fordypning_i_samisk_nordsamisk.doc.xml

SÁMEGIELA ČIEKŊUDEA PMI - OAHPPOPLÁNA	SAEMIEN GÏEHTJEDIMMIE - LEAROESOEJKESJE
Fága ulbmil	Faagen ulmie
Sámegiela čiekŋudeapmi lea huksejuvvon seamma fágalaš vuođu ja seamma árvovuođu ala go sámegielfága.	Saemien gïehtjedimmie seamma faagen våaromem jïh seamma aarvoevåaromem goh saemienfaagen.
Oahpahus galgá láhčit dilálašvuođaid fágalaš čiekŋudeapmái ja leat veahkkin ovdánahttit identitehta, ainovdánahttit gielalaš ja kultuvrralaš gelbbolašvuođa sámegielas ja movttiidahttit gulahallat ja ovttasbargat rastá giellarájiid Sámis.	Ööhpehtimmie edtja sjïehteladtedh faagen gïehtjedæmman jïh meatan årrodh identitetem skearkagidh, gïelem jïh kulturelle maahtaldahkem saemien evtiedidh jïh gaskesadtemem jïh ektiebarkoem eevtjedh gïeleraajoej bijjelen Saepmesne.
Dát mearkkaša hálddašit giela iešguđetlágan arenain, dovdat iežas giela ja ipmirdit ahte giella adno iešguđetládje iešguđetlágan dilálašvuođain.	Dellie edtja gïelem joekehtslaakan maehtedh, jïjtse gïelem guerkiehtidh jïh goerkesidh gïelem joekehtslaakan åtna.
Ipmárdusa bokte das movt servodatnuppástusat váikkuhit sámegillii, galgá čiekŋudanfága arvvosmahttit beroštumi gillii ja gielladikšumii ja movttiidahttit ja addit oahppái eambbo iešluohttámuša geavahit giela aktiivvalaččat.	Goerkesimmien tjïrrh guktie siebredahke saemiengïelem dæjpa, gïehtjedimmmiefaage edtja gïelem eevtjedh jïh hoksedh jïh eadtjaldovvedh gïelem utnedh.
Viiddis gielalaš ja kultuvrralaš gelbbolašvuohta sáhttá váikkuhit dasa ahte oahppit buorebut máhttet servvoštallat sihke iežas ja eará kultuvrra olbmuiguin rabasvuođain, gierdilvuođain ja árvvusatnimiin.	Vijries gïeleldh jïh kulturelle maahtaldahke maahta meatan årrodh sjïehteladtedh guktie buerebelaakan jeatjabidie jïjtse kultuvresne jïh dan ålkolen vuavkasjidh, guarkedh, jïh krööhkedh.
Ipmirdit earáid ságaid ja máhttit ovdanbuktit iežas oaiviliid lea deaŧalaš oassi ovttaskas olbmo giellagelbbolašvuođas.	Guarkedh maam jeatjah jiehtieh jïh maehtedh jïjtsh åssjelh åvtese buektedh lea vihkeles biehkie muvhti gïelemaahtaldahkese.
Ođđaáigásaš servodagas lea dárbbašlaš máhttit hálddašit iešguđet mediaid ja teavsttaid main leat ollu iešguđetlágan oasit biddjon oktii, nugo čála, jietna ja govva ja seammás oaidnit oktavuođaid giela ja árbemáhtu gaskkas.	Daalteje siebredahkesne daerpies maehtedh joekehts medijidie jïh ektienamme teekstide goh tjaalegh, tjoejenassh jïh guvvieh jïh seamma sienten vuejnedh guktie gïele jïh aarvoemaahtoe iktede.
Sámegiela čiekŋudeapmi galgá leat njálmmálaš ja čálalaš gulahallama arenan iešguđet mediaid geavahemiin.	Gïehtjedimmie saemien edtja sijjie årrodh njaalmeldh jïh tjaaleldh gaskesadtemasse joekehts medijah utnedh.
Sámegiela čiekŋudeapmi galgá ainovdánahttit ohppiid njálmmálaš ja čálalaš gálggaid, movttiidahttit lohkat ja buvttadit teavsttaid ja geavatlaččat ja hutkkálaččat geavahit giela máŋggagielalaš servodagas.	Gïehtjedimmie saemien edtja learohki njaalmeldh jïh tjaaleldh maahtoem evtiedidh, lohkemem jïh teekstetjaelemem skreejrehtidh jïh gelliegïeleldh siebredahkesne eadtjaldovvedh gïelem utnedh.
