oahpahus.html.xml

Oahpahus / Sámediggi - Sametinget	Lïerehtimmie / Saemiedigkie - Sametinget
Oahpahus	Lïerehtimmie
Sápmelaččain galgá leat dárbbašlaš máhttu, gelbbolašvuohta ja gálggat vai sáhttet ovdánahttit sámi servodagaid.	Dah saemieh edtjieh daajroem, maahtoem jïh tjiehpiesvoeth utnedh mah leah daerpies juktie dejtie saemien siebriedahkide evtiedidh.
Dát mearkkaša ahte sámi álbmogis galgá leat duohta vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii.	Dïhte sæjhta jiehtedh dah saemieh aktem tjïelke reaktam utnieh ållesth lïerehtimmiem åadtjodh saemien gïelesne.
Dat čiekŋuda sámi mánáide nana sámi identitehta ja gullevašvuođa sámi gielaide ja kultuvrii.	Daate sæjhta saemien maanide jïh noeride aktem nænnoes saemien identiteetem jïh ektiedimmiem vedtedh saemien gïelese jïh kultuvrese.
Buot alit oahpahus ja dutkan galgá maiddái áimmahuššat sámi perspektiivva.	Gaajhke jollebe ööhpehtimmie jïh dotkeme edtjieh aaj dam saemien perspektijvem voebnesjidh.
Ovddasvástideaddji politihkkár	Politihkere gïen diedte
Silje Karine Muotka	NSR
silje.karine.muotka@samediggi.no	Phone: +47 984 87 576
Mánáidgárdi	Maanagïerte
Dutkan ja alit oahpahus	Maadthskuvle jïh Jåa
Rávisolbmuid oahpahus	Dotkeme jïh jollebe ööhpehtimmie
Oahpponeavvut	Geerveööhpehtimmie
Julggaštus givssideami vuostá	Learoevierhtieh
Sámediggi bargá	Manifeeste irhkemen vööste
Sihkkarastá buori rámmaeavttuid sámi mánáidgárddiide, vuođđooahpahussii, alit oahpahussii ja dutkamii gulahallama bakte guovddáš, guovlulaš ja báikkálaš eiseválddiiguin ja eará guoskevaš aktevrraiguin	Hijven mieriekrievemh gorredidh saemien maanagïertese, maadthööhpehtæmman, jollebe ööhpehtæmman jïh dotkemasse govlehtallemen tjïrrh, voernges, regijovnale jïh voenges åejvieladtjigujmie jïh jeatjah sjyöhtehke aktöörh
Ahte sámi mánáin ja nuorain lea nana identitehta ja gullevašvuohta sámi gillii, kultuvrii ja servodateallimii	Saemien maanah jïh noerh edtjieh aktem nænnoes identiteetem utnedh jïh ektiedimmiem saemien gïelese, kultuvrese jïh siebriedahkese utnedh
Ahte sámi álbmogis lea duohta vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegiela ja sámegillii mas lea buorre ja dohkálaš kvaliteahta	Saemieh reaktam utnieh akten hijven lïerehtimmiem åadtjodh saemien gïelesne
Ahte buot alit oahpahus ja dutkan áimmahuššá sámi perspektiivva	Gaajhke jollebe ööhpehtimmie jïh dotkeme dam saemien perspektijvem voebnesjieh
Mii juolludat doarjagiid ja stipeanddaid, hálddašan oahpponeavvobuvttadeami, ráhkada oahppoplánaid ja sihkkarastá rámmaeavttuid vuođđooahpahussii, alit oahpahussii ja dutkamii.	Saemiedigkie njieljie vihties laavenjostoetjåanghkoeh Maahtoedepartemeentine åtna fïerhten jaepien maanagïerten, maadthlïerehtimmien jïh jollebe ööhpehtimmien bïjre.
Vuoigatvuoðat	Reaktah
Oahpahuslága 6. kapihttalis leat mearrádusat sámegiela oahpahusa birra vuođđoskuvllas (§ 6-2) ja joatkkaskuvllas (§ 6-3).	Ööhpehtimmielaaken 6. kaptihtele nænnoestimmieh lïerehtimmien bïjre saemiengïelesne åtna maadthskuvlesne (§ 6-2) jïh jåarhkeskuvlesne (§ 6 -3).
Sámegielain dás oaivvilduvvo davvi, - lulli ja julevsámegielat.	Saemien lea dovne noerhte, - åarjel jïh julevsaemien.
