nordsamiska.htm.html.xml

Girkoválggat čakčamánu 18. beaivvi.	Gärhkoeveeljeme skiereden 18 b: n.
Don ieš válljet.	Datne dihte mij åadtjoeh veeljedh.
Ruoŧa girkus leat sullii 7 miljovnna miellahttu geat háliidit leahkit mielde ja váldit ovddasvástádusa, ovddidit ja hábmet girku boahtteáiggi.	Sveerjen gärhkosne 7,2 miljonh lihtsegh, jih almetjh meatan mejtie diedtem utnieh gärhkoem öövtiedidh båetije beajjan.
Čakčamánu 18. beaivvi leat miellahttuin geat leat deavdán 16 jagi ja leat čálihuvvon Ruoŧas vejolašvuohta leahkit mielde ja váikkuhit geat galget oažžut luohttamuša stivret Ruoŧa girku njeallje jagi ovddosguvlui.	Skiereden 18.b:n gaajhkh lihtsegh mah 16 jaepien båeries sjidteme
Ruoŧa girku doaibma lea viiddis ja gokčá ollu.	Sveerjen gärhkoe sjiere barkoem åtna jih joekoen jijnjnh barkoeh.
Girku háliida leahkit sadjin jearaldagaide ja ságastallamiidda, sadjin gos oktavuohta, vuoiŋŋalašvuohta ja Ipmila lagašvuohta deaivvadit.	Gärhkoe säjhta sijjie årrodh gyhtjelasside jih soptsestimmide, sijjie gusnie ektesne årrodh, voejkenem jih Jupmelem gaavnedh.
Girkun mii addá doaivvu ja doaibmá juohke olbmo vuoiŋŋalaš dearvvašvuođa ovddas.	Gärhkoe mij håhkoem vaadta jih barka juktie fierhtenen almetje edtja hijven vaajmosne utnedh.
Rabas ja lagaš Girkun mii veahkeha olbmoid geat dárbbašit veahki.	Gärhkoe mij gaahpene jih dihte barka almetjidie mah nåake utnieh.
Gos risttalaš ja olmmošlas árvovuođđu šaddá duohtan praktihkalaččat, sihke dáppe ruovttus ja olgoriikkas, ilus ja morrašis, árgabeaivvis ja bassebeavvis.	Gusnie vierhtiemaadtoe kristeldahken mietie jih guktie almetjh hijven ussjedh nemhtie edtja gärhkoe barkedh, daesnie mijjen rijhkesne jih ålkoelaantine, aavosne jih sårkosne, aarkebiejjine jih aejlegsbiejjine.
Gosa Ruoŧa girku galgá bidjat fámus ?	Gusne edtja Sveerjen gärhkoe stööremes barkoem biejedh ?
Gávdnot go lihkushisvuođat ja roasut leat dáhpáhuvvan ?	Sijjine årrodh gusnie goerpe jih ovlahkoe ?
Gásttahit, konfirmeret, vihahit ja hávdádit ?	Kristedh, skylledh, pruvredh jih boernedidh ?
Guossástallat boarrasiid, skihpa ja oktonas olbmoid ?	Voeres, skiemtjes jih oktegs almetjh gaavnedidh ?
Báhtareaddji jearaldagaide ?	Gyhtjelassine mejtie almetjh jeatja laanteste diekie juhteme ?
Ávvudit juovllaid, beassážiid ja hellodagaid ?	Jåvlem, påaskem jih pinsem heevehtidh ?
Birasbargui ?	Byjresebarkoe ?
Fuolahit girkoráhkadusaid ?	Gärhkoegåetieh urriestidh ?
Vuoiggalaš gávppašeapmái ?	Riekteslaakan åesistidh ?
Musihkkadoaibmaide mánáide ja nuoraide ?	Musigkebarkoe maanide jih noere almetjidie ?