Bargu iešguđetlágan teavsttaiguin ja iešguđetlágan gulahallanvugiiguin galgá ovddidit kritihkalaš jurddašeami, estehtalaš dovdaga ja návcca dádjadit ođđaáigásaš mediaduohtavuođas.	Joekehts teekstigujmie joekehtslaakan barkedh edtja meatan årrodh kritihke åssjaldahkh jïh estetihke vååjnoem vijriebasse evtiedidh jïh maahtoem vedtedh daaletje medijan aarkesne veasodh.
Fága galgá ovddidit ipmárdusa ja kritihkalaš árvvoštallama iežas giellaovdáneamis ja dahkat ohppiid diđolaš oasseváldin iežaset oahppanproseassas.	Faage edtja kritihke vierhtiedimmiem jïjtse gïeleevtiedimmeste evtiedidh jïh learohkidie vuerkiehtidh guktie jïjtjene lïeremisnie skearkagieh.
Fága lea juhkkojuvvon váldoosiide maidda leat hábmejuvvon gelbbolašvuođamihttomearit.	Faage lea åejvieboelhkine juakaldihkie, guktie maahtaldahkeulmine tjaaleme.
Váldooasit dievasmahttet nuppit nuppiid ja fertejit gehččojuvvot oktavuohtan.	Åejvieboelhkh ektesne govlesuvvieh.
Bajilgovva váldoosiin:	Åejvieboelhkh:
Váldooasit	Gïelem utnedh
Guorahallat giela geavahusas	Gïele jïh gaskesadteme
Guorahallat giela geavahusas	Gïelem utnedh
Váldosuorgi guorahallat giela geavahusas válddaha oktavuođa gaskkal giellavuogádaga ja giellageavahusa.	Åejvieboelhkesne gïelem utnedh edtja gïehtjedidh guktie gïele åtnalgåvva jïh guktie gïele bigkesovveme.
Váldosuorgái gullá guorahallat sámegiela, mas guovddáš oasit leat iežas giellageavaheapmi, dálá áiggi giella ja movt giella geavahuvvo iešguđet dilálašvuođain ja konteavsttain.	Åejvieboelhkesne edtja saemien gïelem goerehtalledh gusnie vihkeles aamhtesh jïjtjene gïeleåtnosne, daaletjegïelesne jïh guktie gïeleåtnoe beajjetji tsiehkine lea.
Dása gullá maid geahččat gielaid komparatiiva čalmmiiguin, movt sámegiella nuppástuvvá áiggi mielde ja movt mediat váikkuhit sámegiela.	Aaj komparatijve tjelmine gïelem edtja gïehtjedidh, guktie gïele jorkese jïh guktie medija saemien deadta.
Jorgaleapmi ja dulkon gaskkal sámegiela ja eará gielaid gullá maid váldosuorgái.	Daennie åejvieboelhkesne aaj edtja jarkoestidh jïh toelhkestidh saemien jïh jeatjah gïeli gaskem.
Váldosuorgi giella ja gulahallan galgá ainovdánahttit njálmmálaš ja čálalaš gulahallama, lohkan- ja čállingelbbolašvuođa.	Åejvieboelhkesne gïele jïh gaskesadteme edtja gïelem vijriebasse evtiedhdh dovne njaalmeldh jïh tjaaleldh gaskesadteme, lohkeme- jïh tjaelememaahtaldahkem.
Váldosuorggi guovddážis lea ipmirdit, árvvoštallat ja smiehttat njálmmálaš ja čálalaš ovdanbuktinhámiid ja ieš ráhkadit ja ovdanbuktit iešguđetlágan teavsttaid.	Åejvieboelhken jarngesne edtja goerkesidh, vierhtiedidh jïh ussjedadtedh njaalmeldh jïh tjaaleldh vuekiej mietie jïh jïjtje joekehts teektsh darjodh jïh åvtese buektedh.
Dat sisttisdoallá máŋggabealat teavsttaid main jietna, čála ja govat ovttas duddjojit ollislaš oaivila.	Daesnie ektiedamme teeksth gusnie tjoejenassh, tjaeleme jïh guvvieh ållesth åssjaldahke sjædta.
Váldosuorgái gullet ovdanbuktinhámit nugo girjjit, teáhter, filmmat, aviissat, musihkkavideot ja ođđa digitála ovdanbuktinhámit.	Daennie åejvieboelhkesne aaj gærjah, teatere, filme, plaerieh musihkevidejovh jïh orre digitale vierhtieh meatan.
