Davvisámegiella / Nordsamiska
Åarjelsaemiengiele / Sydsamiska
Maid oažžu máksit ?
Maam åådtje maeksedh ?
(ca 4 sidor)
(ca. 4 sidor)
Máksokeahtes dearvvašvuođa – ja buohccedikšun (ca 2 sidor)
Bijjiemaaksoevaarjelimmie (ca. 2 sidor)
Maid oažžu máksit ?
Maam åådtje maeksedh ?
(ca 4 sidor)
(ca. 4 sidor)
Máksokeahtes dearvvašvuođa – ja buohccedikšun (ca 2 sidor)
Bijjiemaaksoevaarjelimmie (ca. 2 sidor)
Maid oažžu máksit ?
Maam åådtje maeksedh ?
Maid oažžu máksit ?
Maam åådtje maeksedh ?
Eanadikke- ja gielddalašvearut ruhtadit eanaš oasi dearvvašvuođa ja buohccedikšuma Ruoŧas.
Healsoe- jïh skïemtjehoksem Sveerjesne maaksa stööremes bieliem laantedigkie- jïh tjïelteskaehtijste.
Máksu mii máksojuvvo ovdamearkka dihte doavttergalledeamis lea beare oassi dan duođalaš goluin.
Maaksovem maam maaksa gosse dåakterem mïnnedh barre bieliem åeseste.
Dat ii guoskka ollásit priváhta divššu, ovdamearkka dihte plástakirurgiija mii ii leat medisiinnalaččat ákkastallon.
Numhtie ij leah privaate hoksesne, vuesiehtimmien gaavhtan plastikkirurgije, mij ij leah medisijneles skreejrehtamme.
Dalle buohcci máksá olles golu ieš.
Dellie ellies maaksovem jïjtje maaksa.
Sierra eanadikkiin ja gielddain sierra mávssut
Ovmessie maaksovh ovmessie laantedigkine jïh tjïeltine
Eanadikkit ja gielddat sáhttet stuorimus oassái ieža mearridit maid mávssuid galgá máksojuvvot doavttergalledemiin ja eará bálvalusain divššus.
Laantedigkieh jïh tjïelth maehtieh jïjtje nænnoestieh mah maaksovh edtja maeksedh gosse dåakteren luvnie jallh jeatjah dïenesji åvteste hoksesne.
Mealgadii leat mávssut oalle seammalágánat sierra eanadikkiin.
Dah leah mahte seamma ovmessie laantedigkine.
Jus dárbbaha olu divššu lea leahkime allagollosuodji, mii čilgejuvvo dárkileappot boahtte kapihttalis.
Jis daarpesje jïjnjh hoksem bijjiemaaksoevaarjelimmiem gååvnese, mejnie lïhkebe buerkeste båetije kapihtelisnie.
Dearvvašvuođa- ja buohccedikšun lea nuvttá measta buot eanadikkiin ja guovlluin jus lea vuollái 20 jagi.
Healsoe- jïh skïemtjehokse åesehts mahte gaajhkine laantedigkine jïh regijovnine jis nuerebe 20 jaepien.
Vuolábeale jorba mávssut gusket almmolaš divššu ja priváhta dikšoaddi geas lea soahpamuš eanadikkiin.
Dennie nuelesne medtielaakan maaksovh lea dan byjjes hoksesne jïh privaate hoksevedtiejinie mah latjkoem laantedigkiem utnieh.
Go lea buohcceviesus buohcci máksá jándormávssu mii lága jelgii oažžu leahkit alimustá 100 ruvnna.
Gosse skïemtjegåetesne maaksa dygnemaaksovem mij laaken mietie jollemes 100 kråvnah.
Go galleda doaktáris dearvvašvuođaguovddážis máksu variere 100 ja 300 ruvnna gaskkan.
Gosse dåakteren luvnie hoksejarngesne maaksovh 100 jïh 300 kråvnah gaskem.
Galledeapmi gynekologa ja mánáiddoaktára luhtte máksu variere rievdá 200 ja 350 ruvnna gaskkan.
Gynekologen jïh maanadåakteren luvnie maaksovh 200 jïh 350 kråvnah gaskem.
