mammografi.html.xml

Davvisámegiella / Nordsamiska	Åarjelsaemiengiele / Sydsamiska
Čoahkkáigeassu (ca 2 sidor)	ÅarjelsaemiengieleSydsamiska
Manin dárbbaha dutkojuvvot ?	Mannasinie daarpesje dejtie goerehtidh ?
(ca 3 sidor)	(ca. 3 sidor)
Ná dat dáhpáhuvvá (ca 4 sidor)	Naemhtie darjodh (ca. 4 sidor)
Manin dárbbaha dutkojuvvot ?	Mannasinie daarpesje dejtie goerehtidh ?
(ca 3 sidor)	(ca. 3 sidor)
Ná dat dáhpáhuvvá (ca 4 sidor)	Naemhtie darjodh (ca. 4 sidor)
Čoahkkáigeassu	Iktedimmie
Čoahkkáigeassu	Iktedimmie
Almmolaččat	Sïejhme
Mammongráfa lea rátti röntgendutkamus erenomáš röntgenteknihkain mii addá dárkilis govaid.	Mammografije lea röntgenegoerehtimmie njammijste sjïere röntgeneteknihkine mij guvvieh, ræjhkoes smaave biehkide, vadta.
Dutkamuš sáhttá dahkkot eastadan dárkkuhusas dearvvašvuođadutkamin, ng. screenen, dehe go nisson ieš dehe doavttir lea dovdan soames rievdama rattis.	Goerehtimmie maahta åvtelhbodti darjodh goh healsoegoerehtimmie, guktie gohtje screeninge, jallh gosse nyjsenæjja jallh dåaktere jeatjahtehtemh njammine damteme.
Ii galgga čađahit mammongráfadutkamuša dearvvašvuođadárkkisteapmin jus lea áhpeheapme dehe doavttir eahpida ahte lea buogu rattis.	Ij byöroeh mammografijegoerehtimmiem darjodh healsoevaaksjoemisnie jis nåajsan jallh jis dåaktere såvma naaremem njamman sisnie.
Ii dárbbat válmmastallat mange sierra ládje	Ij daarpesjh sjïere vuekine dïsse ryöjredidh.
Got dutkamuš dáhpáhuvvá ?	Guktie goerehtimmie jåhta ?
Dutkamuš dahkko dávjá mammongráfaovttadagas, mii sáhttá leahkit friddja dehe buohccivies u röntgenossodaga oktavuođas.	Goerehtimmiem daamhtaj mammografijesijjesne dorje, mij maahta frijjes årrodh jallh röntgenegoevtesisnie skïemtjegåetesne.
Mammongráfa dahkko maid sierra raddevuostáváldimiin ja dihto dearvvašvuođaguovddážiin.	Mammografijem maahta aaj darjodh sjïere njammadåastoevisnie jïh naaken hoksejarngine
Álggos oažžu vástidit röntgenbuohccedivššára muhtin jearaldagaide leatgo raddeváivvit dehe borrágo dálkasiid mat siskkildit hormonaid.	Voestes åådtje naan gyhtjelassh vaestiedidh röntgeneskïemtjesåjhteristie jis dåeriesmoerh njammijste jallh jis daalhkesh vaalta man sisnie hormonh.
Dasto oažžu nuoladit bajit oasi gorudis ja buohccidivššár geahččá rattiid ja merke jus leat muhtin oinnolaš rievdamat, ovdamearkka dihte stuorit riegádanmearkkat dehe árppat ovddit čuohpademiin.	Dan mænngan edtja bijjiebolleste vaarjoeh noeledh jïh skïemtjesåjhtere njammide vuartesje jïh tjaala jis naan jeatjahtehtemh mah vååjnoes, vuesiehtimmieh stuerebe reakedsplïejhkh jallh aerieh operasjovnijste.
Dat soitet oidnot röntgengovas ja dahkat váddáseabbon árvvoštallama.	Dejtie maehtieh röntgeneguvviem vuesiehtieh jïh dejstie goerehtimmiem sturredh.
Röntgendutkamis galgá čuožžut, ja bidjat ratti gearddiinis pláhta nala mas lea ng. govvadetektora.	Tjåådtje goerehtimmien tjïrrh, jïh aktem njammam beaja pleahtjose, jïh dan sisnie guvviedetektovre.