Fága diibmolohku	Man gellie tæjmoe
Diibmolohku lea almmuhuvvon 60-minuvtta ovttadahkan.	Man gellie tæjmoeh leah 60 minuhti mietie tjaalasovveme:
8.-10. jahkecehkiin: 227 diimmu	8.-10. jaepietsiehkine 227 tæjmoeh
Vuođđogálggat fágas	Faagen maadth maahtoeh
Vuođđogálggat leat integrerejuvvon gelbbolašvuođamihttomeriide gos dat leat mielde ovdánahttime fágagelbbolašvuođa ja leat maid oassin das.	Maadth maahtoeh leah maahtaldahkeulmine tjaalasovveme, gusnie galka evtiedidh lïeredh jïh galka boelhkine faagemaahtaldahkine årrodh.
Sámegiela čiekŋudeamis ipmirduvvojit vuođđogálggat ná:	Learoesoejkesjisnie saemien gïejhtjedimmine daah maahtaldahkeulmieh leah:
Máhttit njálmmálaččat ovdanbuktit sámegiela čiekŋudeamis mearkkaša máhttit guldalit, hupmat ja árvvoštallat ságastallamiid osiid máŋggabealat ságastallandilálašvuođas.	Maehtedh soptsestidh saemien gïehtjedimmesne, dellie galka goltelidh jïh soptsestidh jïh soptsestimmietsiehkiem vierhtiedidh gosse mubpiejgujmie soptsestidh.
Dan ferte máhttit go galgá gulahallat earáiguin sihke servvoštallamis, bargoeallimis ja almmolaš eallimis.	Dïhte lea maadtojne gosse mubpiejgujmie soptsestidh, dovne gosse almetjigujmie ektesne lea, barkosne jïh byjjes tsiehkine lea.
Hupman ja guldaleapmi leat olmmošlaš vuođđodoaimmat mat ovdánit systemáhtalaš oahpahemiin iešguđetlágan njálmmálaš šáŋraid ja doaimmaid bokte.	Goltelidh jïh soptsestidh leah almetji maadtoedarjomh, mejtie galka faagesne, saemien voestes gïeline, joekehts njaalmeldh sjaangeri jïh darjomi vieken evtiedidh.
Máhttit čálalaččat ovdanbuktit sámegiela čiekŋudeamis mearkkaša máhttit ovdanbuktit jurdagiiddis iešguđetlágan šáŋrain ja ollu teakstahámiid siskkobealde.	Maehtedh tjaeledh saemien gïehtjedimmesne, dellie galka joekehts sjaangerine jïh gellie joekehts teeksth tjaeledh.
Čálalašvuohta servodagas lassána, earenoamážit digitála gulahallanvugiid ovdáneami geažil.	Maehtedh tjaeledh daerpies daaletje sïebredahkesne, sjïere daelie gosse jienebh digitale gaskesadtemevuekieh evtede.
Gáibádus hálddašit čálalaš ovdanbuktima iešguđet šáŋrain lea sturron.	Daelie aaj krïebpesjimmie stuerebe sjïdteme edtja maehtedh joekehtslaakan tjaeledh.
Čállin lea vuohki ovdánahttit ja hábmet fuomášumiid ja jurdagiid, muhto maid gulahallanmálle ja oahppanvuohki.	Gosse tjaeledh dellie eajhnide jïh åssjalommesidie evtede jïh öörnie, badth aaj sjïehteles gaskesadtemevuekieh jïh barkoevuekie guktie lïeredh.
Máhttit lohkat sámegiela čiekŋudeamis lea oassi praktihkalaš giellagelbbolašvuođas ja mielddisbuktá ahte máhttá lohkat ipmárdusain, guorahallat ja smiehttat ain eanet gáibideaddji teavsttaid.	Maehtedh lohkedh saemien gïehtjedimmesne, lea akte bielie eensi gïelemaahtaldahkese. Dellie tjoevere guarkedh, gïehtjedidh jïh ussjedadtedh gosse barkoes teeksth låhka.
Lohkan ovdánahttá kulturipmárdusa ja addá vásáhusaid ja vejolašvuođa ipmirdit iežas ja servodaga.	Lohkeme kultuvregoerkesimmiem evtede jïh dååjrehtsh jïh nuepieh vadta jïjtjemse jïh siebredahkem guarkedh.
