / oambealit, muoŧŧá / goaski / siessá ja eanu / čeahci / eahki - čilget gáimmi doahpaga mearkkašumi	dïejvesidie fuelhkie, tjidtjie, aehtjie, vïelle, åabpa, aahka, aajja, aajkohke, seasa jïh jyøne nåhtadidh
Vuođđogálggat	Vihkielommes maehtelesvoeth
Máhttit lohkat mearkkaša dás máhttit fuolkenamahusaid lohkat.	Maehtedh lohkedh lea daesnie maehtedh laahkojde lohkedh.
Máhttit njálmmálaččat ovdanbuktit mearkkaša dán oktavuođas ipmirdit ja máhttit dadjat fuolkenamahusaid.	Maehtedh jïjtjemse njaalmeldh tjïelkesidh lea daesnie laahkojde guarkedh jïh jiehtedh.
Máhttit čálalaččat ovdanbuktit mearkkaša dás ahte máhttá čállit muhtin fuolkenamahusaid.	Maehtedh jïjtjemse tjaaleldh tjïelkesidh lea daesnie naan laahkoeh tjaeledh.
Máhttit geavahit digitálalaš reaidduid mearkkaša dás čállit fuolkenamahusaid dihtorii ja geavahit digitála reaidduid dán bargui.	Maehtedh digitale dïrregh nåhtadidh lea daesnie laahkoeh daatovrisnie tjaeledh jïh digitale dïrregh nåhtadidh gosse daejnie barka.
Ráhkkaneapmi	Soejkesjimmieh
Oahpaheaddji álgá iskát makkár fuolkenamahusaid oahppit máhttet, ja dihtet go buohkat ja máhttet go geavahit rievttes fuolkenamahusaid.	Lohkehtæjja aalka goerehtidh mah laahkoeh learohkh maehtieh, jïh mejtie gaajhkesh daejrieh jïh maehtieh dejtie reaktoe laahkojde nåhtadidh.
Lea dehálaš ahte oahpaheaddji ovdalgihtii jurddaša makkár fuolkenamahusaid sáhttá geavahit ohppiid ektui.	Vihkeles lohkehtæjja åvtelhbodti ussjede mah laahkoeh dah learohkh maehtieh nåhtadidh.
Muhtumin berre dát fáddá geavahuvvot oppalaš dásis danne go ferte vuhtiiváldit ovttaskas ohppiid.	Muvhten aejkien tjuara aamhtesem siejhmelaakan gïetedidh, juktie aktegslearohkh krøøhkestidh.
Muital guovddáš doahpagiid nugo eadni, áhčči, viellja, oabbá, áhkku, áddjá, muoŧŧá / goaski / siessá ja eanu / čeahci / eahki ja huma dáid birra ohppiiguin.	Øøhpehth dah voernges dïejvesh goh tjidtjie, aehtjie, vïelle, åabpa, aahka, aajja, jyøne, jiekie, tsietsie, seasa, gåeskie, maake, muahra, jijmie jïh aajkohke, jïh soptsesth dej bïjre learohkigujmie.
Oahpahuslážut	Lïerehtimmiedarjomh
1.	1.
Muitalit iežaset birra Divtte ohppiid njálmmálaččat muitalit iežaset birra, bearraša birra ja eará lagas fulkkiid.	Baajh learoehkidie njaalmeldh jïjtse bïjre soptsestidh, sov fuelhkie jïh lihke maadtoeladtjh.
Lea dehálaš oažžut buot ohppiid mielde ságastallamii.	Vihkeles gaajhkide learoehkidie meatan åadtjodh soptsestimmesne.
De sáhttet sii oahppat čállit fuolkenamahusaid.	Dan mænngan maehtieh lïeredh laahkojde tjaeledh.
Nannen dihte sátnegovaid de sáhttet oahppit sárgut govaid dahje liibmet govaid mat govvidit sániid.	Juktie baakoeguvvide nænnoestidh dah learohkh maehtieh guvviedidh jallh fotoh lïjmesjidh mah baakojde sjïehtesjieh.
2.	2.
Ráhkadit álkkes fuolke- / sohkamuora (vižžon Sámegiela 2) Dá lea muorra mas lea njeallječiegat rámma.	Aktem aelhkie boelvemoerem darjodh
Das lea sadji sárgumii dahje oahppi govvii ja oahppi nammii bajimussii.	Daesnie guvvie aktede moereste aktine mierine, gusnie sijjie akten gåvvan learoehkistie jïh learohken nomme bijjemes.
Vuolit dásis lea sadji sárgumiidda dahje váhnemiid / ovddasteddjiid govvii ja nammii.	Njieptjine vuelebe lea sijjie guvvide jïh nommide eejhtegijstie / dejstie mah eejhtegi åvteste.
Vuolemus ráiddus lea sadji ges sárgumiidda dahje govaide ja ádjáid / áhkuid namaide.	Dennie vuelemassjen njieptjesne lea sijjie guvvide jïh nommide aahkeste gon aajjeste.
Molssaeaktun lea čuohpadit govaid aviissain ja bláđiin ja ráhkadit máhkašbearraša / fantasiija bearraša.	Akte alternatijve lea guvvieh plaerijste jïh våhkoeplaerijste bietskiedidh, jïh aktem ussjedamme fuelhkiem / heamtuvrefuelhkiem darjodh.
