faktablad_nordsamiska.pdf.xml

Ráđđehus ovdanbuvttii njukčamánus 2009 ođđa	Ráddidus åvddåjbuvtij sjnjuktjamáno 2009 ådå unneplågopolitijkalasj strategiddjav proposisjåvnån Dåhkkidimes iesjmierredibmáj – ráddidusá strategiddja rijkalasj unneplågojda (prop.
2008/2009:158).	2008/2009:158).
nannen dihte daid nášuvnnalaš unnitloguid vuoigatvuođaid ja	Strategiddja sisanet moadda rievddadusá nannodittjat rijkalasj unneplågoj riektájt ja aledittjat rahtjalisvuodav gåktu unneplågopolitijkka galggá tjadáduvvat.
galgá čađahuvvot 2010 rájis. Bušeahtta unnilogopolitihkkii	Ráddidus biednigahttá 70 millijåvnnå kråvnå ådåstibmáj mij galggá tjadáduvvat 2010 rájes.
šaddá dalle sullii 80 miljovnna ruvnna. Riikabeaivi lea	Budjähtta unneplågopolitijkkaj sjaddá dajna ienebusj gå 80 milljåvnnå kråvnå.
geassemánu 10 b. 2009 dohkkehan proposišuvnna.	Rijkabiejvve l biehtsemáno 10. b. 2009 dåhkkidam proposisjåvnåv.
politihkkarsuorgin jagi 2000 dan oktavuođas go	Unneplågopolitijkka buvteduváj politijkkasuorggen 2000 jagen Svieriga
rámmakonvenšuvnna suodjalit nášuvnnalaš	nanustahttema Europaráde rábmakonvensjåvnå
unnitloguid ja dan eurohpalaš julggaštusa	gáktuj suoje birra rijkalasj unneplågojda ja europa njuolgadusá rijkadajva- jali
riikaguovlu- dahje unnitlogogiela birra. Ulbmil	unneplågogielaj birra.
ruoŧa unnilogopolitihkain lea addit suoji	Svieriga unneplågopolitijka
nášuvnnalaš unnitloguide, nannet sin	ulme l suoddjit rijkalasj unneplågojt, nannidit
vejolašvuođaid váikkuhit ja doarjut historjjálaš	histåvrålasj unneplågogielajt vaj viesso bissu.
nášuvnnalaš unnitlogut leat judálaččat, romat,	Svieriga rijkalasj unneplågo li juvdára, roma,
sámit, ruoŧelašsuopmelaččat ja	sáme, svieriksuobmelattja ja duornusliegega.
durdnosleagilaččat. Unnitlogugielat leat jiddisch,	Unneplågogiela li jiddish, romani chib,
Vásáhusat vuosehit ahte unnitlogopolitihkalaš	sámegiella, suomagiella ja meänkieli.
ulbmiliid leat váddásat ceavzit ja unnitloguid dárbbuid eai leat beroštan doarvái.	Åtsådallama vuosedi unneplågopolitijkalasj ulme
Eurohpáráđđi lea iežas dárkkisteamis ruoŧa	li gássjela dievddet ja nuoges vieledibme ij la
unnitlogopolitihkas cuigon ahte lea dárbu	dagádum rijkalasj unneplågoj dárbbuj.
buorideamis máŋga beliin.	moatten guovlon.
Ráđđehusa unnitlogopolitihkalaš strategiija	Ráddidusá unneplågopolitijkalasj strategiddja
sisdoallá danin bijuid ahte:	sisanet danen dagojt:
• sihkkarastit ahte čuovvot Eurohpáráđi unnilogokonvenšuvnnaid buorebut	• nannidittjat Europaráde unneplågokonvensjåvnåj buorep tjuovvomav.