Raddi deddojuvvo leadjái nuppi pláhta vehkiin nu ahte šaddá oalle steažžasin.	Njammam jeatjah pleahtjojne deadta guktie pleahtjoeh sjædta.
Dát dagaha ahte govva šaddá čielggas seamma áigge go suonjardandosa sáhttá dollot vuollin.	Destie tjïelkes guvvie sjædta seamma aejkien vuelebe gadtjijhdosem åtna.
Gieđa ferte doallat badjin ja vuoiŋŋastahttit apparáhta vuostá go guokte- golbma gova váldo.	Lutnjie gïetem bæjjese jïh apparaaten vööste njihkie mearan göökte, golme guvvieh vadta.
Dasto geardduhuvvo seamma bargu nuppiin rattiin.	Dan mænngan seammalaakan mubpiem njammam.
Dat sáhttá dovdot unohassan dehe bávččagit oanehis botta go raddi deddojuvvo čoahkkái.	Maahta ånnetji saejrehte gosse njammam deadta.
Got veadjá maŋŋel ?	Guktie dan mænngan damta ?
Dutkama maŋŋel veadjá dego dábálaččat.	Goerehtimmien mænngan dellie goh daamhtaj damta.
Manin dárbbaha dutkojuvvot ?	Mannasinie daarpesje dejtie goerehtidh ?
Manin dárbbaha dutkojuvvot ?	Mannasinie daarpesje dejtie goerehtidh ?
Lea álkimus guldalit eahpedássitvuođaid riššus go raddi lea sáibojuvvon.	Aelhkemes tjuglieh damtedh stratjkesne gosse njammide såapadamme.
Lokte gieđa, guldal ratti ja gieđavuoli njulges suorpmaiguin ja gehpes deaddimiin...	Gïetem lutnjh, njammide jïh gaejnjelen vuelesne damth staajhk soermigujmie jïh dïedtesth...
... daga una jorbes lihkastagaid, gierdu gierddu maŋis birra ratti.	... darjoeh smaave svïhtjemh gievlesne, bïjre abpe njamman bïjre.
Álgge čiččeruoppi birra ja heaitte gieđavuollái.	Aelkieh njidtjievaahteren bïjre jïh orrijh gaejnjelen vuelesne.
Mammongráfadutkamis raddi röntgejuvvo, teknihkain mii addá hui dárkilis govaid.	Mammografijegoerehtimmesne njammide röntgenidh, teknihkine mij dan buerie guvvieh vadta.
Mammongráfa dahkko juogo eastadeaddji dearvvašvuođadárkkisteapmin, ng. screenen, dehe daningo nisson ieš dehe doavttir lea dovdan ođđa bukki rattis.	Mammografijem heerredimmien gaavhtan dorje healsoevååksjeminie, guktie gohtje screeningen, jallh jis nyjsenæjja jallh dåaktere orre tjugliem damtiji.
Juohke jagi dahkko eanet go 500 000 radderöntgendutkama Ruoŧas.	Fïerhten jaepien jienebe 500 000 goerehtimmieh Sveerjesne njammaröntgeninie dorje.
Metoda gávdnan dihte raddeborašdávdda árrat	Vuekie njammacancerem aareh aajhtsedh
Sosiálastivra ávžžuha mammongráfa nissoniidda 40 ja 74 gaskkan.	Sosiaaleståvroe juvnehte mammografijem nyjsenæjjide 40 - 74 jaepiej gaskem.
Eanandiggi fállá buot nissoniidda 50 ja 69 jagi gaskkan vejolašvuođa čađahit mammongráfadutkama.	Laantedigkie faala gaajhkide nyjsenæjjide 50 - 69 jaepiej gaskem nuepiem mammografijegoerehtimmiem darjodh.
Dávjjimus leanain fállojuvvo maid vel joavkkuide 40 ja 74 gaskkan dutkan, muhto dat rievdá variere goas álgo bovdejuvvo ja man guhká dutkan joatkašuvvá.	Jeenjemes leenine aaj dåehkide 40 - 74 jaepiej gaskem goerehtimmiem faelieh, mohte joekehts leah gåessie aalka dejtie faaledh jïh man guhkiem goerehtimmine jåerhkieh.
Nuorat nissoniidda lea dábálaš dutkamiin jagi ja beannot jagi gaskkan.	Nuerebe nyjsenæjjide daamhtaj goerehte fïerhten akte jïh bielie jaepien.
