sardni-guovvamanu-6.-b.html.xml
Sárdni guovvamánu 6. b. / Sártnit ja artihkkalat / Sámediggeráđđi / Organisašuvdnastruktuvra / Sámedikki birra / Sámediggi - Sametinget
Håaleme goevten 6. b. 2014 / Håalemh jïh tjaalegh / Saemiedigkieraerie / Åårganisasjovnestruktuvre / Saemiedigkien bïjre / Saemiedigkie - Sametinget
Sárdni guovvamánu 6. b..
Håaleme goevten 6. b. 2014
Buorit olbmot.
Gieries gaajhkesh dovnesh.
Lihku beaivái.
Lahkoe biejjine.
Odne, guovvamánu 6. b., mii ávvudit iežamet álbmotbeaivvi ovttas Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas.
Daan biejjien, goevten 6. b., mijjen åålmegebiejjiem ektesne heevehtibie Nöörjesne, Sveerjesne, Såevmesne jïh Russlaantesne.
Mii ávvudit leavggaiguin ja álbmotlávlagiin.
Mijjieh dam saeveginie jïh åålmegelaavloeminie heevehtibie.
Máhtuin iežamet historjjá birra ja jurdagiiguin iežamet boahtteáiggi birra.
Dejnie daajrojne mijjen histovrijen bïjre jïh tjelmiejgujmie dan båetijen aejkien vööste.
Mii ávvudit riemuin, njálgga biepmuin ja ollu iešguđet lágan doaimmaiguin sámi báikegottiin.
Mijjieh heevehtibie feestine, njaelkies beapmojne jïh gelliesåarhts jïh joekehts darjomigujmie saemien siebriedahkine.
Min álbmotbeaivi lea oalle ođas, dušše 21 jagi boaris.
Mijjen åålmegebiejjie lea naa noere, ajve 21 jaepien båeries.
Ávvudeamit leat iešguđetláganat, dan oainnán go galledan iešguđet suohkaniid ja báikkiid.
Heevehtimmie ovmessie vuekieh åådtje, dam vuajnam gosse guessine mïnnem dejnie ovmessie tjïeltine jïh sijjine.
Oktasaš govastagat ja doaimmat čohkkejit min beroškeahttá das gos mii orrut.
Mijjieh man akt bïjre tjåanghkenibie goh tjåenghkies symbovlh jïh darjomh, saaht gusnie årroeminie.
Seamma láhkai go mii oppa áiggi hábmet iežamet servodaga ja kultuvrra, de mii hábmet iežamet sisdoalu – sápmelaččaid álbmotbeaivvi.
Seammalaakan goh mijjieh iktesth sisvegem hammoedibie mijjen siebriedahkesne jïh kultuvresne, mijjieh sisvegem mijjen- saemiej – åålmegebiejjesne hammoedibie.
Dál mii ávvudit dan maid mii leat.
Daan biejjien heevehtibie mijjieh libie gie libie.
Mii leat sápmelaččat, iešguđet láhkai.
Mijjieh saemieh, jïh dam libie fïereguhtelaakan.
Ollu lea oktasaš, muhto ollu lea mii earuha.
Jïjnje tjåenghkies, men jïjnje aaj joekehts.
Dieđusge lea guovvamánu 6. b. midjiide rápmin, muhto seamma ollu dat leat searvevuođabeaivi, máŋggadáfotvuođain ja utnolašvuođain.
Goevten 6. b. lea hævvi akte biejjie garmeresvoetese, men seamma jïjnje akte biejjie ektievoetese, gellievoetese jïh boerehksvoetese.
Sápmelaččat leat ávvudan guovvamánu 6. b. álbmotbeaivin 1993 rájes.
Saemieh leah goevten 6. b. åålmegebiejjine heevehtamme jaepien 1993 raejeste.
Dán jagi álbmotbeaivi lea dattetge erenoamáš midjiide Norggas.
Daan jaepien åålmegebiejjie lea læjhkan sjïere mijjese Nöörjesne.
Dán jagi ávvudit sihke Sámedikki 25-jagi beaivvi ja vuođđolága 200-jagi beaivvi.
Daan jaepien dovne Saemiedigkien 25-jaepien jubileumem jïh maadthlaaken 200-jaepien jubileumem heevehtibie.
Dát addá midjiide vuogasvuođa smiehttat dárkilit álbmotstivrra ja iežamet demokráhtalaš ideálaid birra.
Daate mijjese nuepiem vadta veelebelaakan almetjeståvroen jïh mijjen demokrateles åvteguvviej bïjre ussjedidh.
Vuođđolága mearrádusat leat demokratiija geađgejuolgi.
Maadthlaaken nænnoestimmieh leah demokratijen tseegkemegierkieh.
Mat ovdanbuktet min buoremus ja deaŧaleamos ideálaid.
Akte væhta mijjen bööremes jïh vihkielommes åvteguvvide.
Vuođđoláhka dássida ovttaskasolbmuid, álbmotjoavkkuid ja stáhta beroštumiid.