Jus daid galledemiid aktavuođas oažžu sáddaga röntgenii dehe dan sullásažžii ii láve dárbbahit máksit maidege.
Jis dennie dåaktereguessine remissem åådtje röntgenegoerehtæmman jallh seammalaakan goerehtimmide dellie ij daarpesjh jienebe maeksedh.
Galledettiin eará doavtterspesialisttaid luhtte máksu variere 150 ja 350 gaskkan.
Gosse jeatjah dåakterespesialisti luvnie maaksa 150 jïh 350 kråvnah gaskem.
Galledeapmi fáhkkavuostáváldimis buohcceviesus sáhttá máksit 220-380 ruvnna.
Jis akutedåastoevassem skïemtjegåetesne mænna dellie 220 – 380 kråvnah maaksa.
Galledeapmi buohccedikšára ja buohccegymnastta luhtte sáhttá máksit 50-220 ruvnna galledeamis.
Jis skïemtjesåjhterem jïh skïemtjegymnastem mænna maaksa gaskem 20 – 220 kråvnah fïerhten aejkien.
Mammongráfa áican dihte árrat raddeborašdávdda ja vástideaddji seallaiskkusdutkan goaŧŧonjálmmis, nu gohčoduvvon gynekologalaš dearvvašvuođadárkkisteapmi, sáhttá máksit gitta 200 ruvdnui.
Mammografije juktie aareh njammacancerem aajhtsa jïh seammalaakan cellepryövoegoerehtimmie boernegåetientjeahpohkistie, guktie gohtje gynekologen healsoevaaksjome, medtie 200 kråvnah maaksa.
Dihto eanadikkit váldet mávssu ambulánssa ja helikoptergivttain.
Såemies laantedigkie maaksovem vaalta jis skïemtjebïjline jallh ruevtiehaepkine fealadidh.
Jus ii gieldde áiggi mii ii heive dehe ii boađe sohppojuvvon áigái sáhttá geatnegahttot goittotge máksit galledanmávssu.
Naan laantedigkijste maaksovem bååstide maaksa jis tjuara vuertedh guhkiem latjkeme tïjjen mænngan.
Jus ovttaskas vállje rabas dehe giddejuvvon divššu eará eanadikkis go gosa lea sisa-čállojuvvon ovttaskas máksá daid buohccemávssuid mat leat vuoimmis dan eanadikkis gos oažžu divššu.
Jis ij jiehtieh ij tïjje sjïehth jallh ij båetieh tæjmose maam latjkeme maahta læjhkan maaksovem maeksedh.
Eará dikšuaddiin sáhttet leahkit eará távsttat
Jeatjah hoksevedtijh maahta jeatjah maaksoeh utnedh
Dat geas lea ollásit priváhtta dehe bargoaddi bakte lea buohccedikšundáhkádus sáhttá leahkit ollásit eará eavttut maid mávssuid galgá máksit.
Dïhte gie privaate jallh dan barkoevedtijen tjïrrh skïemtjehoksetjirkemem åtna maahta jeatjah njoelkedassh utnedh mah maaksovh edtja maeksedh.
Gielddalaš dearvvašvuođas ja buohccedivššus, mii guoská boarrásiid guhkesáigásaš buozalmasain, leat sierra távsttat divššuin maid buohccedivššár addá.
Tjïelten healsoe- jïh skïemtjehoksesne, voeresidie guhkiem skiemtjieh, ovmessie maaksovh hoksen åvtese gååvnesieh mah skïemtjesåjhteristie åådtje.
Ruoŧa Gielddaid ja Eanadikkiid webbáikkis leat adreassat gielddaide, eanadiggái ja guovlluide.
Sveerjen Tjïelth jïh Laantedigkieh webbesæjrosne adressh gååvnesieh tjïeltide, laantedigkide jïh regijovnide.
Dain lea áigeguovdilis ja dárkilis informašuvdna sin mávssuin.
Desnie bïevnesh dej maaksovigujmie gaavna.
Mávssut olgoriikka riikkavuložiidda
Maaksovh ålkoerïjhken otnegidie
Olgoriikka riikkavuložiin lea riekti fáhkkadikšui Ruoŧas.
Ålkoerïjhken otnegh reaktam utnedh akute hoksese Sveerjesne.
