ruoa-nauvnnala-minoritehtat-ja-sin-giella.html.xml

Ruoŧa našuvnnalaš minoritehtat ja sin giella	Sveerjen nasjovnelle unnebelåhkoeh jïh dej gïelh
Ruoŧa našuvnnalaš minoritehtat ja sin giella	Sveerjen nasjovnelle unnebelåhkoeh jïh dej gïelh
Ruoŧasuopmelaččat, judalaččat, romerat, sámit ja durdnoslaččat leat Ruoŧa našuvnnalaš minoritehtat.	Sveerjesåemieh, judarh, romerh, saemieh jïh torneladtjh leah Sveerjen nasjovnelle unnebelåhkoeh.
Dat mearkkaša ahte sis lea guhkes gielalaš – ja kultuvrralašoktavuohta našuvnnalaš oktavuođa siste.	Dïhte sæjhta jiehtedh dah lea guhkiem gïele- jïh kultuvreektievoetem sisnjelen dan nasjovnelle ektievoetesne.
Lea juohke persovnna iežas ášši mearridit gullogo ovtta dáidda našuvnnalaš minoritehtaide dehe ii.	Dïhte lea fïerhte persovne nænnoste jis aktem dejtie nasjovnell unnebelåhkojde govlesåvva jallh ij.
Lea jearaldat man jovkui identifiere iežas ja dovdá oktavuođa.	Dïhte lea mij tjïertide sæjhta identifieeredidh jïh ektievoetine damta.
Riikkabeaivvit dohkkehii 1999 dán vihtta joavkku našuvnnalaš minoritehtan.	Jaepien 1999 dah vïjhte unnebelåhkoeh goh nasjovnelle unnebelåhkojde mieriedi rïjhkebiejjeste.
2010 bođii ođđa láhka mii nanostahttá našuvnnalaš minoritehtaid rivttiid ja minoritehtagielaid saji.	Jaepien 2010 orre laake bööti mij nænnoste dej nasjovnelle unnebelåhkoej reaktah jïh unnebelåhkoej gïelide.
1177 dikšunofelaš ja Umo.	1177 Vårdguiden jïh Umo.
se almmostahttet muhtin deavsttaid dearvvasvuođas, divššus ja rivttiin divššus dan viđa našuvnnalaš minoritehta gielaid guovttenuppelogi dohkkehuvvon variašuvnnaide.	se bæjhkohte teksth healsoen, hoksen jïh reaktaj bïjre hoksesne luhkiegöökte mieriedamme varieteetine dejstie vïjhte nasjovnelle unnebelåhkoej gïeline.
Mii leat čuvvon Giellaráđi ávžžuhusaid go mii leat dahkan jorgalemiid, ja deavsttat leat dárkkistuvvon ovttas minoritehtaovddasteddjiiguin.	Mijjieh libie Språkrådets / Gïeleraerien rekommendasjovnh gosse jarkoestamme, jïh dejtie tekstide leah goerehtamme unnebelåhkoejgujmie ektesne.