Ohppiin lea danin láhkamearriduvvon, oktagaslaš vuoigatvuohta oažžut sámegiela fágas oahpu sihke mánáidskuvllas, nuoraidskuvllas ja joatkkaskuvllas, beroškeahttá gos riikkas sii orrot.	Dannasinie akte learohke aktem sjïere reaktam åtna laaken mietie, lïerehtimmiem åadtjodh saemienfaagesne, dovne maanadaltesisnie, noeredaltesisnie jïh jåarhkeskuvlesne, saaht gusnie laantesne orre.
Oahppit ieža válljejit guđe sámegielain sii háliidit oahpahus.	Dah learohkh jïjtje veeljieh mennie gïelesne daejstie golme saemien gïelijste dah sijhtieh lïerehtimmiem utnedh.
Oahpahuslága § 6-2 mielde lea vuođđoskuvlla ohppiin geat orrot sámi guovllus vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegillii ja sámegielas.	Ööhpehtimmielaaken § 6- 2 mietie, dle learohkh maadthskuveaalteren, mah aktene saemien dajvesne årroeh, reaktam utnieh lïerehtimmiem åadtjodh saemien gïelesne.
Dáinna oaivvilduvvo ahte ohppiin lea vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegillii maiddái eará fágain, mii mearkkaša ahte oahpahus lágiduvvo sámegilli.	Dah learohkh reaktam utnieh lïerehtimmiem åadtjodh saemiengïelesne aaj jeatjah faagine, amma guktie abpe ööhpehtimmie lea saemiengïelesne.
Olggobealde hálddašanguovllu lea sápmelaččain vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegillii jus unnimusat 10 oahppi dan gáibidit, ja nu guhka go sii leat joavkun mas leat 6 oahppi.	Reeremedajven ålkolen dle saemieh reaktam utnieh lïerehtimmiem åadtjodh saemiengïelesne jis unnemes 10 learohkh dam sijhtieh, jïh dan guhkiem dah leah akte dåehkie 6 learohkigujmie.
Suohkan sáhttá mearridit fállat sámegielat oahpahusa ovtta dahje máŋgga suohkana skuvllain.	Tjïelte maahta nænnoestidh lïerehtimmiem saemiengïelesne bïejedh akten jallh gellide skuvlide tjïeltesne.
Suohkan dat loahpalaččat mearrida guđe skuvlii dákkár fálaldat galgá sajáiduvvot.	Dah tjïelth nænnoestieh mennie skuvlesne akte dagkeres faalenasse edtja årrodh.
Skuvlaeaiggádis lea bajitdási ovddasvástádus fuolahit ahte ohppiid vuoigatvuohta oažžut sámegilát oahpahusa ollašuhttojuvvo.	Skuvlen aajhtere dam bijjemes diedtem åtna ihke learohki reaktah saemien lïerehtæmman steeresuvvieh.
Oahpahuslága § 6-3 guoská ohppiide joatkkaskuvllain.	Ööhpehtimmielaaken § 6 -3 lea learohki bïjre jåarhkelïerehtimmesne.
Sámi ohppiin lea oktagaslaš vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas joatkkaskuvllas.	Saemien learohkh aktem sjïere reaktam utnieh lïerehtimmiem åadtjodh saemiengïelesne jåarhkeskuvlesne.
Joatkkaoahpahussii sáhttá departemeanta mearridit láhkaásahusaid mas daddjo ahte dihto skuvllat galget oahpahusa sámegillii ja sámegielas dahje sierranas sámi fágain.	Jåarhkelïerehtimmien sjïekenisnie dle departemente maahta mieriedimmieh vedtedh ihke såemies skuvlh edtjieh lïerehtimmiem faalehtidh saemiengïelesne ellieslaakan jallh sjïere saemien faagine.
Oahpahuslága láhkaásahusa § 7-1 vuođul, de lea ohppiin vuoigatvuohta oažžut oahpahusa molssaevttolaš vuogi mielde jus skuvlla iežas oahpaheaddjit eai sáhte doaimmahit dán oahpahusa.	Mieriedimmien mietie ööhpehtimmielaakese § 7-1, dle learohkh reaktam utnieh alternatijve lïerehtimmievuekiem åadtjodh dah guhkiem jïjtsh lohkehtæjjah eah maehtieh lïerehtimmiem vedtedh.
