default.aspx_id=713425.html.xml

Sámit Ruoŧa girkus - Svenska kyrkan - Om oss	Saemien Sveerjen gärhkosne - Svenska kyrkan - Om oss
Sámit Ruoŧa girkus	Saemien Sveerjen gärhkosne
Juohke searvegoddi Ruoŧa girkus almmuha iežas searvegoddebagadusas got sii barget omd. sámegillii.	Fierhten gärhkoeåålmege Sveerjen gärhkosne muana åålmegetjïelkestimmesne tjaalasovveme guktie vuesehte gaavhtan saemienvuekesne barkedh.
Máŋga jagi lea juo leamaš jođus dehálaš bargu ovddidit girku barggu sámegielaid ektui ja sámiid fátmmastit girku oskkus ja eallimis.	Gellie jaepine joe gärhkoen barkosne vihkeles öövtiedidh guktie saemien gïeliejgujmie barkedh jïh guktie saemien vuekiem gärhkoen jaahkose jïh jieliemasse ektiedidh.
Sámiin leat earenoamáš ja mávssolaš vásáhusat mat leat dehálaččat juogadit girku barggus ja teologiijas, maiddái servodagas muđui.	Saemiej leah sjïere jïh vihkeles dååjrehtsh mah maehtieh joekedidh gärhkoen barkose jïh teologijese, jïh dovne siebredahkese.
Sámegielat gullet girku gielaide, muhto geavaheapmi girkomeanuin ja eará doaimmain ferte ovddiduvvot.	Saemien gïelh hov akte dehtie gärhkoen gïelijste, läjhkan daerpies saemien gïeli åtnoe öövtiedidh gyrhkesjimmien gaavhtan jïh aaj jeatja darjoemasse.
Sámiid ja Ruoŧa girku gaskavuođas lea guhkes historjá – geaidnu risttalaš jáhkkui servodatlaš ja girkolaš duolbmama bakte otná girkui mii háliida bargguidis bakte oassálastit vai sámit ožžot saji ja sámekultuvra ja sámegielat oidnojit ja geavahuvvojit.	Mij lea orreme saemiej jïh Sveerjen gärhkoen gaskem lea guhkies soptstsese - dan båeries jaahkoste dan jaahkose mij lea Jupmielasse, dïedtehtimmie mij lij siebredahkeste jïh gärhkoste dan raajan goh gärhkoe mij daenbien säjhta saemide laavenjostedh.
Doallat sámegielat girkomeanuid Ruoŧa girkus sámit dollet girkomeanuid iežaset sámegillii ja čalmmustahttet vásáhusaid unnitloguálbmotjoavkun ja álgoálbmogin.	Saemien gyrhkesjimmiem earoehtidh Sveerjen gärhkosne saemieh gyrhkesjieh sijjen gïelesne jïh joekedehtieh sijjen dååjrehtsh guktie lea unnebelåhkojne jïh aalkoealmetjinie årrodh.
Ovdamearkka dihte girkomeanuin, doaibmaplánemiin ja mearrádusain buktet sámit ovdan dan mii lea dehálaš sámi kultuvrras ja eallinipmárdusas, ja nu oassálastet cegget girku mii duvdá vuoigatvuohta ja lea vuoiggalaš.	Gyrhkesjimmide, darjomesojkesjämman jïh nännoestämman saemieh jijtse kultuvren jïh jïelemedååjrehtsi bijre joekedieh mah leah vihkeles. Naemhtie aaj saemieh meatan gärhkoem tseegkedh mij soptseste mij lea reakta jïh rïektesvoete.
Girku bargu sámiid gaskkas ja sámegillii fuolahuvvo sierra organisašuvnnas.	Gärhkoen barkoe sjïere åårganisasjovne guktie saemiej gujmie jïh saemien gïeligujmie barkedh.
Ruoŧa girku Sámi ráđđi vuođđuduvvui 1996 ja lea njuolga Girkostivrra vuollásaš.	Saemien gärhkoeraerie tseegkesovvi 1996 dïhte lea driekte Gärhkoeståvroen nuelesne.