Maadthlaake almetji, almetjetjïerti jïh staaten ïedtjide jïebnelaakan steeri.
Dattetge válddii 100 jagi vuođđolága vuosttaš almmuhusa rájes dassážiigo nissonolbmot ožžo dábálaš jienastanvuoigatvuođa.
Læjhkan dle amma 100 jaepieh veesi dehtie voestes låhkoste maadthlaakeste goske nyjsenæjjah sïejhme steemmereaktam åadtjoejin.
Válddii lagabui 200 jagi dassážiigo álgoálbmogiid ja unnitloguid suodjaleapmi šattai oassin vuođđoláhkii.
Mahte 200 jaepieh veesin åvtelen vaarjelimmie aalkoealmetjijstie jïh unnebelåhkojste akte bielie maadthlaakeste sjïdti.
Dat čájeha ahte vuođđoláhka vuosttažettiin lea iežas áiggi mánná, dan servodaga man dat galggai muddet.
Daate vuesehte maadthlaake uvtemes lea akte maana sov tïjjeste, dehtie siebriedahkeste maam ussjedamme edtja stuvrehtidh.
Dat ovddasta min buot buoremus ideálaid – nu mo mii daid defineret áiggis áigái.
Dïhte akte væhta mijjen ellen bööremes åvteguvvide – naemhtie mijjieh iktesth dejtie tjïelkestibie.
Ja dat rievdá dađistaga go servodat rievdada iežas ideálaid ja árvvuid.
Jïh dïhte jorkese mearan siebriedahke sov åvteguvvieh jïh aarvoeh jarkeleminie.
1988:s, jagi ovdalgo vuosttaš Sámediggi rahppojuvvui, oaččui vuođđoláhka ođđa mearrádusa mii sihkkarasttii sámi álbmogii erenoamáš stáhtusa ja suodjaleami:
Jaepien 1988, jaepien åvtelen dam voestes Saemiedigkiem rïhpesti, maadthlaake aktem orre nænnoestimmiem åadtjoeji mij saemiej sjïere staatusem jïh vaarjelimmiem gorredi:
Dát ledje dan áiggi vuđolaš rievdadusat, ja ain vásihuvvo dát sápmelaččaid dohkkeheapmi álgoálbmogin muhtumiidda nággovuložin.
Daate lij gaajh stoerre jarkelimmieh sov tïjjen, jïh annje såemies tuhtjieh daate jååhkesjimmie saemijste goh aalkoealmetjh lea rijtedihks.
Dál lea dattetge Sámediggi deaŧalaš oassi Norgga demokratiija vuogádagas.
Daan biejjien lea badth Saemiedigkie akte bielie dehtie jïrremistie nöörjen demokrateles systeemesne.
Ii leat loahppa sámi rahčamušain dohkkehuvvot, muhto baicce joatkkan.
Ij leah nåhkeme dan saemien gæmhpose jååhkesjimmiem åadtjodh, men buerebe akte guhkiedimmie.
Dan jagi galgá Vuođđoláhka rievdaduvvot sakka.
Daan jaepien akte naa stoerre jarkelimmie Maadthlaakeste dorjesåvva.
Vuođđoolmmošvuoigatvuođat galge váldojuvvot mielde láhkii, ja lága giella galgá oažžut dálááiggi hámi.
Doh vihkielommes almetjereaktah edtjieh laaken sïjse, jïh laaken gïele edtja orre gïelehammoem åadtjodh.
Mii sápmelaččat leat álbmot, vuoigatvuođain ja friijavuođain ieža mearridit iežamet boahtteáiggi.
Mijjieh saemieh akte åålmege, jïh reaktam jïh frijjevoetem utnebe jïjtje mijjen jïjtse båetijen aejkien tjïelkestidh.
Sámegiella ja dárogiella leat ovttaárvosaš gielat Norggas.
Saemien jïh nöörjen lea seammavyörtegs gïelh Nöörjesne.
Mis lea buorre jáhkku vuordit ahte dát dávistuvvo buorebut dálá vuođđolágas go 200 jagi dás ovdal.
Mijjieh maehtebe badth veanhtadidh daate buerebe våajnoes sjædta daan beajjetje maadthlaakesne, goh 200 jaepien gietjeste.
Vuođđolágas mearriduvvon ideálat demokratiija, riektesihkarvuođa, dásseárvvu ja sárdnunfriijavuođa birra addá midjiide sápmelaččaide vejolašvuođa ovddidit iežamet nationála parlameantta.
Dah viedteldihkie åvteguvvieh maadthlaakesne demokratijen, reaktajearsoesvoeten, seammavyörtegsvoeten jïh håalemefrijjevoeten bïjre, mijjem saemide viehkiehtin mijjen jïjtse nasjovnaale parlameentem evtiedidh.
Vuođđoláhka ja Sámediggi dáhkidit demokráhtalaš oassálastima ja ahte min friijavuođat ja vuoigatvuođat álbmogin ovdánit dađistaga.
