ohcanaigemearri-arbedihtui-ja-sami-meahccegeavaheapmai-vuoddoskuvllas..html.xml

Ohcanáigemearri árbedihtui ja sámi meahccegeavaheapmái vuođđoskuvllas. / Vuođđoskuvla ja JS / Oahpahus / Sámediggi - Sametinget	Ohtsememierie aerpievuekien daajrose jïh saemien miehtjieåtnose maadthskuvlesne / Maadthskuvle jïh Jåa / Lïerehtimmie / Saemiedigkie - Sametinget
Ohcanáigemearri árbedihtui ja sámi meahccegeavaheapmái vuođđoskuvllas.	Ohtsememierie aerpievuekien daajrose jïh saemien miehtjieåtnose maadthskuvlesne
- Háliidan muittuhit vejolašvuođa ohcat doarjaga doarjjaortnegis árbediehtu ja sámi meahccegeavaheapmi vuođđoskuvllas.	- Sïjhtem måjhtajehtedh nuepien bïjre vierhtieh ohtsedh dåarjoeöörnegistie aerpievuekien daajroe jïh saemien miehtjieåtnoe maadthskuvlesne.
Ohcanáigemearri lea guhkiduvvon miessemánu 1. b. 2015 rádjái, lohká sámediggeráđđi Silje Karine Muotka.	Ohtsememierie lea guhkiedamme suehpeden 1. b. 2015 raajan, saemiedigkieraerie Silje Karine Muotka jeahta.
- Dát ortnet lea hui gelddolaš mii addá vejolašvuođa bidjat fokusa árbedihtui ja sámi meahccegeavaheapmái vuođđoskuvllas, lohká sámediggeráđđi.	- Daate akte gieltegs öörnege mij nuepieh vadta tjelmide bïejedh aerpievuekien daajrose jïh saemien miehtjieåtnose maadthskuvlesne, saemiedigkieraerie jeahta.
Mii háliidit eanet ohcamiid ortnegii, buot guovlluin, muhto áinnas maid lulli- ja julevsámi guovlluin.	Mijjieh jienebh ohtsemh öörnegasse sïjhtebe, gaajhkijste dajvijste, men maaje aaj åarjel- jïh julevsaemien dajvijste.
- Lea dehálaš ahte árbediehtu ja sámi meahccegeavaheapmi oahpahuvvo boahttevaš buolvvaide.	- Vihkeles aerpievuekien daajroe jïh saemien miehtjieåtnoe sertiestamme sjædta båetije boelvide.
Dáinna doarjjaortnegiin lea vejolaš skuvllaide oažžut liibba bargat árbedieđuin ja sámi meahccegeavahemiin doarjagiin maid dábálaš suohkanbušeahtta ja skuvlaeaiggáda vuoruheapmi ii govčča.	Daate dåarjoeöörnege nuepiem vadta ihke skuvlh åadtjoeh aerpievuekien daajrojne jïh saemien miehtjieåtnojne barkedh gosse dåarjoem åadtjoeh maam sïejhme tjïelten budsjedth jïh skuvleaajhteri våaroehtimmieh eah maeksieh.
Ná sáhttet oahppit oažžut hui árvvolaš oahpu sámi historjjás, árbevieruin ja servodateallimis.	Naemhtie learohkh maehtieh aktem åajvoeh daajroem åadtjoeh saemien histovrijen, aerpievuekiej jïh siebriedahkejieleden bïjre.
Sámediggeráđđi Silje Karine Muotka, tel. 984 87 576	Govlehtallije:
Doarjjaovdamearkkat mat juolluduvvojedje 2014:s:	Såemies ohtsemh mah dåarjoem åadtjoejin jaepien 2014:
Billávuon a bajasšaddaguovddáš	Billavuoná bajasšaddaguovddaš / Billefjord mearoesaemien byjjenimmiejarnge
Billávuona bajásšaddanguovddáš lea ožžon 250 000 ru. doarjaga čađahit prošeavtta luondduresurssat biebpmu várás; ráhkadit biepmu ja máistagiid lunddolaš vuođđoávdnasiin / urtasiin luonddus.	Billefjordh mearoesaemien byjjenimmiejarnge lea 250 000 kråvnah dåarjojne åådtjeme juktie prosjektem eatnemevierhtieh bårretehtemasse tjïrrehtidh; beapmoeh jïh krodth darjodh dejstie sjædtojste mejtie eatnamisnie gaavnebe.
Prošeavtta oktavuođas lea ohcci bidjan boađusulbmila ahte oahppit ja oahpaheaddjit galget oažžut lasi gelbbolašvuođa geavahit lagasbirrasa lunddolaš ávkkástallan arenan ja ráhkadit máistagiid, guobbariid, murjjiid ja oahppat láibut bárkoláibbi ovttas mearrasámi kultuvrra vuođđoávdnasiiguin.	Prosjekten tjïrrh ohtsije lea illedahkeulmine åtneme learohkh jïh lohkehtæjjah edtjieh maahtoem lissiehtidh voengem nuhtjedh goh akte iemie sijjieh dorjesh eatnamisnie gaavnedh, jïh krodth, goebperh jïh muerjieh eatnamistie nuhtjedh, jïh lïeredh baarhkoelaejpiem bååhkesjidh naavradahkigujmie ektine mearoesaemien kultuvreste.
