eatnan-ja-resursavuoigatvuodat.html.xml

Eatnan ja resursavuoigatvuođat / Sámediggi - Sametinget	Laante jïh vierhtiereaktah / Saemiedigkie - Sametinget
Oza doarjaga	Ohtsh dåarjoem
Eatnan ja resursavuoigatvuođat	Laante jïh vierhtiereaktah
Sámi árbevirolaš anu nugomat bivddu, meahcásteami, boazodoalu ja guolásteami ii leat stáhta dohkkehan vuođđun go sámit leat háhkan vuoigatvuođaid.	Staate ij leah aerpievuekien saemien åtnoem, goh vijreme, lidteme, miehtjiesdajveste vierhtieh veedtjedh, båatsoe jïh gööleme, jååhkesjamme goh våarome reaktah ribledh.
Sápmelaččaid earenoamáš oktasaš atnu iige leat dohkkehuvvon dákkár atnun mii sápmelaččaide vuođđudivččii vuoigatvuođaid.	Dïhte sjïere tjåenghkies åtnoe mejnie saemieh gïehtelamme, ij vaallah jååhkesjamme sjïdteme dagkeres reaktam vedtedh.
Riikkaidgaskasaš riekteovdáneapmi, Norgga duopmostuollomearrádusat ja láhkaproseassat leat dagahan ahte maŋimus jagiid dađistaga leat dohkkehan ahte sápmelaččaid eatnan, čáziid ja valljodagaid árbevirolaš atnu maiddái addá oamastan- ja geavahanvuoigatvuođaid.	Gaskenasjovnale reaktaevtiedimmie, nöörjen sjæjsjalimmieh dåapmestovlesne jïh laakeprosessh Nöörjesne leah dorjeme guktie dej minngemes jaepiej dle ånnetji ånnetji jååhkesjamme aerpievuekien saemien åtnoe laanteste, tjaetsijste jïh vierhtijste, aaj eeke-jïh åtnoereaktah vedtieh.
Ovddasvástideaddji politihkkár	Politihkere gïen diedte
Ávjovárri	NSR
Aili Keskitalo	Phone: +47 971 29 305
Eananvuoigatvuođat	Laantereaktah
Bivdovuoigatvuohta	Göölemereakta
Sámediggi bargá	Goerehtalleme
Sámiid eatnan- ja resursavuoigatvuođat duohta dohkkehuvvojit.	Aktem reelle jååhkesjimmiem åadtjodh saemiej laante- jïh vierhtiereaktijste.
Kártet vuoigatvuođaid mii maiddái sihkkarastá sámiid oktasaš vuoigatvuođaid.	Aktem goerehtallemem reaktijste utnedh, mah aaj tjåenghkies saemien reaktah gorredieh.
Dakkár riektegova, mii lea dásseárvosaš miehtá árbevirolaš sámi guovllu ja mii sihkkarastá duohta ovttaláhkásašvuođa majoritehta ja minoritehta gaskkas, ja iešguđet sámi guovlluid gaskkas.	Aktem reaktaguvviem utnedh mij lea seammavyörtegs abpe aerpievuekien saemien dajvem, jïh mij vihties hedtiem jienebelåhkoen jïh unnebelåhkoen gaskem gorrede, jïh ovmessie saemien dajvi gaskem.
Eatnamiid ja valljodagaid guhkitáiggi atnu buvttiha oamastan-, hálden- ja geavahanvuoigatvuođaid eatnamiidda ja valljodagaide.	Dïhte åtnoe laanteste jïh vierhtijste guhkiebasse lea goh eeke-, aajhtere-jïh åtnoereaktah laantedajvide jïh vierhtide.
Dat mii vuolggahii Áltá-čázádaga buođđudeami vuostálastimiid lei sápmelaččaid eanan- ja resursavuoigatvuođaid váilevaš dohkkeheapmi.	Akte eevre vihkeles fåantoe dan ræjhtose bigkemen bïjre Alta-tjaetsieåereste, lij dannasinie jååhkesjimmie saemien laante- jïh vierhtiereaktijste fååtesi.
Okta vuostálastimiid bohtosiin lei ahte ráđđehus jagi 1980. s nammadii sámi vuoigatvuođalávdegotti mii galgga čielggadit ” … sámi álbmoga rievttálaš dili eatnamiid ja čáziid geavahan- ja oamastanvuoigatvuođa ektui ”.	Daan ræjhtoen sjïekenisnie dle reerenasse aktem saemiereaktamoenehtsem tseegki jaepien 1980, mij edtji salkehtidh «…..
