jus-givssiduvvo.html.xml

Jus givssiduvvo	Jis irhkesåvva
Jus givssiduvvo	Jis irhkesåvva
Go givssiduvvo lea álki ahte dovdagoahtá iežas leaboheapmin ja álgá veadjit heajuid.	Gosse irhkesåvva aelhkies aerkies jïh nåake damta.
Muhtumin dat váikkuha eallimii nu olu ahte oažžu heajut iešdovddu ja geahččala garvit dilálašvuođaid gos deaivá daid geat givssidit.	Muvhtene dam jielemem dan jïjnjh tsavtsa guktie jïjtjetjirkeme vaenede jïh voejhkele tsiehkieh slyöhpedh gusnie irhkijh råaka.
Muhto ii giige dárbbat čiehkadit dan dihte ahte earát givssidit.	Mohte ij naan edtjh tjïekedidh juktie jeatjah irhkieh.
Muhtimat geat givssiduvvojit dovdagohtet ahte sis iežanasas lea feaila.	Såamesh gïeh irhkesuvvieh aelhkieh vïenhtedh jïjtje fïejlem utnedh.
Sii soitet jurddahallat rievdadit iežaset vai eai givssiduvvoše.	Dah kaanne funterde jïjtjemdh jeatjahtehtedh guktie irhkemem slyöhpedh.
Muhto ii dárbbat rievdadit áššiid dego beroštumiid dehe mii sus lea nalde beare dan dihte ahte earát leat bahágurenat.	Mohte ij edtjh daarpesjidh aatide jeatjahtehtedh goh ïedtjh jallh maam gåårvede juktie jeatjah neerrehtieh.
Olbmos lea álot riekti vealtat givssideames.	Eejnegen reaktam åtna ij edtjh irhkesovvedh.
Goas lea givssideapmi ?	Gåessie lea irhkeme ?
Lohkko givssideapmin jus máŋgii hárdojuvvo, uhkiduvvo, šaddá bogostahkan, časkojuvvo dehe loavkiduvvo.	Dïhte lea irhkeme gosse gellien aejkien naakenem viesjliedidh, irhkedh, aahpeldidh, neerrehtidh jallh tjarmedidh.
Givssideapmi sáhttet leahkit savkkuheamit, geahčastagat, boagusteapmi, nordamat, časkimat ja ilgadis sánit.	Irhkeme maahta sïmmedh, vïjlelidh, naskoehtidh, tsaepmedh jïh vesties baakoeh.
Lohkko givssideapmin jus ii goassege oaččo leahkit mielde dehe soamis viiduda vearru beakkohusaid ovttaskasas.	Dïhte lea irhkeme gosse ij åadtjoeh ij gossege meatan årrodh jallh jis mubpien bïjre soptsestidh mij ij leah saatnan.
Soaitá maid ahte soamis sádde ilgadis sms:aid dehe meilaid, čállá bahágurenis namuhemiid facebookas, bloggas dehe eará sajis neahtas.	Dïhte aaj maahta årrodh jis naan vesties sms:h jallh mejl:h seedtie, vesties baakoeh facebookesne, bloggesne jallh jeatjah sijjine gaskeviermesne tjaala.
Dehe ahte soamis bidjá heajudeaddji govaid nehttii.	Jallh jis naan guvvieh gaskevearman beaja mah leah mïedtelimmie.
Jus soamis dadjá ilgadis áššiid dan dihte go gárvoda dehe lea dihto hámat dehe olbmos lea doaibmahehttehupmi, lea dat givssideapmi.	Jis gie vesties aath jeahta mubpide guktie gåårvede jallh vååjnoe jallh jis funksjovneheaptoem åtna, dïhte lea irhkeme.
Jus lea šaddan daid vuolážin, ja veadjigoahtá heajuid dan dihte, soaitá dárbbahit veahki vai dat nohká.	Jis naan dam dorje jïh mubpie aalka destie nåake domtedh, maahta viehkiem daarpesjidh guktie dïhte edtja orrijidh.
Muitalit givssideamis	Soptsesth irhkemen bïjre
Soaitá dovdot balesin muitalit soapmásii ahte lea givssiduvvon.	Maahta dearkoeh damtedh gïese soptsestidh irhkesåvva.
Soaitá ballat ahte šaddá bahábun go muitala.	Kaanne veanhta vïerrebe sjædta jis dan bïjre soptsestidh.
Ovttaskas soaitá heahpanit go lea šaddan olggobeallái.	Kaanne skaamesje ålkolen årrodh.
Muhto ii leat dat gii givssiduvvo gii lea dahkan vearrut !	Mohte ij leah dïhte giem irhkesåvva maam fiejliem dorjeme !
Jus givssiduvvo lea buoremus muitalit dan ja oažžut veahki bissehit givssideami.	Jis irhkesåvva dellie bööremes dan bïjre soptsestalla jïh viehkiem åådtje guktie irhkemem orrijehtedh.