Maadthlaake jïh Saemiedigkie leah dah garantisth ihke mijjieh goh åålmege åadtjobe demokrateles meatan årrodh jïh ahkedh mijjen frijjevoeth jïh reaktah evtiedidh.
Mii eat ávvut okto odne.
Ibie mijjieh oktegh daan biejjien heevehth.
Mii juogadit beaivve máilmmiin muđui, riikkain muđui ja giliin muđui.
Mijjieh biejjiem juekebe abpe vearteninie, mijjen laantine jïh voenine.
Mii bovdet iežamet ránnjáid, ustibiid ja mielássiid searvat ávvudeapmái.
Mijjieh bööredibie gaajhkh mijjen kraannah, voelph jïh meatanårrojh meatan årrodh heevehtimmesne.
Dát lea dakkár beaivi mainna mii leat rámis: okta álbmot njealji stáhtas.
Daate akte biejjie mijjieh maehtebe garmerdidh dam libie: akte åålmege njieljie staatine.
Okta álbmot mii juogada giela, historjjá, kultuvrra ja nieguid min oktasaš boahtteáiggi birra.
Akte åålmege mij gïelem, kultuvrem jïh nïekedassh juaka akten båetijen aejkien bïjre.
Giella dárbbaša veahá veahki.
Gïele ohtje viehkiem daarpesje.
Danne mii álmmuhit odne bálvalusa dás: www.sátni.org: digitála sátnegirji buot golmma sámegillii ja davviriikkalaš gielaide.
Dan åvteste aktem dïenesjem bæjhkoehtibie dan biejjien nedtesijjesne www.baakoe.org: akte digitaale baakoegærja gaajhkine golme gïeline jïh noerhtelaanti gïeline.
Sávan dat boađášii ávkin didjiide geat háliidehpet oahppa ja geavahit sámegiela.
Manne gegkestem dïhte viehkine sjædta dijjese mah sijhtieh lïeredh jïh saemien nuhtjedh.
Mu niehkun lea dakkár boahtteáigi mas nuorat álkit sáhttet válljet oahpu ja geavahit iežaset giela dainna oadjebasvuođain ahte maiddái sámegiella lea ealli giellan máilmmis.
Mov nïekedasse lea akte båetije aejkie gusnie noerh aelhkieslaakan maehtieh ööhpehtimmiem veeljedh jïh sijjen gïelem nuhtjedh, jïh daejredh saemien aaj akte jielije gïele veartenisnie.
Dakkár boahtteáigi mas sámegiella ja sámi kultuvra adnojuvvo riggodahkan ja gelbbolašvuohtan, ii ge noađđin.
Akte båetije aejkie gusnie saemien gïele jïh mijjen kultuvre leah åtneme goh ræjhkoesvoete jïh maahtoe, jïh ij akte löövles maajsoe.
Niegadan dakkár boahtteáiggi birra mas sámi servodat ii adnojuvvo hehttehussan ovdáneapmái, muhto lea lunddolaš oassi min nationála ja dásseárvosaš ovttasleahkimis.
Manne akten båetijen aejkien bïjre nïekedem gusnie saemien siebriedahke ij vååjnh goh akte heerrehke evtiedæmman, men akte iemie bielie mijjen nasjovnaale jïh seammavyörtegs ektiejieliedistie.
Mas adnojuvvo duohtan dat mai Gonagas dajai rabadettiin Sámedikki 1997:s: ahte Norga lea huksejuvvon guovtti álbmoga eatnamiidda: dážaid ja sápmelaččaid.
Mijjieh tjarke ååktebe dam maam Gånka rïhpestimmesne Saemiedigkeste jeehti jaepien 1997: staate Nöörje lea tseegkesovveme göökte åålmegi dajvesne: nöörjen almetjh jïh saemieh.
Odne mii ávvudit.
Daan biejjien heevehtibie.
Dan mii dárbbašit, dan mii leat ánssášan.
Dam daarpesjibie, mijjieh dam dïenestamme.
Muhto muitet maiddái ahte dát beaivi lea ollu olbmuid máŋggaid jagiid rahčamušaid boađus daid friijavuođaid ja vuoigatvuođaid ovddas mat mis leat dál.
Men mujhtieh aaj daate biejjie lea akte illedahke dejstie gellijste almetjijstie mah leah gymhpeme dej frijjevoeti jïh reaktaj åvteste mejtie utnebe daan biejjien.
Mii duolbmat sin bálgáid.
Mijjieh dej gïejine vaanterdibie.
Sii lea čájehan midjiide ahte máilmmi sáhttá álo rievdadit buoret guvlui.
Dah leah mijjem vuesiehtamme veartene iktesth maehtieh jarkerostedh dan buaratjommesasse.
Das go sii geat rievdadit máilmmi, leat sii geain lea jáhkku dasa ahte dat lea vejolaš.
Juktie dah mah veartenem jarkele, leah dah mah vienhtieh veartene maahta jarkerostedh.
Lihku beaivái.
Lahkoe biejjine.