nat-min-default.html.xml

Ruoŧa riikkalaš unnitlogut - Länsstyrelsen i Stockholm	Sveerjen nasjovnelle unnebelåhkoeh - Länsstyrelsen i Stockholm
Davvisámigiella (nordsamiska) HálddahusguovllutLáhka riikkalaš unniloguid birraLeanastivrra bargogohččumušOrganisašuvdnadoarjjaStáhtadoarjja	Åarjelsaemien (sydsamiska) ReeremedajvhLaake nasjovnelle unnebelåhkoej bïjreLeenestuvrien stillemeÅårganisasjovnedåarjoehStaatedåarjoeh
Hálddahusguovllut	Reeremedajvh
Láhka riikkalaš unniloguid birra	Laake nasjovnelle unnebelåhkoej bïjre
Leanastivrra bargogohččumuš	Leenestuvrien stilleme
Organisašuvdnadoarjja	Åårganisasjovnedåarjoeh
Stáhtadoarjja	Staatedåarjoeh
Romani kelderaš	Vigsel
Ruoŧa riikkalaš unnitlogut	Sveerjen nasjovnelle unnebelåhkoeh
Stockholma Leanastivrras (Länsstyrelsen i Stockholm) ja Sámidikkis lea ođđajagimánu 1 b. rájis 2010 oaiveovddasvástádus ovttastit ja iskat got Ruoŧa unnitlogupolitiika čađahuvvo riikkas.	Tsiengelen 1. b 2010 raajeste leeneståvroe Stuehkien leenesne jih Saemiedigkie åejviedïedth utnieh ektiedidh jih vaaksjodh guktie Sveerjen unnebelåhkoepolitihke laantesne dorjesåvva.
Juovlamánu 1999 mearridii riikkabeaivi Ruoŧŧa (Sverige) galgá oassálastit Europa-ráđi rámmakonvenšuvdnii riikkalaš unnitloguid suoji birra ja europálaš njuolggadussii riikkaguovlluid- dahje unnitlogugielaid birra.	Goeven 1999 rijhkebiejjie nännoesti Sveerje edtja Europaraerien mieriekonvensjovnesem mij vaarjelimmien nasjovnelle unnebelåhkojde bïjre jih europan njoelkedasside laantebiehkie- jallh unnebelåhkoegïeli bïjre mietiedidh.
Riikkabeaivi maid mearridii unnitlogupolitiikka birra ja duođaštii riikkas leat vihtta unnitlogu iežaset gielaiguin (visot varieteahtat).	Rijhkebiejjie aaj nännoesti unnebelåhkoepolitihken bïjre jih vïjhte unnebelåhkoej jih dej gïelh (gaajhkh smaare tjierth) dååhkasjehtedh.
Ruoŧa riikkalaš unnitlogut ja unnitlogugielat	Sveerjen nasjovnelle unnebelåhkoeh jih unnebelåhkoegïelh
Dat vihtta duođaštuvvon unnitlogu Ruoŧas leat juvddálaččat, romálaččat, sápmelaččat (mat maid leat eamiálbmogin), ruoŧasuopmelaččat ja duortnusleagihat.	Dah vïjhte dååhkasjehteme nasjovnelle unnebelåhkoeh Sveerjesne leah judarh, romerh, saemieh (mah aaj aalkoealmetjh leah), sveerjesåevmieh jïh tornedaelingh.
Historjjálaš unnitlogugielat leat jiddisch, romani, sámigiella, suomagiella meänkieli.	Dah histovrijen unnebelåhkoegïelh lea jiddisch, romani chib, saemien, såevmien jïh meänkieli.
Unnitlogujoavkkuin lea ovttastupmin sii leat orron Ruoŧas guhkit áiggi ja sin joavkkuin lea lunddolaš oktavuohta olbmuid gaskkas.	Seamma gaajhkide unnebelåhkoedåehkide dah leah guhkiem tijjem Sveerjesne orreme jih leah dåehkieh tjïelkes ektievoetine.
Sis lea maid iežas jáhkolaš, gielalaš dahje kultuvrralaš gullevašvuohta ja miella doalahit iežaset iešdovddu.	Dej leah aaj jitsene relijovnes, gïeleldh jih kultuvrellen åtnoeh jih aaj säjhtoem sijjen kultuvrh gorredidh.
Ráđđehusa (Regeringens) unnitlogupolitiika	Reerenassen unnebelåhkoepolitihke
Unnitlogupolitiika suddje ja doarju riikkalaš unnitloguid ja historjjálaš unnitlogugielaid.	Unnebelåhkoepolitihkesne gyhtjelassh vaarjelimmien jih dåarjedimmien bïjre dejtie nasjovnelle unnebelåhkojde jih unnebelåhkoegïelide.
Riikkalaš unnitlogu suoji nannenbargu lea oassi Ruoŧa barggus fuolahit olmmošlaš vuoigatvuođaid.	Biehkie Sveerjen barkoste aalmetji reaktah vaarjelidh lea dej nasjovnelle unnebelåhkoej vaarjelimmiem nännoestidh.
Unnitlogupolitiikkalaš strategiija	Unnebelåhkoepolitihken strategije
Ráđđehus (Regeringen) čilgii 2009 ođđa unnitlogupolitiikkalaš strategiija doaibmabijuiguin vai riikkalaš unnitloguid vuoigatvuođat ain nannejuvvojit.	Jaepie 2009 reerenasse orre politihke strategijem åehpiedahti råajvarimmiejgujmie mah edtjieh dej nasjovnelle unnebelåhkoej reakta vielie nännoestidh.
Ráđđehusa strategiijai lea oassin láhka nášuvnnalaš unnitloguid ja unnitlogugielaid birra mii fápmuduvvui ođđajagimánu 1 beaivvi 2010.	Biehkie dejstie strategijste laake nasjovnelle unnebelåhkoej jih unnebelåhkoegïeli bïjre faamoem Tsiengelen 1. b 2010 åadtjoeji.
Strategiijas leat evttohusat vai riikkalaš unnitloguid vuoigatvuođat nannejuvvojit árgabeaivvis. Evttohusaid olis leat doaibmabijut mat:	Strategijen sisvegisne ovmessie raeriestimme guktie dej nasjovnelle unnebelåhkoej reaktah nännoestidh, diss-vielie råajvarimmeh juktie:
sihkkarastet buoret beroštumi Eurohpáráđi unnitlogukonvenšuvnnaide ja duođalaš fuolaheami álggahuvvon doaimmain	öörnedh ihke minngiejielemem Europaraerien unnebelåhkoekonvensjovni mietie bueriedehtie jih dååhkasjadteme råajvarimmide vihtesjidh
vuosttildit vealaheami ja muđui ráfehisvuođa riikkalaš unnitloguid vuostá	vuastalidh diskrimineringe jih aehpie tsiehkide dejstie nasjovnelle unnebelåhkojste
nannet riikkalaš unnitloguid iešmearrideami ja váikkuhanmáŧolašvuođaid	nännoestidh dej nasjovnelle unnebelåhkoej jijtjefaamoeh jih tsevtsemasse
duvdit ja doarjut riikkalaš unnitlogugielaid seailluheami	nasjovnelle unnebelåhkoegïeli gorredimmie evtiedidh