Boarráseappot bovdejuvvot dávjjimusat juohke nuppi jagi.	Båarasåaboe fïerhten mubpien jaepien.
Dáin dearvvašvuođadutkamiin sáhttá raddeborašdávdašattalmas fuomášuvvot ovdalgo dat lea geargan dagahit mangelágán dávdamearkka, dehe ovdalgo dan dovdáge rattis.	Dejnie healsoevååksjeminie maahta njammacanceretumörem aajhtsedh åvteli dam damta jallh åvteli maahta dam njammesne damtedh.
Dieđalaš dutkamat leat čájehan nissoniin geat oassálastet mammongráfa dearvvašvuođadutkamiidda unnu jápmin raddeborašdávdii 40 proseanttain.	Daajroes goerehtimmieh leah vuesiehtamme nyjsenæjjide gieh healsoegoerehtimmiem mammografijine meatan dejtie njammacanceren jaamedahkeste 40 procenth vaenede.
Riska maŋŋit áicamiin lea ahte borašdávda lea geargan viidut, ja dalle dárbbahuvvo stuorit ja váddásit dikšun go dalle go šattalmas áicojuvvo árrat.	Jis seente dam aajhtsi dellie vaahrese båata cancere lea haasenamme, jïh dellie jienebh jïh geervebe båehtjierdimmiem daarpesje jalhts jis tumörem aareh aajhtsa.
Guldal jeavddalaččat rattiid	Doehtehth njammide jaabnan
Nissona rattiin ii leat dássedis čoakkádus.	Nyjsenæjjan njammah ij leah jïebne konsistense.
Dat vuolgá das ahte rattis leat sihke mielkeravssat ja buoidegođđosat, ja danin dat dovdojit dásseheapmin.	Dan gaavhtan desnie dovne mielhkiereavsah jïh buejtieh, jïh dan gaavhtan njammide ij lea jïebne.
50 jagis rattit šaddet dipmáseabbon dalle mielkeravssat ástet ja buoidegođđosat šaddet sádjái.	50-jaepieh låhkosne njammah myövhkebe sjidtieh gosse mielhkiereavsah sjidtieh buejtide.
Hormonarievdamat váikkuhit rattiide mii dáhpáhuvvá nissona mánodávda-sihkkela áigge ja sáhttet danin dovdot sierralágánat vuolgá das goas dutká daid.	Dah hormonejeatjahtehtemh mah deahpadieh nyjsenæjjan gujnelemmiecykelisnie njammide tsevtsieh jïh dan gaavhtan eah seammalaakan årroeh abpe tïjjem.
Beaivvi maŋŋel mánodávddaid maŋemus beaivvi lea buorre beaivi iešdutkamii, daningo rattit lávejit leahkit dipmásat ja geahppasat dalle dutkat.	Biejjien mænngan gujnelemmien minngemes biejjie lea buerie biejjie jïjtje njammide goerehtidh, dan gaavhtan njammah myövhkes jïh aelhkies goerehtidh.
Buot nissonat galggale ieža jeavddalaččat dutkat rattiideaset.	Gaajhkh nyjsenæjjah byöroeh dej njammah jaabnan goerehtidh.
Lea vuogas válljet mearriduvvon beaivvi mánus vai álkibut sáhttá veardidit maid dovdá.	Sjiehteles aktem biejjiem askesne veeljedh juktie aelhkebe mohtedidh maam damta.
Buorre dilálašvuohta sáhttá leahkit riššus daningo lea álkit guldalit go ráttit lea sáibbohuvvon.	Sjiehteles sijjie lea stratjkesne dannasinie aelhkebe njammide doehtede gosse tjoelem åtna.
Millosepmosit galggalii guldalit sihke go čuožžu ja go velleha.	Eeremes edtja dejtie doehtedidh dovne gosse tjåådtje jïh gosse vealesje.
Buorresorttat buhkkot dábálaččat	Sïejhme ov-feerlege tjugliejgujmie
Jus fuomášivččii buogu dehe dokŋama gođđosis sáhttá šaddat leaboheapmin, muhto dávjjimusat dat lea buorresorttat rievdan, erenomážit nuorat nissoniin.	Jis tjugliem jallh jeatjah båaloeh aajhtsa maahta aerkies sjïdtedh, mohte daamhtemes lea buerielaakan jeatjahtehtemh, joekoen nuerebe nyjsenæjjine.
