dearvvasvuoda-ja-sosialaproseavttat.html.xml
Dearvvašvuođa- ja sosiálaprošeavttat / Dearvvašvuohta ja sosiála / Sámediggi - Sametinget
Healsoe jïh sosijaaleprosjekth / Healsoe jïh sosijaale / Saemiedigkie - Sametinget
Dearvvašvuođa- ja sosiálaprošeavttat
Healsoe jïh sosijaaleprosjekth
Ohcanáigemearri: Rábas ohcanáigemearri
Ohtsememierie: Ræhpas
Mihttomearri:
Ulmie:
Buorit ja ovttaárvosaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusat sámi álbmogii mas sámi giella ja kultuvra lea vuođđun.
Hijven healsoe jïh seammavyörtegs healsoe- jïh sosijaaledïenesjh saemien årroejidie, mah saemien gielem jïh kultuvrem våaroeminie utnieh.
Ulbmilolahusa eavttut:
Sjïere væhtah juktie ulmiem jaksedh
Prošeaktabohtosat leat implementerejuvvon organisašuvnna / ásahusa plánain.
Prosjekteilledahkh mah leah sjïehtesjamme siebrien / institusjovnen soejkesjevierhkesne
Galle doaimma leat biddjon johtui ovddidit heivehuvvon bálvalusaid sámi pasieanttaide
Låhkoe nïerhkeme råajvarimmijste juktie dïenesjh saemien skïemtjijidie sjïehteladtedh.
Galle metoda- ja fágaovddidanprošeavtta čađahuvvojit.
Låhkoe tjïrrehtamme vuekie- jïh faageevtiedimmieprosjektijste.
Ásahuvvon vuogádagat sámi geavaheaddjiváikkuheapmái
Tseegkeme systeemh ihke saemieh åadtjoeh meatan årrodh sjæjsjalimmieprosessine sijjen bïjre
Lasi duođaštuvvon dieđut sámi álbmoga dearvvašvuođa dili birra
Vielie vihtiestamme daajroe healsoetsiehkiej bïjre saemien årroji luvnie
Galle gelbbolašvuođaloktenprošeavtta leat álggahuvvon sámi pasieanttaid rivttiid ja dárbbuid birra
Låhkoe nïerhkeme maahtoelutnjemeråajvarimmijste saemien skïemtjiji reaktaj jïh daerpiesvoeti bïjre
Ohcamiid árvvoštallan ja vuoruheapmi daid gaskka
Vuarjasjimmie ohtsemijstie jïh våaroehtimmie ohtsemi gaskem
Ohcamat árvvoštallojuvvojit ekonomalaš, márkaniidguoski, teknihkalaš, servodatlaš ávkki, dáiddalaš, fágalaš ja eará guoskevaš beliid vuođul, earret eará leago geavahusas vejolaš čađahit.
Ohtsemh vuarjasjamme sjidtieh ekonomeles, maarkeden, teknihkeles, siebriedahkenåhtoen, kåansteles, faageles jïh jeatjah sjyöhtehke krööhkemi mietie, gaskem jeatjah mejtie ohtsijen lea nuepie prosjektem / råajvarimmiem dæjpeleslaakan tjïrrehtidh.
Ohcamiid árvvoštallamis deattuhuvvojit fágalaš sisdoallu, ámmátlašvuohta ja kvalitehta. Raporterema váilun ovddit áššiin deattuhuvvo.
Gosse ohtsemidie vuarjesje dellie leavloe bïejesåvva faageles sisvegasse, profesjonaliteetese jïh kvaliteetese.
Sámediggi sáhttá viežžat kredihttadieđuid ohcci birra.
Faatoes reekteme aarebi aamhtesinie sæjhta vihkeles årrodh vuarjasjimmesne.
Prošeavttat main leat máŋga ruhtadangáldu vuoruhuvvojit.
Gosse ohtseme gïetesåvva Saemiedigkie maahta vuarjasjidh mejtie ohtsije ekonomeles nuepiem åtna prosjektem / tseegkemem tjïrrehtidh.
Sámediggi sáhttá viežžat kredihttadieđuid ohcci birra.
Saemiedigkie maahta kredihtebïevnesh ohtsijen bïjre veedtjedh.
Meroštallannjuolggadusat:
Aerviedimmienjoelkedassh:
Doarjja meroštallojuvvo vuođustuvvon ohcama ja prošeaktačilgehusa vuođul, eanemusat 500 000 ru..
Dåarjoe aerviedamme sjædta buerkiestamme ohtsemen jïh prosjektebuerkiestimmien mietie, raajan 500 000 kråvnah.
Doarjjaohcan dearvvašvuođa- ja sosiálaprošeavttaide
Dåarjoenjoelkedassh - Healsoe- jïh sosijaaleprosjekth