vuoddoskuvla-ja-js.html.xml

Vuođđoskuvla ja JS / Oahpahus / Sámediggi - Sametinget	Maadthskuvle jïh Jåa / Lïerehtimmie / Saemiedigkie - Sametinget
Oza doarjaga	Ohtsh dåarjoem
Skuvla lea okta dain deháleamos servodatásahusain.	Maadthskuvle jïh Jåa
Das lea vássánáigi doaimma vuođđun ja galgá min ráhkkanahttit dustet boahtteáiggi.	Dïhte lea viedteldihkie dejpelasse jïh edtja mijjem ryöjredidh båetijen beajjan.
Skuvla ja oahpaheaddji daguhit máhto, kultuvrra ja árvvuid nuppi sohkabuolvvas nubbái.	Skuvle jïh lohkehtæjja daajroem, kultuvrem jïh aarvoeh boelveste boelvese sertiestieh.
Gelbbolašvuohta - máhttu - lea servodaga vuođđoveahkkevárri.	Maahtoe lea sibriedahken aalkoevierhtie.
Vuoruheames ja doarjumis skuvlla ja oahpahusa lea danin mearrideaddjin vai sámi servodat galgá ovdánahttojuvvot sápmelaččaid iežaset višuvnnaid, vuoruhemiid ja eavttuid mielde.	Jis dïhte saemien siebriedahke edtja evtiesovvedh saemiej jïjtsh visjovnigujmie, prijoritetigujmie jïh premissigujmie, dle skuvle jïh ööhpehtimmie dïhte ellen vihkielommes.
Ovddasvástideaddji politihkkár	Politihkere gïen diedte
Silje Karine Muotka	NSR
silje.karine.muotka@samediggi.no	Phone: +47 984 87 576
Áigeguovdil	Daaletje
Dál sáhtat ohcat stipeandda elektruvnnalaččat	Tjåenghkies noerhtelaanti learoesoejkesje saemien learoehkidie
Sámediggi joatká 2016:s juolludit giellamovttidahttinstipeandda ohppiide gea...	Saemiedigkieraerie Silje Karine Muotka lea kronihkem tjaaleme tjåenghkies no...
Loga eambbo	Lohkh jienebh
Sávvat lihku Benjamin-bálkkašumiin	Ohtsememierie aerpievuekien daajrose jïh saemien miehtjieåtnose maadthskuvlesne
Sámediggeráđđi sávvá lihku Vuotnasiidda joatkkaskuvlii go lea vuoitán Benjam...	- Sïjhtem måjhtajehtedh nuepien bïjre vierhtieh ohtsedh dåarjoeöörnegistie a...
Loga eambbo	Lohkh jienebh
Čájet buot áššiid	Vuesieh gaajkesh saakh
Sámediggi bargá dan badjelii:	Saemiedigkie sæjhta:
ahte galgá ráhkaduvvot ollislaš oahpahuspolitihkka vuođđooahpahussii ja joatkkaoahpahussii	aktem ållesth saemienööhpehtimmiepolitihkem maadthlïerehtæmman jïh jåarhkeööhpehtæmman evtiedidh
ahte ruovttoluotta máksinmearri sámegielat oahpahussii muddejuvvo nu ahte duohta golut máksojuvvojit	refusjovnemaaksoe saemien gïelelïerehtæmman staeriesåvva guktie dah riektes maaksoeh maaksasuvvieh
ahte giliskuvllat sámi guovlluin galget bisuhuvvot	gaerteneskuvlh saemien dajvine tjåadtjoehtidh
ahte ohppiidlohku geat čađahit joatkkaskuvlla lassána	learohkelåhkoem lissiehtidh mah jåarhkeskuvlem illehtieh
Dát lea mainna dál bargat:	Daelie daejnie barkebe:
Sámediggedieđáhusain oahpu ja oahpahusa birra.	Saemiedigkien bïevnese lïerehtimmien jïh ööhpehtimmien bïjre.
Sámediggi Norggas ii leat dássážii hábmen bajitdási mihttomeriid ollislaš oahpahuspolitihkkii.	Saemiedigkie Nöörjesne lea daan raajan ij naan bijjemes ulmieh evtiedamme akten ållesth ööhpehtimmiepolitihkese.
