nat-min-lahka-riikkalas-unniloguid-birra.html.xml

Láhka riikkalaš unniloguid birra - Länsstyrelsen i Stockholm Laake nasjovnelle unnebelåhkoej bïjre - Länsstyrelsen i Stockholm Láhka riikkalaš unniloguid birra Laake nasjovnelle unnebelåhkoej bïjre Davvisámigiella (nordsamiska) HálddahusguovllutLáhka riikkalaš unniloguid birraLeanastivrra bargogohččumušOrganisašuvdnadoarjjaStáhtadoarjja Åarjelsaemien (sydsamiska) ReeremedajvhLaake nasjovnelle unnebelåhkoej bïjreLeenestuvrien stillemeÅårganisasjovnedåarjoehStaatedåarjoeh Hálddahusguovllut Reeremedajvh Láhka riikkalaš unniloguid birra Laake nasjovnelle unnebelåhkoej bïjre Leanastivrra bargogohččumuš Leenestuvrien stilleme Organisašuvdnadoarjja Åårganisasjovnedåarjoeh Stáhtadoarjja Staatedåarjoeh Romani kelderaš Vigsel Láhka riikkalaš unniloguid birra Laake nasjovnelle unnebelåhkoej bïjre Láhka nášuvnnalaš unnitloguid ja unnitlogugielaid birra lea fámus ođđajagimánu 1. s beaivvis 2010. Laake nasjovnelle unnebelåhkoej jih unnebelåhkoegïeli bïjre faamoem åadtjoeji Tsïengelen 1.b:n 2010. Láhka duššada lágaid riekti geavahit sámi- ja suomagiela ja meänkieli hálddahuseiseválddiin ja duopmostuoluin. Dïhte edtja laaki sijjine årrodh mej bïjre reaktah utnedh saemien, såevmien jih meänkieli reeremebyjjesfaamojne jïh dööpmestovline nuhtjedh. Sámidiggelágas ja sosiálavirgelágas leat maid dahkkon rievdadusat. Värrhtoedimmieh leah aaj saemiedigkie-laakesne jïh socijaletjänstelaakesne dorjesovveme. Ruoŧa riikkaidgaskasaš geatnegahttimat dagahit ahte muhtin unnitlogu rievttit galget čađahuvvot olles riikkas. Sveerjen gaskenasjovnelle dïedth sjädta såemies unnebelåhkoereaktah edtjieh abpe laantesne vihtiestidh. Dat ođđa láhka (2009:724) salasta visot vihtta nášuvnnalaš unnitlogu. Gaajhkh vïjhte nasjovnelle unnebelåhkoeh dan gaavhtan dennie orre laaken vuelene (2009:724). Nu gohčoduvvon vuođđosuodji geatnegahttá earret iežá ahte: hálddahuseiseválddit galget dieđihit vuohkkasit riikkalaš unnitloguide sin rivttiid birra dallego lea dárbu, reeremebyjjesfaamoeh edtjieh dejtie unnebelåhkojde sjiehteles vuekine bïevnedh dej reaktaj bïjre gosse daerpies lea almmolaš váldegottiin lea eareliiggánis ovddasvástádus suodjalit ja ovddidit riikkalaš unnitlogugielaid ja galget maid ovddidit unnitloguid máŧolašvuođaid seailluhit ja ovddidit iežaset kultuvrra Ruoŧas, åålmege joekoen dïedtem åtna unnebelåhkoegïelide vaarjelidh jih evtiedidh jih edtja aaj dej unnebelåhkoej nuepieh evtiedidh sijjen kultuvrh Sveerjesne gorredidh jih evtiedidh mánáid ovddideami kultuvrralaš iešdovddus ja iežas unnitlogugiela geavaheami galgá eareliiggánit doarjut, maanaj öövtiedimmie sijjen kultuvrelle identiteteste jih nuhtjeme jijtjene unnebelåhkoegïelijste edtja joekoen evtiesovvedh hálddahuseiseválddit galget addit máŧolašvuođaid riikkalaš unnitloguide váikkuhit áššiin mat gusket sidjiide ja nu buresgo sáhttá galgá ráđđidit unnitloguid ovddasteddjiiguin dakkár jearaldagain. reeremebyjjesfaamoeh edtjieh dejtie nasjovnelle unnebelåhkojde nuepieh tsevtsemasse vedtedh gyhtjelassine mej dej doehtieh jih aaj unnebelåhkoej saadthalmetjigujmie dagkerh gyhtjelassine råårestalledh Sierra vuoigatvuođat Sjïere reaktah Dasa lassin leat suoma-, sámi- ja meänkieli ságasteddjiin sierra vuoigatvuođat iešguđet hálddahusguovllus. Sjïere reaktah disse gie såevmien, saemien jih meänkieli soptseste jih reeremedajven sisnjielisnie. Dat vuoigatvuođat leat earret iežá: Dah reaktah leah diss-vielie: ovttaskas olbmuin lea riekti ságastit ja čállit iežas giela oktavuođain eiseválddiiguin iežaset áššiin gos eiseváldi lea mearrideaddjin, aajnealmetjh reaktam åtna gïelide nuhtjedh sijjen njaelmeldh jih tjaeleldh gaskesadtemh byjjesfaamoejgujmie ïerine mej bïjre byjjesfaamoeh edtja nännoestidh jih mejtie aajnealmetje paarte lea eiseváldi lea geatnegahtton vástidit njálmmálaččat seamma gillii ja addit čálalaš jorgaleami mearrádusas ja ákkaid mearrádussii jos gáibiduvvo. byjjesfaamoeh dïedtem åtna njaelmeldh vaestiedimmiem seamma gïelesne vedtedh jih aaj vaejtemen männgan tjaeleldh jarkoestimmie vedtedh nännoestimmien jih nännoestimmie-tjielkestimmien bïjre. Eiseváldi sáhttá mearridit sierra áiggi ja báikki goas ja gos lea giellabálvalus, Byjjesfaamoe maahta sjïere aejkiem jih sijjiem nännoestidh gusnie dåastoehtidh dïhte giem säjhta unnebelåhkoegïelem nuhtjedh hálddahuseiseválddit galget bargat dan ovddas ahte leat bargit geain lea máhttu unnitlogugielain, reeremebyjjesfaamoeh edtjieh barkedh juktie barkijh gååvnesieh mej leah maahtoeh unnebelåhkoegïeline suohkaniin lea eareliiggánis geatnegasvuohta fállat unnitlogugielat boarrásiid- ja mánáidfuolaheami jos soamis hálddahusguovllus dan sihtá. tjïelth dïedtem utnieh maana- jih voereshoksem öörnedh abpe jallh bielietijjem unnebelåhkoegïeline jis naakene reeremedajvesne dam vaajta Fálaldat sáhttá leat sámigielat olles- dahje oasseáigái. Namn