Girkoválggat čakčamánu 18. b..	Gärhkoeveeljeme skiereden 18 b:n
Girkoválggain čakčamánu 18. b. don válljet gosa Ruoŧa girku galgá bidjat fámu lagamuš njeallje jagi.	Gärhkoeveeljemisnie skiereden 18b:n datne veeljh mejnie Sveerjen gärhkoe edtja båetije nieljie jaepine barkedh.
Geasa attát luohttamuša ?	Giesse luhpiem vedtieh ?
Válgabeaivvi don jienastat jienastangoarttas namahuvvon válgalanjas maid oaččut ruktui boastta bakte maŋemusat borgemánu 31. b..	Veeljemebiejjesne gielem biejh veeljemetjiehtjelisnie gusnie dihte lea, daam gieleleahpesne tjaalasovveme jih daam påasten tjirrh åadjoeh minngemes mietsken 31 b:n.
Dasa lassin das čuožžu maiddái jus gávdnojit sierra jienastanvuostáiváldinbáikkit válgabeaivvis.	Desnie aaj tjaalasovveme jis veeljemebiejjesne sjiere gieledåastoesijjie gååvnesh. Datne aaj maahtah veeljemebiejjien åvtelen gielem vedtedh.
Girkoválggain leat golbma dehe njeallje válgga	Gärhkoeveeljeme golme jallh niejljie veeljeme leah
Girkoválggain don jienastat golbma dehe njeallje válggain, dan mielde makkár báikkálaš organisašuvdna lea dan searvegottis masa don gullot.	Gärhkoeveeljemisnie golme jallh nieljie veeljemisnie gielem biejh, guktie vååjnoe dov lihkesbijre åårganisasjovnesne dennie gärhkoetjåangkesne gusne datne årroeminie:
1) Girku alimus stivra dehe njuolggaválljejuvvon girkoráđđi.	1) gärhkoeståvroe jallh dallegh veeljeme gärhkoeraerie.
Dás gieđahallojuvvojit áššit mat gullojit searvegotti eallimii, o.m.d. doaibma mii jođihuvvo ja makkár ulbmiliid searvegoddi galgá ollašuhttit.	Daesnie gyhtjelassine barkieh mejtie dov gärhkoetjåangkesne vihkeles leah, vuesehte gaavhtan barkojne mejnie barkoeminie jih magkeres ulmieh gärhkoetjåangkoe edtja jaksedh.
2) Searvegoddeovttastus	2) ektine gärhkoeståvrojne
Dávjá barget máŋga searvegotti ovttas ruhta- ja hálddašanáššiin.	Jijnjh aejkieh gellie gärhkoetjåangkoeh ekonomijen jih administrasjovnine ektesne barkieh.
Searvegoddeovttastus mearrida návccaid, gittaopmodaga ja seammásullasaš áššiid birra.	Ektie gärhkoeståvroe nännosti vierhtiej jih gåetiej bijre jih nimhtemes.
3) Bismágotti áirrasgoddi	3) Stifteståvroe
Ruoŧa girku lea juhkojuvvon golbmanuppilohkái bismágoddái.	Sveerjen gärhkoe golmeluhkie stiftine juakeme.
Juohke bismágoddi jođihuvvo bismmás.	Fierhtene stifte bispem åtna.
Bismágoddi galgá o.m.d. doarjut searvegottiid ovddidit doaimmaideaset.	Stiften diedte lea gärhkoetjåangkoeh duedtedh jih barkoem öövtiedidh.
4) Girkočoahkkin	4) Gärhkoetjåahkoe
Girkočoahkkin lea Ruoŧa girku alimis mearrideaddji orgána 251 áirasiin.	Gärhkoetjåahkoe lea gärhkoen jillemes nännoestimmie åårgane 251 lihtsegi gujmie.
Dás mearriduvvojit oktasaš áššit, mat o.m.d. gusket girku njuolggadusaide ja gásttahan-, rihppaskuvla-, vihahan- ja hávdádusáššiide.	Daesnie ektie gyhtjelssi bijre nänneostieh vuesehte gaavhtan gärhkoen tjaaleh-luhpieh, jih dovne dah gyhtjelassh kristedh, skylledh, pruvredh jih boernedh.