Máhttit rehkenastit sámegiela čiekŋudeamis mearkkaša oppalaš doabaovdánahttin, resoneren ja váttisvuođaid čoavdin.	Maehtedh ryöknedh saemien gïehtjedimmesne, dellie galka galka orre baakoeh lïeredh, jïermestalledh jïh dåeriesmoerh tjuevtedh.
Dat sisttisdoallá ipmárdusa hámis, vuogádagas ja komposišuvnnas.	Daerpies dellie guarkedh mij dïhte hammoe, struktuvre jïh komposisjovne lea.
Ipmirdandihte máŋggabealat teavsttaid ja áššeprosa lea deaŧalaš bargat gráfalaš ovdanbuktimiiguin, tabeallaiguin ja statistihkain.	Jis ektienamme teekstide jïh aamhteseprovsah guarkedh, dellie vihkeles grafihken vuesiehtimmieh, tabellh jïh statistihkeh guarkedh.
Máhttit geavahit digitála reaidduid sámegiela čiekŋudeamis lea dárbbašlaš jus galgá hálddašit máŋggabealat teakstahámiid ja ovdanbuktimiid.	Maehtedh digitale viehkiehvierhtieh saemien gïehtjedimmesne leah daerpies jis ektienamme teekstehammoeh jïh lahtesh guarkedh.
Dát rahpá ođđa oahppanarenaid ja addá ođđa vejolašvuođaid lohkan- ja čállinoahpahusas, teavsttaid ráhkadeamis, komponeremis ja divodeamis.	Digitale maahtoe orre lïerehtimmievuekieh buakta jïh aaj orrre nuepieh lohkeme- jïh tjaelemeööpehtæmman vadta, gosse galka teekstsh darjodh jïh jeatjahtehtedh.
Dán oktavuođas lea deaŧalaš ovdánahttit kritihkalaš árvvoštallandáiddu ja diđolaš gáldogeavaheami.	Daesnie vihkeles eensilaakan gaaltijide vierhtiedidh jïh laejhtedh gosse dejtie galka utnedh.
Digitála reaidduid geavaheapmi sáhttá maid doarjut ja ovdánahttit ohppiid gulahallangálggaid ja ovdanbuktimiid.	Digitale vierhtieh maahta learohken gaskesadtememaahtoem jïh vuesiehtimmiem dåarjodh jïh evtiedidh.
Fága gelbbolašvuođamihttomearit	Faagen maahtaldahkeulmieh
Gelbbol ašvuođa mihttomearit 10. jahkeceahki maŋŋel	Maahtaldahkeulmieh 10. jaepietsiehkiej mænngan
Guorahallat giela geavahusas	Gïehtjedimmie gïelem utnedh
Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit	Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh
plánet, čađahit ja ovdandivvut iskkadeami das movt mánát ja nuorat geavahit sámegiela ja movt iešguđet ahkejoavkkut geavahit giela iešguđetládje	soejkesjidh, tjïrrehtidh jïh goerehtallemem åvtese buektedh gusnie vuesiehtieh guktie maanah jïh noerh saemien utnieh jïh guktie gïelem utnieh dej ovmessie jaepiedåehkine
suokkardit movt teknologiija ja servodatnuppástusat váikkuhit sámegiela ja giela geavahusa ja ságaskuššat árbemáhtu mearkkašumi dálá servodagas	goerehtalledh guktie teknologije jïh siebredahken jeatjahtahtemh saemien jïh gïelem åtnoem dæjpa jïh dïejveldidh mij dïhte aerpiemaahtoeh daaletje siebredahkesne
ovdandivvut sátnevádjasiid ja gielalaš govahallamiid sámegillii ja buohtastahttit eará gielaiguin, ja ságastallat movt dákkár dajaldagat sáhttet ovddastit iešguđet jurddašanvugiid	baakoeraajesh jïh guvvielaaketje lahtesh åvtese buektedh saemien jïh vuertasjidh mij dïhte joekehtse saemien jïh jeatjah gïeli gaskem, jïh soptsestidh guktie dagkerh lahtesh maehtieh joekehts åssjaldahkh vuesiehtidh
buohtastahttit čálalaš sámegiela sániid ja grammáhtalaš hámiid hupmangielain ja ovdandivvut buohtastahttima bohtosiid	tjaaleldh saemien baakoeh jïh grammatihke hammoh soptsestimmie gïeline viertiestidh jïh barkoem åvtese buektedh