Geavatlaččat dákkár oahpahusvuohki mearkkaša ahte oahpahus fállojuvvo juogo gáiddusoahpahusa, árjjalašoahpahusa dahje gohttehatskuvlla bakte.	Rïektesisnie sæjhta jiehtedh dagkeres lïerehtimmievuekie lea maajhööhpehtimmie, intensijve ööhpehtimmie jallh gïelebiesieh.
Vuođđoskuvla ja joatkkaskuvllat miehta Norgga leat oahpahuslága § 6-4 geatnegahttojuvvon fállat oahpahusa vai oahppit ohppet sápmelaččaid ja sámi giela, kultuvrra ja servodateallima birra.	Ööhpehtimmielaaken § 6 -4 mietie dle maadthskuvlh jïh jåarhkeskuvlh abpe Nöörjesne dïedtem utnieh lïerehtimmiem vedtedh saemiej, saemien gïelen, kultuvren jïh siebriedahkejieleden bïjre.
Friddjaskuvlla ohppiin ii leat vuoigatvuohta oažžut sámegielat oahpahusa.	Learohkh frijjeskuvline eah naan reaktam utnieh lïerehtimmiem åadtjodh saemien gïelesne.
Friddjaskuvllain šaddet sámi oahppit earenoamážit ohcat sámegieloahpahusa.	Saemien learohkh frijjeskuvline tjuerieh sjïerelaakan lïerehtimmien bïjre saemiengïelesne syökedh.
Lea skuvlii alcces mearridit fállet go sámegielat oahpahusa vai eai iežaset ohppiide.	Skuvle jïjtse nænnoste mejtie dah saemienööhpehtimmiem sijjen learoehkidie faalehtieh.
Dieðut dán birra Oahpahus	Bievnesh dan bïjre Lïerehtimmie
Sámedikkis leat njeallje bistevaš bargočoahkkima Máhttodepartemeanttain jagis main fáttát lea mánáidgárdi, vuođđooahpahus ja alit oahpahus.	Saemiedigkie nænnoste, dej mieriej sisnjeli mejtie Gærhkoe- jïh ööhpehtimmiedepartemeente bïejeme, learoesoejkesjh saemiengïelesne maadthskuvlese jïh jåarhkeskuvlese, jïh aaj duadtan, båatsoefaagese jïh jeatjah sjïere saemien faagide jåarhkeööhpehtæmman.
Sámediggi mearrida sámegiela oahppoplána, vuođđoskuvlii ja joatkkaskuvlii, ja oahppoplána duodjái, boazodoallofágii ja eará earenoamáš fágaide rávisolbmuid várás, Girko- ja oahpahusdepartemeanta mearriduvvon rámmaid vuođul.	Mieriedimmieh learoesoejkesji bïjre, § 2-3 jïh § 3-4 mietie, edtjieh stilledh lïerehtidh saemiej bïjre, saemiej gïelen bïjre jïh siebriedahkejieleden bïjre, ektiedamme dejtie ovmessie faagesuerkide.
Oahppoplánaid láhkaásahus §2-3 ja §3-4 mearrida oahpahusa sámiide, sin giela ja servodateallima birra iešguđetge fágasurggiid oktavuođas. Girko- ja oahpahisdepartemeanta mearrádusa vuođul lea Sámedikkis váldi mearridit láhkaásahusa dákkár oahpahusa sisdoalu birra.	Mieriej sisnjeli, mejtie Gærhkoe- jïh ööhpehtimmiedepartemeente nænnoestamme, dle Saemiedigkie faamoem åtna mieriedimmieh sisvegen bïjre vedtedh dagkarinie lïerehtimmine.
Sámedikkiin galgá ráđđádallat buot oahpahusáššiin mat guoskkahit sámi beroštumiide.	Edtja Saemiedigkine rååresjidh gaajhkine ööhpehtimmieaamhtesinine mah leah saemien ïedtji bïjre.
Ovttas.no - Sámi oahpponeavvut neahtas	Ovttas.no - Saemien learoevierhtieh gaskeviermesne
Mii leat čohkken govaid, girjjiid, filmmaid, jienaid, oahpporeaidduid ja digitála resurssaid vai dutnje šadda álkkit leat oahpaheaddjin sámi skuvllas. Dasa lassin gávnnat arthikkaliid sámi áššiid birra ja pedagogalaš rávvagiid.	Mijjieh libie tjööngkeme guvvieh, gærjah, jielijeguvvieh, tjoejenassh, lohkehtimmiedeerpegh, tjaalaldahkh, jih digitaale vierhtieh guktie edtja aelkebe dutnjien ööhpehtæjjine saemien skuvline årrodh.