Oainnát jienastangoarttas majn válggain sáhtát jienastit.	Magkeres veeljeme datne maahtah darjodh veeljemeleahpesne lohkh.
Govva-organisašuvdnagovvideapmi	Dallegh veeljeme
Njuolggoválggat	Naasjovne daltese
Sisriikkalaš dássi	Gärhkoetjåahkoe
Girkočoahkkin	Gärhkoeståvroe
Guovlluguovdasaš dássi	Reegijovne daltese
Bismágotti áirrasgoddi	Stiftedeaveståvroe
Bismágotti stivra	Stifteståvroe
Báikkálaš dássi	Lihkes bijre daltese
Báikkálaš dássi go searvegoddi ii leat mielde searvegoddeovttastusas	Lihkes bijre daltese gosse gärhkoetjåangkoeh eah leah meatan
Báikkálaš dássi go searvegoddi lea mielde searvegoddeovttastusas	Lihkes bijre daltese gosse gärhkoetjåangkoe meatan leah
Searvegoddeovttastus	Ektie gärhkoedeaveståvroe
Girkolávdegoddi	Gärhkoemoenehtse
Girku áirrasgoddi	Gärhkoedeaveståvroe
Girkoráđđi	Gärhkoeraerie
Njuolggoválggain válljejuvvon girkoráđđi	Dalleghveeljeme gärhkoeraerie
Báikkálaš girkočoahkkin	Gärhkoetjåahkoe
Ná dat doaibmá	Naemhtie edtja årrodh
Ránes ruođut = orgánat maid mii válljet girkoválggain.	Kraevies skaavhtegh = dah åårganh mejtie mijjieh gärhkoeveeljemasse veeljin.
Ollásit devdo-juvvon devdojuvvon vilges ja ránes ruođut = mearrideaddji orgánat.	Deave veelkes jih kraevies skaavhtegh = dah nännoestimmieh åårganh.
Ruođut main leat viivvat = doaibmaheaddji orgánat.	Dah krosseskaavtegh = dah barkoe åårganh.
Njuolggoválggain válljejuvvon girkoráđđi lea sihke mearrideaddji ja doaibmaheaddji orgána.	Gärhkoeraerie mejtie dallegh veeljeme dah dovne nännoestimmie jih barkoe åårganh.
Jus dus lea njuolggus jienastat golbma dehe njeallje válggain, de jienastat Girkočoahkkin- ja bismágotti áirrasgotti válggain ja maiddái ovtta dehe guovtti báikkálaš válggain dan mielde jus searvegoddi gullo searvegoddeovttastussii vai ii.	Datne gieh åadtja veeljedh nuepiem åtna golme jallh njieljie veeljeminie gielem biejedh, Gärhkoetjåahkose, stiftedeaveståvrose jih akten jallh göökten lihkesbijre åårganide jih jis gärhkoe-tjåangkose ektesne lea.
Jienasteapmi	Veeljedh
Jienastanvuohki lea sullii seammálágán go eará almmolaš válggain.	Gielem vedtedh seamma vuekine goh dah siejhme veeljeminie.
Don fertet geavahit jienastangoartta jus jienastat ovdal válgabeaivvi ja jus don jienastat sierra jietnavuostáiváldinbáikkis.	Datne tjoerh gieleleahpam nuhtjedh jis veeljemebiejjien åvtelen gielem vedttieh jih jis sjiere gieledåastoesijjine gielem vedth..
Váikko jienastat válgalanjas dus ferte leat jienastangoarta mielde.	Jis veeljemetjiehtjelisnie gielem vedth dellie aaj tjoerh gieleleahpam meatan vaeltedh.