Jus boahtá nuppi EU-riikkas, EES-riikkas dehe Sveitsas galgá leahkit eurohpalaš buohccedáhkáduskoarta, EU-koarta, vai sáhttá čájehit ahte lea riekti fáhkka dikšui dábálaš buohccemávssuin.
Båata jeatjah EU-laanteste, EES-laanteste jallh Schweiz:ste edtja europeijen skïemtjetjirkemekåarhte utnedh, mij vuesehte reaktam åtna akute hoksese jïh daamhtaj skïemtjijemaaksovem maaksa.
Jus ii leat dat sáhttá šaddat máksit olles dikšungolu.
Jis ij kåarhtem utnieh kaanne tjuara ellies hoksemaaksovem maeksedh.
Jus háliida oažžut divššu mii ii leat fáhkka iige hálit máksit eanet go buohccemávssu galgá leahkit duođaštus man čájeha ahte ruovtturiika máksá divššu.
Jis sæjhta hoksem mij ij akute jïh ij sïjhth jienebe enn skïemtjijemaaksovem maeksedh edtja tjirkemem utnedh mij vuesehte hïejmelaante hoksem maaksa.
Jus dat váilu dalle ferte máksit olles dikšungolu ieš.
Jis ij dam utnieh ellies maaksovem jïjtje maaksa.
Eatnasat geat bohtet riikkain olggobealde EU., EES ja Sveitsa ožžot máksit olles dikšungolu ieža vaikko livččiige jearaldagas fáhkka dikšun.
Jïenesh mah laantijste EU:en, EES:en jïh Schweizen ålkolen åadtjoeh ellies maaksovem jïjtje maeksedh dovne jis akute hokse.
Jus ruoŧŧelažžan skihppá olgoriikkas
Jis sveerjen otnege ålkoelaantesne skeamtja
Eurohpalaš buohccedáhkáduskoarta, man sáhttá diŋgot Dáhkádusgássas, addá Ruoŧa riikkavuložii rievtti fáhkka dikšui eará EU-, EES- riikkas ja Sveitsas seamma ekonomalaš eavttuiguin mat gusket riikka iežas orruid.
Dïhte europeijen skïemtjetjirkemekåarhte, maam maahta Försäkringskassan luvhtie dongkedh sveerjen otnegidie reaktam vadta akute skïemtjehoksese jeatjah EU-, EES-laantine jïh Schweizesne seamma ekonomijeles tsiehkine mah laanten jïjtse otnegh utnieh.
Davviriikkain ii dárbbat čájehit koartta.
Dennie noerhten laantine ij daarpesjh kåarhtem vuesiehtieh.
Jus dárbbaha divššu olggobealde EU., EES ja Sveitsa sáhttá eanaš riikkain oažžut goluidis buhtaduvvot, leago Ruoŧas dehe eará riikkas gos galleda.
Jis hoksem daarpesje EU:en, EES-laanti jïh Schweizen ålkolen ij maehtieh jeenjemes laantine goerpemaaksovh åadtjodh, ij gænnahSveerjeste jallh dehtie laanteste gusnie orre.
Danin lea dehálaš ahte lea priváhta reaisodáhkádus mii gokčá goluid ovdamearkka dihte givtta.
Dïhte lea dan gaavhtan vihkeles privaate feelemetjirkemem utnedh mij maaksovh dåårje vuesiehtimmien gaavhtan feeleme.
Jus olbmoš lea ruovttudáhkádus láve das dábálaččat leahkit reaisosuodji mii gokčá oasi goluin.
Jis gåetietjirkemem åtna dan sisnie daamhtaj pråvhka feelemevaarjelimmiem årrodh mij bieliem maaksovistie dåårje.
Dáhkádusgássa webbáikkis lea lasse informašuvdna divššus go lea olgoriikkas.
Försäkringskassan webbesijjesne vielie bïevnesh hoksen bïjre gosse ålkoelaantesne.
Lea leahkime rádji man olu dárbbaha máksit dearvvašvuođa- ja buohccedivššus.
Rehpie gååvnese man jïjnjh daarpesje healsoe- jïh skïemtjehoksen åvteste.