• buorebut čuovvut čađaheami unnitlogopolitihkkas	• buorebut gehtjadittjat unneplågopolitijka tjadádimev
• eastit vealaheami ja hearkkesvuođa daid nášuvnnalaš unnitloguide	• vuosteldittjat rijkalasj unneplågoj nuppástimev ja rasjesvuodav
• nannet nášuvnnalaš unnitloguid iešfámu ja váikkuhanfámu ja	• nannidit rijkalasj unneplågoj iesjmierredimev ja vájkudimev ja
• ovddit seailluheami nášuvnnalaš unnitlogogielain.	• åvdedit rijkalasj unneplågogielaj bisodimev.
OĐĐA LÁHKÁ NÁŠUVNNALAŠ UNNITLOGUID BIRRA	ÅDÅ LÁHKA RIJKALASJ UNNEPLÅGOJ BIRRA
Ođđa láhka nášuvnnalaš unnitloguid ja	Ådå láhka rijkalasj unneplågoj ja unneplågogielaj
unnitlogogielaid birra (SFS.	birra (SFS.
2009:724) galgá leat	2009:724) galggá målssot dálásj lágajt
sadjin dálá lágaid rievtti geavahit sámegiela,	riektá birra adnet sámegielav ja suomagielav ja
Sámediggelágas (SFS.: 1992:1433) ja	Rievddadime dagáduvvi aj sámediggelágan (SFS
2001:453).	2001:453).
Láhkarievdadusat bohtet fápmui ođđajagimanu 1 b..	ådåjakmáno 1. b. 2010.
Ruoŧa gaskariikkalaš geatnegasvuođat mearkkaša	Svieriga rijkajgasskasasj välggogisvuoda mierkki
ahte muhtin unnitlogovuoigatvuođat galget	muhtem unneplågoriektá galggi ålliduvvat ålles
ollašuvvot olles riikas.	rijkan.
Dán ođđa láhkii gullet visot	Gájkka vihtta rijkalasj unneplågo gåbtjåduvvi
vihtta nášuvnnalaš unnitlogut.	ådå lágas.
Eiseválddiin šaddá	Fábmudagájda buvteduvvá
geatnegasvuohta dieđihit nášuvnnalaš unnitloguide	välggogisvuohta diededit rijkalasj unneplågojt sijá
iežaset vuoigatvuođaid birra ođđa lága jelgii.	riektáj birra ådå lága milta. Sierralágásj
Erenomáš ovddasvástádus suodjalit ja ovddidit	åvdåsvásstádus suoddjit ja åvdedit rijkalasj
nášuvnnalaš unnitlogogielaid šaddá molssaeaktun.	unneplågogielajt buvteduvvá. Rijkalasj unneplågoj
Nášuvnnalaš unnitloguid vejolašvuođat seailluhit ja	máhttelisvuoda bisodit ja åvdedit sijá kultuvrav
ovddidit iežaset kultuvrra Ruoŧas galgá ovddiduvvot,	Svierigin galggá åvdeduvvat, nåv gå mánáj
dego mánáid ovdáneapmi kultuvrralaš identitehtas	kultuvralasj identitehta åvdedibme ja sijá
ja iežas unnitlogogielas.	unneplågogiella.
Nannejuvvon unnitlogosuodji mii otne guoská	Nannidum unneplågosuodje mij uddni l fámon
sámegiela, suomagiela ja meänkiela gieža gielddain	sámegiellaj, suomagiellaj, ja meänkielij gietjan
Norrbottenis – nu gohččoduvvon hálddahusguovllut	kommuvnan Norrbottenin – nåv gåhtjoduvvam
– viiddiduvvot geográfalaččat vai guoská eanet	tjuottjudusguovlo – stuoreduvvi geográfalattjat
Dat mearkkaša ahte eanet oktasaččat	gåbtjåtjit ienep kommuvnajt. Mierkki ienep
sáhttet geavahit suomagiela dahje sámegiela	aktugattja máhtti adnet suomagielav ja sámegielav
eiseváldi oktavuođain ja eanet ožžot rievtti	aktavuodajn fábmudagáj ja ienebu oadtju riektáv
ovdaskuvladoibmii ja boarrásiiddikšumii ollásit	åvddåskåvllådoajmmaj ja vuorrasijhuksuj ållåsit jali
dahje oassin suomagillii dahje sámegillii.	muhtem mudduj suomagiellaj ja sámegiellaj.