Válgabeaivvis čakčamánu 18. beaivvi	Veeljemebiejjesne skiereden 18 b:n
Válgalanjas	Veeljemetjiehtjelisnie
Jienastangoarttas čuožžu man válgalanjas don sáhtát jienastit ja rahpanáiggit.	Gieleleahpesne maahtah lohkedh gusnie veeljemetjiehtjele jih gåessie dihte gaahpene.
Sierra jietnavuostáiváldinbáikkiin	Sjiere gieledåastoesijjie
Muhtomin gávdnojit maiddái sierra jietnavuostáiváldinbáikkit, jus dakkárat gávdnojit válgabeaivvis de čuožžu jienastangoarttas leat dieđut báikki ja áiggiid birra.	Muvhtene aaj sjiere gieledåastoesijjie tsegksovveme. Jis naemhtemes gååvnesh veeljemebiejjesne dellie maahtah gieleleahpesne lohkedh gusnie sijjie jih gåessie gaahpene leah.
Ovdal válgabeaivvi	Veeljemebiejjien åvtelen
Doaimmahagat olles riikkas	Ekspedisjovnh abpe rijhkesne
Gaskal čakčamánu 5. ja 14. beivviid don sáhtát jienastit ovddalgihtii searvegoddedoaimmahagain olles riikkas.	Skiereden 5 b:n jih 14 b:n gaskoeh maahtah gielem åvtelen vedtedh pastors- / jih gärhkoetjåangkoe-ekspedisjovnine abpe rijhkesne.
Váldde aktavuođa searvegottiin gos áiggut jienastit jus dárbbašat eanet dieđu.	Vielie saernieh maahtah åadtjodh dov gärhkoetjåangkosne gusnie gielem sijhth vedtedh.
Sierra jietnavuostáiváldinbáikkit	Sjiere gieledåastoesijjie
Sáhttet maiddái gávdnot sierra jietnavuostáiváldinbáikkit mat leat rahpasat ovddalgihtiijienasteami várás.	Maehtieh dovne sjiere gieledåastoesijjie utnedh gusnie gielem maahtah vedtedh gieleveeljemebiejjien åvtelen.
Váldde aktavuođa iežat searvegottiin vai beasat diehtit makkár vejolašvuođat leat.	Bieljelh dov gärhkoetjåangkoem jih govlh magkeres nuepieh åtna.
Jienastit reivve bakte	Prievien tjirrh gielem vedtedh
Nubbi vuohki jienastit ovddalgihtii lea reivve bakte.	Jeatja vuekiem åtna prievien tjirrh gielem veeljemen åvtelen vedtedh.
Dalle don dárbbašat ” reivejienastanpakeahta ”, dan don ieš diŋgot iežat searvegoddedoaimmahagas.	Dellie ” prieviegielevadtesem ” darpesjh utnedh jih daam pastors- / gärhkoetjåangkoste maahtah dängkodh.
Das leat visot maid don dárbbašat, earret eará guorus válgalihput maid ieš beasat deavdit.	Dejnie sisvegisnie gaajhkem gaavnh, dovne gåaroes veeljemeleahpa mejtie jijtje maahtah tjaeledh.
Dábálaččat don goitge sáhtat oažžut válmmasit devdojuvvon válgalihpuid dan nominerenjoavkkus masa áiggut jienastit.	Siejmetji maahtah gieleleahpah åadtjodh mejtie joe tjaalassovveme nomineringsdåehkeste.
Du reivejietna ferte ollet ovdal čakčamánu 14. beaivvi.	Dov prieviegielem tjoeverin skiereden 14b:n åvtelen utnedh.
Jienasteapmi áirrasa bakte	Dijren tjirrh gielem vedtedh
Jienasteapmi áirrasa bakte dáhpahuvvá sullii seammáláhkai go reivve bakte muhto lea vuosttažettiin oaivvilduvvon daidda geat leat áigun jienastit válgalanjas muhto leat eastašuvvan válgabeaivvis. ”	Dijren tjirrh gielem vedtedh seamma vuekine goh prievien tjirrh, daate voestemes vuekie disse gie gieletjiehtjelisnie edtja gielem vedtedh men ij maehtieh veeljemebiejjesne. ”
Reivejienastanpakeahta ” sisdoallá maiddái visot maid don dárbbašat áirrasjienasteami várás.	Pieviegielevadtesen ” sisvegisnie gaajhkem gaavnh gosse gielem dijren tjirrh vedtieh.