Dat gohčoduvvo allagollosuodji ja lea hábmejuvvon seamma ládje juohke eanadikkis.
Dam gohtje bijjiemaaksoevaarjelimmie jïh lea seammalaakan gaajhkine laantedigkine.
Dat guoská maid jus ohcá divššu eará eanadikkis dehe guovllus gos ieš orru.
Dïhte aaj seamma jis hoksem jeatjah laantedigkesne jallh regijovnesne ohtsede enn gusnie årroeminie.
Allagollosuodji mearkkaša ahte olmmoš máksá 12 mánu siste 1100 ruvnna buohccemávssu.
Bijjiemaaksoevaarjelimmie lea gosse boelhkem, 12 aski mïeresne ektine bijjemes 1 100 kråvnah maaksa skïemtjijemaaksovine.
Dat rehkenasto vuosttaš galledeamis, beroškeahttá goas jagis dat dahkko.
Voestes mïnnemistie aalka ryöknedh, seamma goss-akt jaepesne dam dorjesåvva.
Go olmmoš lea máksán 1100 ruvnna de oažžu friddja koartta mii lea vuoimmis loahppa guoktenuppelot mánnoáigodaga.
Gåessie 1 100 kråvnah maakseme frijjekåarhtem åådtje maam luhkiegöökte aski-boelhken jåhta.
Go guoktenuppelot mánu leat gollan, ovttaskas álgá fas máksit dasságo olle 1100 ruvdnui boahtte hávi.
Gosse luhkiegöökte askh vaaseme aalka viht maeksedh guesiehtimmiej åvtese goske viht 1 100 kråvnah jaksa.
Allagollosuodji ii govčča dávjjimus
Bijjiemaaksoevaarjelimmesne daamhtaj ij dah lea meatan
mávssuid maid mii mákso beaivái go lea buohcceviesus
dah maaksovh mejtie fïerhten biejjien maaksa gosse skïemtjegåetesne
duođaštusa ja dearvvašvuođadutkamiid
tjirkemh jïh healsoegoerehtimmieh
eará eastaleaddji divššu, ovdamearkka dihte mammongráfadárkkisteami
jeatjah åvtelhbodti hokse, vuesiehtimmien gaavhtan mammografijevaaksjome
mávssu eret báhcán galledeamis
maaksove jis ij båetieh dongkeme tæjmose
journálamáŋggus goluid
maaksove kopijen åvteste journaleste
mat váldo jus máksá kredihtain dehe oažžu rehkega sáddejuvvot ruoktot.
ekspedisjovnemaaksove, maam vaalta gosse kreditine maaksa jallh åådtje fakturam gåatan seedteme
Bátnedivššus dávjjimus ii leat vuoimmis buohccedivššu allagollosuodji.
Ij baeniehoksem daamhtaj meatan skïemtjehoksen bijjiemaaksoevaarjelimmesne.
Dan sadjái sáhttá allagollosuodji guoskat bátnedivššu jus olbmoš leat stuora ja guhkesáigásaš dárbu persovnnalaš dikšui su beaivválaš eallimis.
Mohte baeniehoksem meatan bijjiemaaksoevaarjelimmesne gosse jis åtna stoerre jïh guhkiem daarpoem persovneles hoksese biejjieladtje jieliemisnie.
Allagollosuodji sáhttá maid leahkit vuoimmis jus olbmoš lea skibasvuohta gos bátnedikšun lea oassi medisiinnalaš dálkkodeamis.
Bijjiemaaksoevaarjelimmesne maahta aaj jis skïemtjelassem åtna gusnie baeniehokse bieliem medisijneles båehtjierdimmesne.
Jus olbmoš lea skibasvuohta mii mielddisbuktá lassánan riskka bátnevahágiidda dehe jus olbmoš lea váttisvuohta dikšut iežas njálbmehygiena sáhttá oažžut maid bátnedivššu buohccedikšomáksui mii gullo allagollosuoji vuollái.
Jis skïemtjelassem åtna man mietie stuerebe vaahra baenieskaarah sjidtieh jallh jis dåeriesmoerem åtna njaelmiehygijenem sujhtedh maahta aaj baeniehoksem åadtjodh skïemtjehoksemaaksoven åasa mij bijjiemaaksoevaarjelimmesne.
