index.php_kat_id=155_art_id=160.html.xml

Oahpa: Lávvu	Lïerh: Låavth-gåetie
Atte midjiide odne min beaivválaš láibbi.	Vedtieh mijjese daan biejjien mijjen fierhten-beajjetje laejpiem
Maid jurddašat go gulat dajaldaga “ min beaivválaš láibbi ” – it goit jurddaš duššefal láibevajahasaid ?	Misse datne ussjedh gosse dam dïejvesem govlh ” mijjen fïerhten beajjetje laejpiem ” - ij leah sån ajve voejelaejpiej bïjre aeredsbeapmose ?
Láibi symbolisere borramuša obalohkái.	Laejpie lea beapmoen væhta.
Láibi ii leat ge dušše niesteláibi, muhto maiddái láibi maid oažžut bassi eahkedismállásiin.	Ij leah ajve dïhte laejpie maam byöpmedibie niestiesbeapmojne, aaj dïhte laejpie maam dennie aejlies maalestahkesne åadtjobe.
Mii rohkadallat ahte Ipmil juohke beaivi galgá addit midjiide buot maid dárbbašit, ja ahte oahppat giitit buot buriin maid Ipmil lea addán midjiide.	Mijjieh rohkelibie Jupmele edtja mijjese vedtedh maam daarpesjibie fïerhten biejjien, jïh mijjieh lïerebe gijhtedh gaajhki buerien åvteste, maam Jupmele mijjese vadteme.
Láibi symbolisere buot maid dárbbašit eallimis, nu mo borramuš ja juhkamuš, biktasat ja gápmagat, viessu ja ruoktu, bealdu ja šibihat, ruđat ja opmodat, buorre náittosguoibmi ja buorit mánát, buorit bargit ja buorit ja luohtehahtti bargoaddit, buorit eiseválddit, buorre dálki, ráfi, dearvvašvuohta, buorit dábit, buorre namma ja beaggin, buorit ustibat ja oskkáldas ránnját.	Laejpie lea akte væhta disse maam daarpesjibie jis edtjebe jieledh, goh beapmoe, jovkemes, vaarjoeh, gåetie jïh hiejme, ientje jïh kreekh, beetnegh jïh jeeluve, paarrebielie jïh maanah, barkijh jïh barkoevedtijh, hijven jïh murreds vearolde, raeffie, healsoe, hijven nomme jïh hijven voelph jïh barkoeguejmieh jïh kraannah.
Ipmila dáhttu lea ahte galgá mannat bures duinna, muhto don fertet leat giitevaš ja vel duostat dorvvastit Ipmilii.	Jupmelen syjhtede lea edtja hijven datnine gåaradidh, bene datne tjoerh gijhteles årrodh jïh doestedh Jupmelem leajhtadidh.
Mii galgat giitit buot buriid ovddas maid Ipmil lea addán midjiide, ja rohkadallat viissisvuođa fuolahit buot su dáhtu mielde.	Mijjieh edtjebe gijhtedh gaajhki åvteste maam Jupmele mijjese vadteme, jïh væjsehkevoeten bïjre rohkelidh dam gorredidh, guktie satne vaajtelamme.
Máŋggas sámi servvodagas leat boarrásiin oahppan ahte galgá váldit várá buot borramušas.	Jeenjesh dennie saemien siebriedahkesne sov båeries almetjijstie lïereme mijjieh edtjebe gaajhkh beapmoeh gorredidh.
Dát lea fal eambbo go dušše seastevašvuohta.	Daate lea vielie goh nuktehtjevoete.
Borramuš gohčoduvvui “ Luondduláhjin ” dahje “ Ipmilláhjin ”.	Beapmoe gohtjesovvi ” eatnemen vadtesh ” jallh ” Jupmelen vadtesh ”.
Dáid láhjiid galgá váldit vuostá giitevašvuođain, ii ge galgga daid duššas golahit.	Edtja vadtesidie gijhtelesvoetine dåastodh jïh ij dejtie daajesjidh.
Olbmot leat sorjavaččat eatnamii ja buot šattuide ja elliide.	Almetjh leah jearohks eatnamistie, jïh gaajhke mij sjïdtede jïh desnie jeala.
Eatnanspáppas lea doarvái buohkaid dárbbuid gokčat, muhto ii leat doarvái buohkaid vuovdnáivuhtii.	Eatneme nuekies åtna destie maam gaajhkesh daarpesjieh, bene ij nuekies jis gaajhkesh gaahtsehke.
Maid dát máksá ?	Maam dïhte sæjhta jiehtedh ?
Ipmil gal addá midjiide beaivválaš láibbi, velá bahás olbmuide ge, min rohkadalakeahttá.	Jupmele mijjese fïerhten beajjetje laejpiem vadta bielelen mijjieh dan bïjre rohkelibie, aaj bahhas almetjidie.
Muhto dán rohkosis mii rohkadallat ahte son suovašii min ipmirdit ahte beaivválaš láibi lea su attáldat, ja vuostáiváldit dan giitalusain.	Bene daennie rohkelassesne rohkelibie Jupmele tjuara baajedh mijjem daam guarkedh, juktie mijjieh dam fierhten beajjetje laejpiem gyjhtelassine dåastobe.