Dat sáhttá leahkit cysta, dat mearkkaša čáhceskoavhli, dehe buorresorttat čanasgođđosa assun.	Dïhte maahta cystam årrodh, dïhte sæjhta jiehtedh boejege mij tjaatsijes, jallh buerielaakan protneme njaltjan nuelesne.
Doavttir galgá dutkat buot rievdamiid	Gaajhkh jeatjahtehtemh edtja dåaktere goerehtidh
Radderavssa rievdama sáhttá maid raddeborašdávda dagahan.	Jeatjahtehteme njammareavsesne maahta aaj njammacanceristie båata.
Raddeborašdávda lea okta dábáleamos nissoniid borašdávdafoarbma.	Njammacancere aktem daamhtemes cancerehammojste nyjseni gaskem.
Juohke jagi ožžot Ruoŧas sullii 7000 nissona ja 40 dievddu raddeborašdávdda.	Fïerhten jaepien medtie 7 000 nyjsenh jïh 40 kaarrh njammacancerem åadtjoeh.
Riska oažžut raddeborašdávdda lassána agi mielde.	Vaahra njammacancerem åådtje aalteren mietie jeanede.
Dábáleamos symptoma raddeborašdávddas lea boahku rattis dehe gieđavuolis.	Sïejhme symtovme njammacancerine lea tjuglie njammesne jallh gaejnjielisnie.
Nubbi lea ahte čižžeruobbi dehe raddeliiki geassása sisa guvlui.	Jeatja njammavaahtere jallh njaltja njamman sïjse sigkie.
Unnit dábálaččat symptomat leat čilgetmeahttun ruvssodeapmi dehe raddebohtaneapmi, hávvi mii ii savo, dehe varaseagat čáhci čižžeruoppis.	Ij leah dan daamhtaj jis njamma rööpses, garres, bankes jallh sååjrehke sjædta, saejriem åådtje, jallh njammavaahteristie vïrretjaatsije galka.
Buot rievdamiid rattis galgá váldit duođas ja doavttir galgá dutkat daid.	Gaajhkh jeatjahtehtemh njammine edtja itjmine vaeltedh jïh dåaktere edtja dejtie goerehtidh.
Sáhttá jorgasit iežas dearvvašvuođa guovddáža, nissondearvvašvuođadivššu dehe sierra raddevuostáváldima beallái mat leat muhtin stuorit buohcciviesuin.	Maahta satnem bïeljelidh hoksejarngese, nyjsenehealsoehoksese jallh sjïere njammadåastoevasse maam stuerebe skïemtjegåetine gååvnese.
Doavttir guldala dárkilit ratti ja mearrida galgágo dahkkot mammongráfadutkan.	Dåaktere eensilaakan njammide gaajesje jïh vierhtede jis mammografijegoerehtimmiem edtja darjodh.
Ná dat dáhpáhuvvá	Naemhtie darjodh
Ná dat dáhpáhuvvá	Naemhtie darjodh
Ovttaskas oažžu bidjat ratti gearddiinis pláhta vuostá mii siskkilda kaseahta mas lea röntgenfilbma.	Åådtje aktem njammam pleahtjose bïejedh, dan sisnie kassedte röntgenefilmine.
Dasto raddi deddojuvvo čoahkkái ja guokte golbma gova váldojuvvot.	Dan mænngan njammam deemtjie jïh göökte jallh golme guvvieh vaalta.
Erenomáš röntgenapparáhtta dárbbahuvvo	Sjïere röntgeneapparatem daarpesje
Mammongráfa dahkko dávjá mammongráfaovttadagas, mii sáhttá leahkit sierra dehe buohccevies u röntgenossodaga oktavuođas.	Goerehtimmiem daamhtaj mammografijesijjesne dorje, mij maahta frijjes årrodh jallh röntgenegoevtesisnie skïemtjegåetesne.