Deanu Sámeskuvla lea ožžon 230 000 ru. doarjaga čađahit iešguđetgelágan doaimmaid ovddidit sámegiela, sámi identitehta ja árbevirolaš sámi máhtu ja meahccegeavaheami skuvllas.	Deanu Saemieskuvle lea 230 000 kråvnah dåarjojne åådtjeme juktie ovmessie råajvarimmieh tjïrrehtidh mah edtjieh saemien gïelem, saemien identiteetem jïh aerpievuekien saemien daajroem jïh miehtjieåtnoem skuvlesne evtiedidh.
Seammás galgá prošeakta fievrredit viidáseappot árbedieđu vuorrasit buolvvas nuorat bulvii.	Prosjekte edtja seamma tïjjen aerpievuekien daajroem sertiestidh dehtie båarasåbpoe boelveste nuerebe boelvese.
Guovdageainnu mánáidskuvla lea ožžon 120 000 ru. doarjaga čađahit iešguđetgelágan doaimmaid ovddidit sámegiela, sámi identitehta ja árbevirolaš sámi máhtu ja meahccegeavaheami skuvllas.	Guovdageaidnu maanaskuvle lea 120 000 kråvnah dåarjojne åådtjeme juktie ovmessie råajvarimmieh tjïrrehtidh mah edtjieh saemien gïelem, saemien identiteetem jïh aerpievuekien saemien daajroem jïh miehtjieåtnoem skuvlesne evtiedidh.
Earet eará galgá skuvla hukset darfegoađi mii galgá doaibmat oahpahusbáikin olggobealde skuvlalanja ja doaibmat arenan sámegiellávgumii ja giellaoahpaheapmái.	Skuvle edtja gaskem jeatjah derhviegåetiem bigkedh gåabph maahta ööhpehtimmiem klaassetjiehtjielistie vaeltedh, jïh akte sijjie årrodh saemien gïelebeasan jïh gïelelïerehtæmman.
Eará árbevirolaš doaimmat mat galget čađahuvvot dán prošeavtta oktavuođas, leat earet eará luondduresurssaid háhkan, murren ja muoraid čohkken, sistti dikšun, murjen, nuohttun / fierbmun, láibun sámegáhkuid darfegoađis, sávzzaullu beaskideapmi ja ivdnen, rievssatbivdin ja gárdun.	Jeatjah aerpievuekien darjomh mejtie edtjieh daan prosjektese ektiedidh leah gaskem jeatjah vierhtieh veedtjedh eatnamistie, moereskåajje jïh moerem risjnedh, dueljiem / skåerriem darjodh, möörjedh, viermine gööledh, sjïjlelaejpieh bissedh derhviegåetesne, ålloem stealladidh jïh feerpedh ålloste sïrveste, rïeksegh lidtedh jïh rïeksegh gïeledh.
Tårnet skuvla, Mátta Várjjaga gielda	Tårnet skuvle, Åarjel Varangeren tjïelte
Tårnet skuvla Mátta Várjjaga gielddas lea ožžon 23 400 ru. doarjaga hukset lávu ja / dehe luovi mii lea ráhkaduvvon muoras ja mii galgá geavahuvvot olgoskuvlabáikin mii lea heivehuvvon doaibmahehttejuvvon olbmuide.	Tårnet skuvle Åarjel Varangeren tjïelte lea 23 400 kråvnah dåarjojne åådtjeme juktie låavthgåetiem tseegkedh moereste maam edtjieh nuhtjedh goh ålkoeskuvle jïh mij sjeahta dejtie learoehkidie mah leah svihtjemeheaptoes.
Tårnet skuvla lea maid čađahan prošeavtta (2012) mas lei namma ” skuvla kulturguoddin mearrasámi kultuvrra ja vuotnaguolásteami ektui ”.	Tårnet skuvle aaj prosjektem åtneme (2012) man nomme " skuvle goh kultuvreguedtije mearoesaemien kultuvrese jïh mearoegöölemasse ".
Prošeavtta ulbmil lea nannet ohppiid mearrasámi ruohttasiid ja ovddidit mearrasámi kultuvrra.	Prosjekten ulmie lea learohki mearoesaemien maadtoem nænnoestehtedh jïh mearoesaemien kultuvrem eevtjedh.
Dát prošeakta lea fátmmastan ja bargan ovttas iešguđetgelágan joavkkuiguin ja servviiguin gilis ja eará resursaolbmuiguin.	Daate prosjekte lea feerhmeme jïh laavenjostoe ovmessie tjïerti- jïh siebriejgujmie voenesne jïh jeatjah vierhtiealmetjigujmie.
Dán prošeavtta positiivva vásáhusaid vuođul ovttas ovttasbargoguimmiiguin háliida skuvla dál álggahit prošeavtta 1. – 4. luohká dásis nu ahte buot skuvlla oahppit besset leat mielde oahpahusas 1. luohká rájes.	Dej hijven dååjrehtimmiej gaavhtan dehtie sjyöhtehke prosjekteste laavenjostoeguejmiejgujmie, skuvle sæjhta daelie aktine prosjektine nierhkedh learoehkidie 1.-4. daltesasse, naemhtie guktie gaajhkh learohkh åadtjoeh meatan årrodh lïerehtimmesne 1. daltesen raejeste.
- Sádde ohcama ovdal miessemánu 1. b. 2015 ja atte din ohppiide vejolašvuođa gazzat oahpu olggobealde skuvlalanja, dadjá sámediggeráđđi Silje Karine Muotka.	- Seedtede ohtsemem suehpeden 1. b. 2015 åvtelen jïh vedtede dijjen learoehkidie nuepiem skuvlem utnedh klaassetjiehtjelen ålkolen, saemiedigkieraerie Silje Karine Muotka jeahta.