Ráđi oaiveulbmil lea doarjut sámi identitehta, kultuvrra ja oassálastima girkus ja servodagas.	Raerien åejvie-ulmie lea saemien maadtoem jïh kultuvrem dåarjedidh. Ulmie lea aaj saemieh edtjieh meatan årrodh gärhkoesne jïh siebredahkesne.
Ráđđi doaibmá nášuvnnalaš dásis.	Raerie naasjovne daltesen nelnie barka.
Jorgaleamit dehálaš oassi barggus Sámegiella, visot suopmanat, lea identitehta ja kultuvrra guoddi.	Jarkoestimmieh leah vihkeles saemien barkosne Saemien gïele, smaaregigujmie, maadtoem jïh kultuvrem guadta.
Danin lea biibaljorgaleapmi sámegielaide dehálaš oassi Sámi ráđi doaimmas, maiddái sálmmaid ja girkolaš girjjiid jorgaleapmi jnv..	Dannasinie bijbelen tjaalegh saemiengïelese jarkoestidh vihkeles barkoe saemien gärhkoeraaran, seamma goh saalmh, gyrhkeles gärjah jarkoestidh j. j. v. Daelie lea Sveerjen-Nöörjen ektiebarkoe gïehteleminie bijbeletjaalegh åarjelsaemien gïelese jarkoestidh.
Dál lea Ruoŧa-Norgga ovttasbargu jođus jorgalit biibalteavsttaid oarjánsámegillii, teavsttat mat dávjá geavahuvvojit iešguđet girkomeanuin.	Dah tjaalegh mah jïjnje åtnasåvva gyrhkesjimmine.
Davvisámegielsálbmagirjji jorgaleapmi ja sálmmaid čohkken lea maid jođus.	Dovne jarkoesteminie jïh vuartasjiminie guktie noerhtesaemien saalmegärjam buektiehtidh.
Sámi ráđis lea maid iežá dehálaš doaimmat nugo fuolahit ahte eanet diehtu sámiid ja Sámi birra almmuhuvvo ja bargat vai sámiin leat ovddasteaddjit girku mearridanorgánain riikka dásis, bismá- ja searvegottiin.	Jeatjah vihkeles laavenjassh raaran lea maahtoem stueriedidh saemiej jïh Sápmien bïjre jïh barkedh saemieh åadtjoeh meatan årrodh gärhkoenåårganine, naasjovne daltesne, stiftine jïh gärhkoe-åålmeginie.
Bargojoavkkut bismágottiin Julevu, Härnösanda ja Stockholma bismágottiin leat bargojoavkkut girku sámi doaimmaide.	Barkoedåehkie stiftine Luvleån, Härnösanden jïh Stuehkien stiftine leah barkoedåehkieh gärhkoen saemien barkose.
Maiddái Västeråsa ja Göteborga bismágottiin lea sámi girkoeallin áigeguovdil.	Aaj Västeråsen jïh Göteborgen stiftine leah saemien gärhkoejieleme biejjie-öörnegisnie.
Bismá- ja searvegottit sáhttet addit eanet dieđuid sámi bargguid birra.	Stifth jïh gärhkoe-åålmegh maehtieh saemien barkoen bïjre bieljielidh.
Ruoŧa Girku ordne juohke jagi sámi rihpaskuvlla ovttasbargguin Ruoŧa girku Sámiráđiin, Härnösanda ja Lulea bismágottiid Sámi refereansajoavkkuin ja Sáminuorain.	Skyllemejerkie saemide Fïerhten jaepien Svïenske gærhkoe saemien skyllemejerkiem öörnede, dam dorje Saemien raerien, Svïenske gærhkosne, Saemien referensedåehkien Härnösanden jïh Julevu / Luleå gærhkoevoeni jïh Sáminuorran ektine.
Eanet dieđuid jagi 2012 sámi rihpaskuvlla birra oaččut Birgitta Simmas Lulea bismágottis:: 0920-49 24 58.	Vielie bïevnesh dan jerkien bïjre jaepien 2012 govlehtallh Birgitta Simma Julevu / Luleå stift: 0920-49 24 58.