Dutkamuš dahkko maid sierra raddevuostáváldimiin ja dihto dearvvašvuođaguovddážiin.	Goerehtimmiem maahta aaj darjodh sjïere njammadåastoevisnie jïh naaken hoksejarngine
Dat röntgenapparáhtta mii gevtojuvvo lea erenomážit hábmejuvvon vai sáhttá addit buriid govaid raddegođđosis gehpes röntgensuonjardeami vehkiin.	Röntgeneapparate maam nåhtede lea sjïerelaakan hammoedamme juktie buerie guvvieh njammijste vedtedh viehkine viesjies röntgenegadtjijh.
Dihto dáhpáhusain sáhttet boraššattalmasat mat leat beare moadde millimettara stuoru áicojuvvot.	Muvhtien aejkien maahta canceretumörh aajhtsedh mah leah barre måedtie millimeeterh stoerre.
Ná dat dáhpáhuvvá	Naemhtie darjodh
Ii dárbbat ráhkkanit mange sierra ládje.	Ij daarpesjh sjïere vuekine dïsse ryöjredidh.
Álggos oažžu vástidit moatti jearaldahkii ja muitalit jus leat leamaš váivvit rattiin, dehe jus borrá dálkasiid mat siskkildit hormonaid.	Voestes åådtje naan gyhtjelassh vaestiedidh jis dåeriesmoerh njammijste jallh jis daalhkesh vaalta mej sisnie hormonh.
Oažžu nuollat bajit oasi gorudis ja buohccidivššár geahččá rattiid ja merke jus leat oinnolaš rievdamat, ovdamearkka dihte riegádanmearkkat dehe árbbit ovddit čuohpademiin.	Dan mænngan edtja bijjiebolleste vaarjoeh noeledh jïh skïemtjesåjhtere njammide vuartesje jïh tjaala jis naan jeatjahtehtemh mah vååjnoes, vuesiehtimmieh stuerebe reakedsplïejhkh jallh aerieh operasjovnijste.
Dat soitet oidnot röntgengovain ja dulkojuvvot boastut borašdávdašattalmassan.	Dah maehtieh röntgeneguvvine vuesiehtidh jïh destie maahta båajhtoehlaakan vïenhtedh dïhte canceretumöre.
Dasto oažžu mannat röntgenapparáhta lusa ja čuožžut dan ovddas.	Dan mænngan röntgeneapparatese vaadtsa jïh dan uvte tjöödtjehte.
Raddi gearddiinis bidjo pláhta nala mii siskkilda govvadetektora.	Njammam pleahtjose beaja gusnie guvviedetektovre.
Raddi njuvdojuvvo dasto čoahkkái čađačuovgi pláhtain mii deddojuvvo ratti vuostá.	Njamma dïedtese pleahtjojne viehkine maam våålese dïedtele.
Gieđa ferte doallat badjin ja vuoiŋŋastahttit apparáhta vuostá dan bottago guokte golbma gova váldojuvvot.	Lutnjie gïetem bæjjese jïh apparaaten vööste njihkie mearan göökte, golme guvvieh vaalta.
Lea dehálaš čuožžut siivvuid.	Vihkeles eevre dåadtjele.
Dasto dahkko seamma ládje nuppiin rattiin.	Dan mænngan seammalaakan mubpiem njammam.
Olles dutkamii gollá 15-30 minuhta, ieš govaváldimii 5- 10 minuhta.	Goerehtimmiem 15-30 minudth vaalta, vïjhteste låhkan minudth guvvedeminie.
Mot mammongráfa dovdo ?	Guktie mammografijjem damta ?
Sáhttá dovdot unohas dehe bávččagahttit oanehis botta go raddi deddojuvvo čoahkkái.	Maahta ånnetji saejrehte gosse njammam deadta.
Muhto dat ferte dahkkot, daningo govva oažžu buoret kvalitehta ja dutkan šaddá sihkkareabbon.	Mohte tjuara naemhtie darjodh, juktie guvvie buerebe kvalitehtem åådtje jïh goerehtimmie vihtiesåbpoe sjædta.
Dan lassin sáhttá gevtot vuollegit suonjardosa go jus raddi ii livččii deddojuvvon čoahkkái.	Aaj maahta vuelebe gadtjijhdovsem nåhtede jïlhts jis ij njammam dïedtelh.
Muhtumin oažžu boahtit ruovttoluotta	Muvhtien aejkien åådtje bååstide båetedh
Dávjjimustá leat guokte doaktára geat beroškeahttá nuppiideaskka árvvoštallaba mammongráfagovaid.	Daamhtaj göökte röntgenedåakterh dejtie mammografijeguvvide vuartasjieh.