geahččaladdat dulkomiin ja jorgalemiin sámegiela ja eará gielaid gaskkas ja ságastallat movt oaivil rievdá sátneválljema ja konteavstta dáfus	voejhkelidh toelhkestidh jïh jarkoestidh saemien jïh jeatjah gïeli gaskem jïh soptsestidh guktie jiehtege dan mietie jorkesåvva
geahččaladdat iešguđetlágan njálmmálaš ja čálalaš ovdanbuktinhámiiguin iešguđet šáŋrain	voejhkelidh joekehts njaalmeldh jïh tjaaleldh lahtesh joekehts sjaangerinie
ovdandivvut dihto meari sániid ja dajaldagaid mat leat ovttaláganat ja iešguđetláganat iešguđet sámegielain	åvtese buektedh måedtie baakoeh jïh lahtesh mah seamma jïh joekehts dah ovmessie saemiengïeline
dokumenteret ja árvvoštallat iežas ovdáneami bargguin guorahallat giela geavahusas	vihtesjidh jïh vïertiestidh jïjtjene evtiedimmiem gosse barka goerehtalla gïelen åtnoem
Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit	Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh
lohkat ja ovdandivvut dihto meari iežasválljen teavsttaid	lohkedh jïh åehpiedehtedh måedtie teeksth maam jïjtje veeljeme
gaskkustit iežas filbma-, teáhter- ja musihkkamuosáhusaid ja árvvoštallat váikkuhangaskaomiid geavaheami	åvtese buektedh jïjtje domtesem filmeste, teateristie jïh musihkeste jïh vierhtiej åtnoem viertiestidh
gaskkustit ja kommenteret mediaáššiid iežasválljen mediain ja ráhkadit iežas áššiid iešguđetlágan mediaide	åvtese buektedh jïh lahtestidh medijabihkeds medijijstie maam jïjtje veeljeme jïh jïjtje bihkeds joekehts medijidie darjodh
ovdanbuktit prográmma mii lea ovttastuvvon iešguđetlágan ovdanbuktinhámiiguin iežas dahje earáid teavsttaid vuođul	åvtese buektedh ektienamme programmem joekehts lahtesistie maam jïjtjene jallh jeatjaj teekstijste vaalteme
digitála reaidduid bokte ráhkadit ja ovdandivvut máŋggabealat teavsttaid maid vuolggan leat girječálli barggut	evtiedidh jïh åehpiedehtedh ektienamme teeksth tjaelijijstie digitale vierhtiejgujmieutvikle
buohtastahttit ja árvvoštallat sámegiel neahttasajiid máŋggagielalašvuođa, geavahanvugiid, diehtoávkki ja designa dáfus	viertiestidh jïh vierhtiedidh saemien nedtebielieh gelliegieleldh, dej åtnoevuekieh jïh bïevnesevierhtijste jïh designem
árvvoštallat gáldogeavaheami sisdoalu, dahkkivuoigatvuođa ja persovdnagáhttema dáfus	vierhtiedidh gaaltijh åtnoe, dej sisvegh, aalkoereakta jïh persovnevaarjelimmie
dokumenteret ja árvvoštallat iežas ovdáneami teakstabargguin	vihtesjidh jïh vierhtiedidh jïjtjene evtiedimmiem gosse teekstigujmie barka
Árvvoštallan fágas	Faagem vierhtiedidh
Loahppaárvvoštallama mearrádusat:	Nænnoestimmieh guktie faagem vierhtiedidh:
Oppalašárvosáni árvvoštallan	Elliesvïhnesjimmie
Vuohki	Öörnege
10. jahkeceahkki	10. jaepietsiehkesne
Oahppit galget oažžut ovtta oppalašárvosáni.	Learohkh gelkieh elliesvïhnesjimmieh åadtjodh.
Eksámen - oahppit	Jaepietsiehkieh
Vuohki	Öörnege
10. jahkeceahkki	10. jaepietsiehkesne
Oahppit sáhttet vuorbáduvvot njálmmálaš eksámenii.	Learohkh maehtieh aktem njaalmeldh eksamenem åadtjodh.
Njálmmálaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.	Njaalmeldh eksamenem byjreskisnie dorje jïh vierhtede.
Vuohki	Öörnege
10. jahkeceahkki	10. jaepietsiehkesne
Geahča rávisolbmuid vuođđoskuvlaoahpahusa gustovaš ortnega.	Vuartesjh guktie maadthskuvlelohkehtimmie geerve almetjidie öörnesovveme.
Árvvoštallama oppalaš mearrádusat leat oahpahuslága láhkaásahusas.	Dah daamts nænnoestimmieh guktie vierhtiedidh leah ööhpehtimmielaakesne tjaalasovveme.