Dálkasiidda maid doavttir, buohccedikšárat dehe eará dohkálaš divššus lea čállán, lea leahkime allagollosuodji mii mearkkaša ahte dárbbaha máksit eanemus 2200 guovttenuppelot-áigodagas.
Daalhkesh mah dåaktere, skïemtjesåjhtere jallh jeatjah barkijh hoksesne lea olkese tjaaleme gååvnese bijjiemaaksoevaarjelimmie maam bijjemes 2 200 kråvnah fïerhten luhkiegöökteaskeboelhkem maaksa.
Rešeavttakeahtes dálkasat eai gullo dán allagollosuodjái.
Daalhkesh reseptem bielelen ij leah dan bijjiemaaksoevaarjelimmien sisnie.
Dan lassin lea leahkime allagollosuodji buohccereaissuide ja teknalaš veahkkeneavvuide mat mearriduvvo eanadikkiin.
Aaj gååvnese bijjiemaaksoevaarjelimmie skïemtjefeelemi jïh teknihken viehkievearhtaj åvteste maam laantedigkieh sjæjsjalieh.
Dat mearkkaša ahte njuolggadusat soitet varieret sierra eanadikkiid gaskkan.
Dellie kaanne dah njoelkedassh ovmessie laantedigki gaskem jeerehtse.
Máksokeahtes dearvvašvuođa – ja buohccedikšun
Healsoe- jïh skïemtjehokse mij åesehts
Máksokeahtes dearvvašvuođa – ja buohccedikšun
Healsoe- jïh skïemtjehokse mij åesehts
Dihto dearvvašvuođa- ja buohccedikšun sáhttá leahkit áibbas nuvttá muhtin eanadikkiin.
Naan healsoe- jïh skïemtjehoksh maehtieh åesehts årrodh naan laantedigkine.
Dálkasiid mat čállojit dáid dikšungalledemiid áigge ferte goittotge máksit.
Daalhkesh mah olkese tjaala dennie hoksemïnnemisnie åådtje dej gaavhtan maeksedh.
Galledeamit eadnedikšun- ja mánnádikšunvuostáváldimiin (MVC ja BVC) leat nuvttá olles riikkas.
Mïnnemh ietniehokse- jïh maanahoksedåastoevisnie (MVC jïh BVC) åesehts ellies laantesne.
Skuvladearvvašvuođadivššus ii dárbbat máksit ja boahkuheamit mat fállojuvvojit leat nuvttá.
Skuvlehealsoehoksesne ij naan mïnnememaaksovem maeksieh jïh dah vaksinasjovnh mah desnie faala leah åesehts.
Eanas eanadikkiin mánát ja nuorat vuollái 20 jagi eai mávsse mangelágán mávssu rabas dearvvašvuođa- ja buohccedivššus, ovdamearkka dihte galledettiin dearvvašvuođaguovddážis ja nuoraidvuostáváldimis.
Jeenemes laantedigkine eah maanah jïh noerh 20-jaepiebiejjien raajan maeksieh naan maaksoven rïhpes healsoe- jïh skïemtjehoksesne, vuesiehtimmien gaavhtan mïnnemem hoksejarngesne jïh noeredåastoevisnie.
Dikšuma ja dálkasiid mat dárbbahuvvojit go dikšojuvvo nu gohčoduvvon almmolašváralaš skibasvuođa Njoammunsuodjelága jelgii oažžu nuvttá.
Hokse jïh daalhkesh mah daarpesje gosse båehtjerde guktie gohtje sïejhmevaarege skïemtjelassem Suetievaarjelimmielaaken mietie dïhte lea åesehts.
Maid oažžu máksit ?
Maam åådtje maeksedh ?
(ca 4 sidor)
(ca. 4 sidor)
Máksokeahtes dearvvašvuođa – ja buohccedikšun (ca 2 sidor)
Healsoe- jïh skïemtjehokse mij åesehts (ca. 2 sidor)
1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi lea heivehan, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu.
Gaajhkh sisvegh leah aaj gïetedamme, goerehtamme jïh dåhkasjahteme redaksjovneste jïh redaksjovneraereste 1177 Vårdguiden.