Dat lasida árvvoštallama sihkkarvuođa.	Dïhte vihtiesvoetem jeanede vuartasjimmesne.
Jus soai áicaba juoidá mii ii oro leahkime nu go galgá, bovdejuvvo ruovttoluotta ođđa dutkamii.	Jis dah maam akt gaevnieh mij ij leah guktie edtja, dellie åådtje orre goerehtæmman båetedh.
Dalle váldojuvvo lasse mammongráfagovat ja dalle dutkojuvvo dávjá maid Ultra-jienain.	Dellie mammografijeguvvieh lissine vaalta jïh aaj ultratjoejine goerehte.
Doavttir sáhttá maid váldit iskosa rievdamis.	Dåaktere maahta aaj pryövem jeatjahtehtemistie vaeltedh.
Jus lea beare una rievdan mii lea váttis dovdat iskkus sáhttá váldot ođđa mámmongráfain dehe Ultra-jiena vehkiin.	Jis lea onne jeatjahtehteme maam lea gïerve damtedh maahta pryövoem vaeltedh orre mammografijine ektesne jallh ultratjoeje viehkine.
Fiinna nállu čuggejuvvo rievdamii ja seallaiskkus njammojuvvo olggos.	Sigkies naaloem rijtie jeatjahtehtemasse jïh cellepryövoem olkese njamma.
Iskkus sáddejuvvo mikroskohpalaš dutkamii.	Pryövemasse mikroskopijen goerehtæmman seedtie.
Buot dát dahkko sihkkarastin dihte ahte ii leat borašdávda.	Gaajhkem dam dorje juktie vihties årrodh jis lea cancere jallh ij.
Vástádus mámmongráfadutkamis sáddejuvvo njuolga ruoktot guovtti vahku siste dasgo lea bovdejuvvon dearvvašvuođa dárkkisteapmái.	Vaestiedasse mammografijegoeretimmeste rïkte gåatan seedtie göökte våhkoeh raejesne jis lea orreme maam gohtje healsoevaaksjomisnie.
Jus lea vuolggahuvvon mammongráfii oažžu dieđu dutkanbohtosis iežas doaktáris.	Jis lea remitteereme mammografijese åådtje vaestiedassem goerehtimmeste altese dåakteren luvhtie.
Hormonadikšun sáhttá dahkat árvvoštallama váddáseabbon	Hormonebåehtjierdimmie maahta vuarjasjimmiem gïervebe darjodh
Muhtin nissonat ožžot hormonadikšuma jorggáldatjagiid áigge dehe maŋŋel dehe go borret p-billara.	Naan nyjsenh hormonebåehtjierdimmiem åadtjoeh klimakterijen åvteli jallh mænngan jallh p-pillerem vaeltieh.
Dakkár dikšun váikkuha raddegođđosii nu ahte dat šaddá diktábun mii dagaha mammongráfagovaid váddáseabbon árvvoštallat.	Dagkeres båehtjierdimmie njammide tsevtsie guktie dam söökebe sjædta jïh dellie mammografijeguvviem gïervebe viertiestidh.
Danin lea dehálaš muitalit jus borrá dálkasiid mat siskkildit hormonaid.	Dan gaavhtan vihkeles dam jiehtedh jis daalhkesh vaalta man hormonesisvege.
Dutkan ii leat váralaš	Goerehtimmie ij leah vaahreles
Dat suonjarmearri masa šaddá mammongráfadutkamis lea nu unni ahte dat ii buvtte mangelágán riskkaid.	Dïhte gadtjijhveahka maam åadtjoeh mammografijegoerehtimmesne lea dan onne ij vïenhth dïhte vaahra.
Ja dáhpáhuvvá jámma teknihkalaš ovdáneapmi dárkkuhussan unnidit suonjardosaid vel eanet.	Teknihkem aaj evtede guktie gadtjijhveahkam unniedidh.
Ii galgga biehttalit mannamis mammongráfadutkamii go bovdejuvvo, dehe jus lea áican rievdama iežas rattis.	Ij edtjh steevrijh mammografijegoerehtimmiem darjodh gosse tæjmoem åådtje, jallh jis jeatjahtehtemem njammesne aajhtsa.