Muhto Sámediggedieđáhus oahpu ja oahpahusa birra dán dili rievdada.	Saemiedigkien bïevnesinie lïerehtimmien jïh ööhpehtimmien bïjre, Saemiedigkie sæjhta maam akt daejnie darjodh.
Vuosttažettiin danin go oahpahuspolitihkas lea stuorra mearkkašupmi sámi servodahkii ja servodat- ja gealbohuksemis dál ja ovddasguvlui.	Uvtemes dan åvteste ööhpehtimmiepolitihke lea joekoen vihkeles dan saemien siebriedahkese, jïh siebriedahke- jïh maahtoebigkemen gaavhtan, daelie jïh båetijen biejjien.
Váikkuhit dasa ahte oahpahusláhka rávisolbmuidoahpahusláhka, priváhtaskuvllaidláhka ja láhkaásahusat mat gusket sámegiela oahpahussii ođasmahttojuvvojit	Meatan årrodh guktie refusjovne sjædta ööhpehtimmielaakesne, geerveööhpehtimmielaakesne, privaateskuvlelaakesne jïh mieriedimmine saemien lïerehtimmien bïjre
Ođasmahttit oahppoplána man Sámediggi lea mearridan	Learoesoejkesh staeriedidh mejtie Saemiedigkie jååhkesjamme
Sámediggi juohká dieđuid ja rávvagiid sámegielat oahpahusa birra vuođđoskuvllas.	Saemiedigkie beavna jïh bïhkede saemien lïerehtimmien bïjre maadthlïerehtimmien sisnjelen
Sámegielat oahpahus – vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat	Saemien lïerehtimmie – reaktah jïh dïedth
Gáiddusoahpahus:	Maajhööhpehtimmie:
Gáiddusoahpahus ja guosseoahppa lea molssaevttolaš oahpahusvuohki man galgá atnit dušše dalle go dábálaš oahpahus ii sáhtte adnot.	Maajhööhpehtimmie jïh viesehtimmie leah akte alternatijve lïerehtimmievuekie maam edtja ajve nåhtadidh dej veajkoej gosse ij maehtieh sïejhme lïerehtimmiem vedtedh.
Jus skuvlaeaiggádis ii leat oahpaheaddji guhte sáhttá oahpahit sámegillii, de son ferte fállat ohppiide oahpahusa sámegielas dákkár molssaevttolaš oahpahusvugiid bakte.	Skuvleaajhtere, mij ij naan lohkehtæjjam utnieh guhte maahta lïerehtimmiem vedtedh saemiengïelesne, tjuerieh sijjen learohkh lïerehtimmiem saemiengïelesne faalehtidh, viehkine alternatijve lïerehtimmievuekijste.
Odne fállojuvvo sámegielat gáiddusoahpahus sihke vuođđoskuvllain ja joatkkaskuvllain.	Daan biejjien maajhööhpehtimmiem faalehte saemien gïeline dovne maadthskuvlesne jïh jåarhkeskuvlesne.
Oahpahuslága láhkaásahus § 7-1 molssaevttolaš oahpahusvugiid birra, daddjo ahte gáiddusoahpahus lea okta máŋga molssaeavttuin.	Mieriedimmesne ööhpehtimmielaakese § 7 -1 alternatijve lïerehtimmievuekiej bïjre, dle maajhööhpehtimmie akte gellijste alternatijvijste.
Nordlándda Fylkkamannis lea lulli- ja julevsámegiela gáiddusoahpahusa koordinerenovddasvástádus.	Fylhkenålma Nordlaantesne iktedimmiedïedtem åtna åarjel-jïh julevsaemien maajhööhpehtimmien åvteste.
Finnmárkku Fylkkamánnis lea davvisámegiela gáiddusoahpahusa koordinerenovddasvástádus.	Fylhkenålma Finnmaarhkesne iktedimmiedïedtem åtna noerhtesaemien maajhööhpehtimmien åvteste.
Vuoruheames ja doarjumis skuvlla ja oahpahusa lea danin mearrideaddjin vai sámi servodat galgá ovdánahttojuvvot sápmelaččaid iežaset višuvnnaid, vuoruhemiid ja eavttuid mielde.	Maahtoe lea sibriedahken aalkoevierhtie. Jis dïhte saemien siebriedahke edtja evtiesovvedh saemiej jïjtsh visjovnigujmie, prijoritetigujmie jïh premissigujmie, dle skuvle jïh ööhpehtimmie dïhte ellen vihkielommes.