Sámi vuoigatvuođalávdegoddi ovddidii vuosttaš oassečilgehusas jagi 1997:s ja nubbi oassečilgehusa ges 2007:s.	gyhtjelasside dan saemien åålmegen reaktatsiehkien bïjre gosse lea reaktan, nuhtjemen jïh åtnoen bïjre laanteste jïh tjaetsijsteš.
Dohkkeheames eatnan- ja resursavuoigatvuođaid gullá dasa man vuosttažettiin sáhttá máinnašit priváhta vuoigatvuođadilliin.	Saemiereaktamoenehtse sov voestes raeriestimmine dan bïjre bööti jaepien 1997, jïh dïhte mubpie 2007.
Dát earuhuvvo almmolašrievttálaš doaibmabijuin mat regulerejit čáhce- ja eananresurssaid geavaheami, ja mii maiddái galgá sihkkarastit sámi kultuvrra ávnnaslaš vuođu.	Daate goh joekehtse byögkelesriekteles råajvarimmijste, mah åtnoem laanteste jïh vierhtijste sjïehtesjieh, jïh mah aaj edtjieh dam materijelle våaromem saemien kultuvrese gorredidh.
Njuolggogeaidnu: NAČ 1997: 4 Sámi kultuvrra luondduvuođđu: http://www.regjeringen.no/nb/dep/jd/dok/nouer/1997/nou-1997-4.html?id=140720	Svaalhtese: NOU 1997: 4 Eatnemevåarome saemien kultuvrese http://www.regjeringen.no/nb/dep/jd/dok/nouer/1997/nou-1997-4.html?id=140720
NAČ 2007: 13 Dat ođđa sámeriekti Sámi vuoigatvuođalávdegotti čielggadeapmi: http://www.regjeringen.no/nb/dep/jd/dok/nouer/2007/nou-2007-13.html?id=491883	NOU 2007: 13 Dïhte orre saemiereakta. Salkehtimmie Saemiereaktamoenehtsistie http://www.regjeringen.no/nb/dep/jd/dok/nouer/2007/nou-2007-13.html?id=491883
Sámediggi bargun lea:	Saemiedigkie:
Leat konsultašuvdnabeallin ráđđehussii oažžumis dohkkehuvvot lága mii sihkkarastá sámiid vuoigatvuođaid eatnamiidda ja resurssaide ja nu ahte lága vuođđun leat olmmošvuoigatvuođat ja historjjálaš geavaheapmi.	Konsultasjovneguejmine reerenassine barka juktie nöörjen laaki tjïrrh saemiej reaktah laantide jïh vierhtide gorredidh, mah våaromem utnieh almetjereaktine jïh histovrijen åtnosne.
Nammadit 3 lahttu 6:a lahttus Finnmárkkuopmodahkii mii hálddaša eatnamiid ja resurssaid Finnmárkkus finnmárkolága vuođul.	3 lïhtsegh 6 lïhtsegijstie nammohte Finnmaarhkeneekesne, mij dajvem jïh vierhtieh Finnmaarhkesne reerie Finnmaarhkelaaken mietie.
Mearridit njuolggadusaid dasa movt galgá árvvoštallat daid váikkuhusaid maid rievdaduvvon geavaheapmi dagaha sámi kultuvrii, boazodollui, meahcásteapmái, ealáhusdoibmii ja servodateallimii.	Bïhkedassh vadta guktie edtja vuarjasjidh guktie saemien kultuvrese, båatsose, miehtjiesdajveåtnose, jieliemasse jïh siebriedahkese sjædta, gosse åtnoem miehtjiesdajveste jarkelamme
Meannudit áššiid main lea sáhka Finnmárkku meahci rievdaduvvon geavaheamis maid Finnmárkkuopmodat ovddida Sámediggái.	Aamhtesh gïetede jarkelamme åtnoen bïjre miehtjiesdajveste Finnmaarhkesne, mejtie Finnmaarhkeneeke Saemiedægkan buakteme.
Ruđaid juohkin Sámi vuoigatvuođaid čuovvoleapmái areálaide ja resurssaide 2015	Vierhtiejoekedimmie - Guhkiebasse barkoe saemien reaktajgujmie arealide jïh vierhtide 2015
Ohcci	Ohtsije
Juolluduvvon doarjja 2015	Dåarjoe 2015
Zorrovuođđudus	Saemien Sijte
Sámeráđđi	Bivdi - Mearoesaemien bivteme- jïh göölemesiebrie
Protect Sápmi vuođđudus	Saemieraerie
Ovttasbargojoavku Kalvvatnan bieggamillorusttegiid vuostá	Laavenjostoedåehkie Kalvvatnan bïegkefaamoevierhkien vööste
Unjárgga gilisearvi	Nesseby voenetjïerte