Mammongráfain sáhttá dutkat vaikko olbmos lea raddeimplantahtta.	Hijven gåarede mammografijine goerehtidh jïlhts njammaimplantatem åtna.
Ii leat mangelágán riska ahte implantáhtta cuovkana, muhto go dalle ii sáhte deaddit rattiid čoahkkái dego nissoniin implantáhtahaga sáhttá dárbbahuvvot individuálalažžat heivehuvvon dutkan.	Ij naan vaahra implantatide eerjieh, mohte jis ij gåaredh njammide deemtjedh seamma nyjsenæjjaj implantati bielelen maahta individuellen sjïehtedamme goerehtimmiem daarpesjidh.
Dávjjimusat kompletterejuvvo maid mammongráfa ahte rattit guldaluvvo čađa ja dutkojuvvo Ultra- jienain.	Daamhtaj aaj mammografijem lissiehtidh njammide damtedh jïh ultratjoejine goerehtidh.
Gean ii galgga dutkojuvvot mammongráfain ?	Gie ij edtjh mammografijine goerehtidh ?
Go lea hui nuorra lávejuvvo dutkat Ultra-jienain mammongráfa sajis.	Gosse noere dellie daarpesje ultratjoejine goerehtidh jïh ij mammografijine.
Dat vuolgá das go raksagoađus lea nu divttis ahte mammongráfagovaid lea váttis dulkot.	Dïhte dan gaavhtan njammide dan söökes guktie gïerve mammografijeguvvide viertiestidh.
Ultra-jietna addá dalle sihkkarit vástádusa.	Ultratjoeje vihtiesåbpoe vaestiedassem vadta.
Jus doavttir vihku ahte rattis lea bohtaneapmi dalle lávejuvvo mammongráfa garvit daningo lea biidnu deaddit ratti čoahkkái.	Jis dåaktere såvma naaremem njammesne gååvnese ij provhkh mammografijem dellie darjodh juktie baektjede njammam deemtjedh.
Dan sajis sáhttá leahkit buorre čađahit Ultra-jietnadutkama, oaidnin dihte leago siedja man dárbbaha bohčit olggos.	Dellie hijven ultratjoejegoerehtimmiem darjodh, juktie vuajna jis sïeje desnie jïh dam olkese daarpesjidh döömedh.
Go infekšuvdna lea dikšojuvvon galgá goittotge čađahit mammongráfa.	Gosse ovlemem båehtjierdamme byöroe mammografijem darjodh.
Dat lea erenomáš dehálaš jus lea boarrásit.	Dïhte lea joekoen vihkeles jis båarasåbpoe.
Jus lea áhpeheapme ii gálgga čađahit dearvvašvuođadutkama, ng. screnen, mammongráfain.	Jis nåajsan ij edtjh starnegoerehtimmiem tjïrrehtidh, guktie gohtje screening, mammografijine.
Muhto jus áicá rievdama rattis galgá álo váldit oktavuođa divššuin vai jođánit beassá dutkamii, vaikko lea áhpeheapme.	Mohte jis jeatjahtehtemem aajhtsa njammesne edtja åålegh hoksem bïeljelidh guktie varki goerehtimmiem darjodh, jilhts nåajsan.
Dalle dutkan álggahuvvo Ultra-jienain ja dievasmahtto mammongráfain jus dárbbašĺas.	Dellie pråvhka goerehtimmie ultratjoejine aalka jïh dan mænngan mammografijine jis daarpesje.
Manin dárbbaha dutkojuvvot ?	Mannasinie daarpesje dejtie goerehtidh ?
(ca 3 sidor)	(ca. 3 sidor)
Ná dat dáhpáhuvvá (ca 4 sidor)	Naemhtie darjodh (ca. 4 sidor)
Čálli: Heitti Teder, kirurga, Centralsjukhuset Kristianstad	Katti Björklund, 1177 Vårdguiden
Dárkkisteaddji: Laszlo Tabar, doavttir, professor, spesialista i radiologi Falu buohccevies us	Goerehtæjja: Laszlo Tabar, dåaktere, professovre, radiologijen spesialiste Falu:en skïemtjegåetesne
1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat heivehan, dárkkistan ja dohkkehan maid buot sisdoalu.	Gaajhkh sisvegisnie lea barkeme, goerehtamme jïh dååhkasjahteme redaksjovneste jïh redaksjovneraereste 1177 Vårdguiden.