Geaidda sáhtát jienastit ?	Giejtie gielem vedtedh ?
Girkoválggain don jienastat nominerenjovkkui, mij vástida bellodaga almmolaš válggain.	Gärhkoeveeljemisnie nomineringsdåehkese gielem vedth, seamma goh paartijjh siejhme veeljemisnie.
Sáhtát maiddái persuvnna ala jienastit.	Nomineringedåehkieh jijtje saernieh vedtieh guktie gärhkoe edtja barkedh båetije biejjine, gusnie Sveerjen gärhkoe edtja faamoem biejedh.
Dat mearkkaša ahte don bijat ruossa dan evttohasa ovdii nominerenjoavkku listtus maid eanemusat háliidat galgá beassat sisa.	Giejdie dåehkide gielem vedtedh maahtah siejmetji gärhkoetjåangkoen tjirrh daejredh. Lästoeh aaj daesnie gååvnesh www.svenskakyrkan.se
Válgaboađus	Mejtie veeljeme vuesehte
Ruovttusiiddus www.svenskakyrkan.se oainnát gaskaboddosaš bohtosiid bidjojuvvot sisa dađi mielde go jienat rehkenastojuvvojit čoahkkái maŋŋel go leat válgalanjaid dahppan.	Annjebodts veeljemevuesehte maahtah www.svenskakyrkan.se vuartasjidh dan männgan gosse ryökneme, gåessie veeljemetjiehtjelh gaaptjeme.
Loahpalaš boađus almmuhuvvo earret eará ruovttusiiddus go bismágottit leat dárkkistan visot jienaid.	Minngemes vuesiehtimmie maahtah vuejnedh daesnie www.svenskakyrkan.se gosse stifth vihth gaajhkh gielh ryökneme.
Don, geas lea njuolggus jienastit, oaččut jienastangoarttat ruktui boasttain maŋemusat borgemánu 31. beaivvi.	Datne gie gielem åadtjh vedtedh galka minngemes mietsken 31 b. n gieleleahpam gåatan åadtjome.
Jienastangoarttas gávdnojit du persovnnalaš dieđut ja das čuožžu maiddái makkár válggain don beasat jienastit, goas ja gos.	Gieleleahpesne laavenjassh dov bijre tjaaleme jih mejtie veeljemindie åadtjh veeljedh, jih gusnie jih gåessie åadtjh veeljedh.
018-16 96 00 (Diehtojuohkinbálvalus) dehe diŋgo ođđa goartta ruovttusiiddu bakte;	Jis gieleleahpam dasseme jallh miste sisvege, dellie maahtah Gärhkoeståvrose bieljelidh, Svenskakyrkan 751 70 Uppsala, 018-16 96 00 (Saernieviehkie), jallh orre dängkodh daesnie www.svenskakyrkan.se.
son gii ii leat ožžon jienastangoartta muhto oaivvilda ahte sus lea njuolggus jienastit galgá maiddái váldit aktavuođa Girkostivrrain.	Dihte gie ij naan gieleleahpam åadtjome, dihte aaj gärhkoeståvroem bieljele.
Jienastangoarta sáddejuvvo dan čujuhussii gos leat čálihuvvon.	Gieleleahpam dov tjaalessäjjan sedtieh.
Duppál jienastangoarta fáksejuvvo searvegoddái gos jienastat ja Ruoŧa Girku olgoriikkasearvegottiide.	Gieleleahpam maam guelmiehtehteme maehtieh faaksen tjirrh sedtedh gärhkoetjåangkose gusnie gielem vedth jih Sveerjen gärhkoen ålkolaantengärhkoetjåangkose.