Gáldu: Samegiella 2-bagadallan	Gaaltije: Saemien 2-bïhkedimmie
Heivehuvvon oahpahus	Sjïehtedamme lohkehtimmie
Buot oahppit barget álgoálggus seammá bargobihtáin, heiveheapmi boahtá das maid oahppit ja oahpaheaddjit válljejit.	Gaajhkh learohkh aalkovistie seamma laavenjassine berkieh, bene joekehtse lea dejnie veeljeminie learohke jïh lohkehtæjjah darjoeh.
Soapmásat barget ovdamearkka dihte dušše mottiin doahpagiin lagamus bearraša birra, earát ges barget eanet doahpagiiguin ja fuolkesániiguin oppalaččat.	Muvhth berkieh, vuesiehtimmien gaavhtan naan gille dïejvesigujmie dennie ellen lihkemes fuelhkesne, mearan mubpieh jïjnjh dïejvesigujmie jïh laahkojgujmie berkieh siejhmelaakan.
Oahpahuslážut fertejit heivehuvvot ohppiid gálggaide.	Tjuara lïerehtimmiedarjomem sjïehtedidh learohki maehtelesvoetide.
Ovdamearkka dihte máhttet muhtin oahppit geavahit doahpagiid dušše njálmmálaččat, earát ges máhttet sihke njálmmálaččat ja čálalaččat geavahit daid.	Vuesiehtimmien gaavhtan naan learohkh ajve laahkojde njaalmeldh nåhtadieh, mearan jeatjebh maehtieh dejtie dovne njaalmeldh jïh tjaaleldh nåhtadidh.
Loga eambbo heivvehuvvon oahpahusa birra dás.	Lohkh vielie sjïehtedamme lohkehtimmien bïjre daesnie
Árvvoštallan	Vuarjasjimmie
Dađistaga- árvvoštallan Oahppit sáhttet oažžut njálmmálaš ja/dahje čálalaš dađistaga-árvvoštallama.	Learohkh maehtieh njaalmeldh jïh / jallh tjaaleldh vuarjasjimmiem iktemearan åadtjodh.
Váldde vuođu oahppanulbmiliin.	Vaeltieh våaromem lïerehtimmieulmine.
Lea dehálaš addit ohppiide dieđu mii muitala maid sii máhttet, ja mainna fertejit eambbo bargat ja movt sii dán sáhttet dahkat buoremus lági mielde.	Vihkeles bïevnesh bååstede vedtedh learoehkidie maam dah haalvoeh, mejnie dah tjuerieh vielie barkedh jïh guktie dah bøøremeslaakan maehtieh dam darjodh.
Oahppit árvvoštallet iežaset ja guhtet guoimmiset Lassin oahpaheaddji dađistaga-árvvoštallamii sáhttet oahppit árvvoštallat iežaset ja guhtet guoimmiset.	Learohkh jïjtjemse jïh sinsitniem vuarjasjieh Lissine dam vuarjasjimmiem iktemearan lohkehtæjjeste, learohkh maehtieh jïjtjemse jïh sinsitniem vuarjasjidh.
Dá lea ovdamearka maid oahppit sáhttet geavahit go árvvoštallet iežaset, ja go galget ruovttoluottadieđu addit guhtet guoimmiset.	Daesnie akte vuesiehtimmie maam learohkh maehtieh nåhtadidh gosse jïjtjemse vuarjasjieh, jïh gosse edtjieh sinsætnan bïevnesh bååstede vedtedh.
Namma: Dahton: Ceahkki:	Nomme: Biejjie: Daltese:
Oahppanulbmil	Lïerehtimmieulmie
Dán mun in máhte nohka bures	Im daam nuekies hijven maehtieh
Dán mun máhtán	Daam maahtam
Dán mun máhtán hui bures	Daam hijven maahtam
Dadjat bearašláhtuid namaid	nommem jiehtedh fuelhkien lïhtsegidie
Čilget maid gáibmi-sátni mearkkaša	ulmiem buerkiestidh dïejvesistie neebne
Deavdde fuolkenamahusaid mat heivejit ovdal oahppit geavahit dán skovi.	Dievhtieh sjyøhtehke laahkoeh aarebi learohkh goerem nåhtadieh.
Čállit sániid mu bearraša birra	Baakoeh mov fuelhkien bïjre tjaeledh
Dán in máhte mun	Im daam buektehth
Dán mun máhtán oalle bures	Daam naa hijven buektehtem
Dán máhtán hui bures	Daam hijven maahtam
Eadni	Åabpa
Áhčči	Vïelle
Áhkku	Aahka
Nordsamisk: HERMANSEN, JAN OLE.:	Saemiedigkien plaakath: Laahkoe BULL, ELLA HOLM 1980: Åarjelsaemien 2.
Fuolkelávlla “ Bearašspeallu. ”	Spïele gærjese Åarjelsaemien 2.
Spill fra Ája språksenter, Kåfjord kommune.	BULL, ELLA HOLM 1998: Laavlomh maanide.
http://www.kafjord.kommune.no/beara-speallu.329557-21590.html	Indre Billefjord: Iđut. Vuesiehtimmien gaavhtan laavlome: Manne aahkan aahkove