Sáhttá ovdamearkka dihte muitalit dan oahpaheaddjái, skuvlakuratorii dehe skuvladivššárii.	Maahta vuesiehtimmien gaavhtan dam lohkehtæjjese, skuvlekuratovrese jallh skuvlesåjhterasse jiehtedh.
Soaitá leahkit buorre muitališgoahtit givssideamis soames ráves olbmui geasa luohtiha, ovdamearkka dihte soapmásii veagas, ja dasto váldit veahki dain muitalit dan soapmásii skuvllas.	Maahta hijven årrodh aalka irhkemen bïjre soptsestidh naan geerve almetjasse maam jearsoes ektine, vuesiehtimmien gaavhtan naan fuelhkesne, jïh dan mænngan maahta dïhte viehkine årrodh gosse dam skuvlese jiehtedh.
Jus skuvla oažžu diehtit ahte oahppi dovdá iežas givssiduvvon, fertejit sii dakkaviđe váldit čielgasa mii lea dáhpáhuvvan.	Jis skuvle åådtje daejredh learohke damta irhkesovveme, tjuerieh dah dallah goerehtidh maam deahpadamme.
Sii fertejit maid dahkat buot ahte dat ii geardduhuvvo.	Dah tjuerieh aaj gaajhkem darjodh guktie ij ikth vielie deahpedh.
Ráves olbmuin skuvllas lea geatnegasvuohta geahččat bearrái ahte ii oktat oahppi givssiduvvo dehe uhkiduvvo.	Dej geervi dïedte skuvlesne ij oktegh irhkesovvedh jallh tjarmesovvedh.
Lágas lohká ahte skuvlla vástu lea geahččat bearrái ahte ii giige givssiduvvo.	Dïhte laakese tjaaleme dïhte lea skuvlen dïedte öörnedh guktie ij oktegh skuvlesne irhkesovvedh.
Buorre jurddahallat jus givssiduvvo:	Hijven ussjede jis irhkesåvva
Ii leat goassege nu ahte ferte sivahit iežas, jus givssiduvvo.	Ij gossege numhtie dov skåltoe jis irhkesovvh.
Leat leahkime lágat mat dadjet ahte ii oaččo givssiduvvot ovdamearkka dihte skuvllas dehe bargobáikkis.	Laakh gååvnesieh mah jiehtieh ij åadtjoeh irhkesovvedh, vuesiehtimmien gaavhtan skuvlesne jallh barkoesijjesne.
Lea maid rihkus jus soamis uhkida soapmása, ovdamearkka dihte uhkida veagal dehe juohká govaid neahtas.	Dïhte aaj laaken vööste jïh naan mubpiem aajhta, vuesiehtimmien gaavhtan tjarmedidh jallh guvvieh gaskevearman heesedh.
Skuvllat ja bargoaddit leat geatnegaccat geahččalit dahkat nu ahte buohkat dovdet iežaset dorvvolažžan.	Skuvli jïh barkoevedtiji skåltoe voejhkelieh darjodh guktie gaajhkh jearsoes demtieh.
Galgá váldit oktavuođa soames ráves olbmuin geasa luohtiha, ovdamearkka dihte váhnemii dehe soames earái gean dovdá.	Byöroe gaskesadtedh gïem akt geerve man jearsoes orre, vuesiehtimmien gaavhtan eejhtegh jallh jeatjah maam damta.
Sáhttá maid váldit oktavuođa skuvlakuratoriin dehe nuoraidvuostáváldimiin vai beassá sárdnut dehe oažžut ráđiid ja doarjaga.	Maahta aaj skuvlekuratovrem jallh noeredåastovem bïeljelidh gusnie maahta soptsestalledh jïh raerieh jïh dåarjoeh åadtjodh.
Jus skuvla oažžu diehtit ahte oahppi dovdá iežas givssiduvvon leat sii geatnegaccat bearrái geahččat ahte dat ii joatkašuva.	Jis skuvle åådtje daejredh learohke damta irhkesovvedh dej skåltoe öörnedh guktie ij jåerhkieh.
Jus ovttaskas givssiduvvo skuvllas iige oaččo veahki iežas skuvllas dalle sáhttá ilmmuhit dan Mánná- ja oahppiovddasteaddjái.	Jis skuvlesne irhkesåvva jïh ij viehkiem skuvlesne åadtjoeh edtja dam Barn- och elevombudet / Maana- jïh learohketjirkijasse bæjhkoehtidh.
Váldde oktavuođa poliissain jus soamis viiduda govaid dus lobehaga.	Polijsem bïeljelh jis naan guvvide datneste gaskevearman luhpehts heesedh.
Dat lea rihkus persovdnadiehtolága vuostá.	Dïhte lea persovnebïevneselaaken vööste.
Heajudit dehe givssidit soapmása neahtas lea seamma lágahin go skuvlašiljus, gáhta nalde dehe friddjaáiggedálus.	Naakenem mïedtelidh jallh irhkedh gaskeviermesne lea seamma luhpehts goh skuvlesjaljesne, geajnosne jallh eejehthgaertienisnie.