Hálddahusguovlu suomagillii viiddiduvvo 18 ođđa	Tjuottjudusguovllo suomagiellaj stuoreduvvá 18 ådå
gielddaide.	kommuvnajda.
Dat leat: Botkyrka, Eskilstuna, Hallsta	Dá li: Botkyrka, Eskilstuna,
by, Österåker och Östhammar.	Älvkarleby, Österåker ja Östhammar.
Gielddat mat juo	ma åvdutjis gávnnuji tjuottjudusguovlon li
gullet hálddahusguvlui leat Jiellevárri, Haparanda, Giron, Bájil och Badjeduortnus.	Jiellevárre, Haparanda, Giron, Bájel ja Badjeduoros.
Hálddahusguovlu sámegillii lassána 13 ođđa	Tjuottjudusguovllo sámegiellaj stuoreduvvá 13 ådå
gielddaiguin.	kommuvnajda.
Dat leat: Aerviesjaevrie, Berg,	Dá li: Árviesjávrri, Berg, Härjedalen,
Lullieluspie. Gielddat mat juo gullet	Kommuvna ma åvdutjis gávnnuji tjuottjudusguovlon
hálddahusguvlui leat Árjjátluovvi, Jiellevárri,	li Arjepluovve, Jiellevárre, Jåhkåmåhkke ja Giron.
Hálddahusguovlu meänkilli ii stuoru.	Tjuottjudusguovllo meänkielij ij stuoreduvá.
Guovlu	Guovllo
sisdoallá dego ovdal Jiellevári, Haparandda, Girona,	gåbttjå aj boahttteájgen kommuvnajt Jiellevárre,
Bájila ja Badjedurdnosa gielddaid.	Guosske kommuvna oadtju stáhtadårjav ienepgåloj
Daid gielddaide geasa guoská ožžot stáhtadoarjaga	åvdås majt ådå njuolgadusá bukti. Ietjá
daid lassegoluide mat dát ođđa njuolggadusat	kommuvnajn aj gå da ma li válljidum galggi
buktet. Maid iežá gielddat go dát válljejuvvon galget	máhttelisvuoda sisiriekkniduvvat iesjmiedogit
oažžut vejolašvuođa searvat iešdáhtolaččat	tjuottjudusguovlon ja dajna riektáv oadtjot
hálddahusguvlui ja de ožžot rievtti stáhtadoarjagii.	stáhtadoarjjaj. Ráddidus mierret dakkir iesmiedogis
Dakkár iešdáhtolaš searvama birra Ráđđehus	tjadnusij gáktuj åtsålvisá maŋŋela kommuvnas mij sihtá sisiriekkniduvvat.
mearrida maŋŋil go gielda gii háliida searvat lea	NANNIDUM RIEKTÁ TJUOTTJUDUSGUOVLOJ ÅLGGOLIN
Oktasaččain lea vuoigatvuohta geavahit suomagiela	Aktugattjajn li riektá adnet suomagielav, meänkieliv
ja meänkiela ja sámegiela oktavuođaiguin	ja sámegielav aktavuodajn fábmudagáj, jus ássje
eiseválddiiguin, jus ášši sáhttá gieđahallot bargiin	máhttá giehtadaláduvvat barggijs gudi
geat máhttet unnitlogogiela.	unneplågogielav máhtti.
Oktasaččat galget	Aktugattjajda galggá aj
maid oažžut boarrásiiddivššu suomagillii ja	vatteduvvat máhttelisvuohta vuorrasijhuksuj
meänkillii ja sámegillii, jus gielddas leat bargit	suomagiellaj, meänkielij ja sámegiellaj jus
giellamáhtuiguin.	kommuvnan gávnnuji bargge giellamáhttudagáj.
Hálddahuseiseválddit galget	Tjuottjudusfábmudagá galggi danen åvdedit vaj
danin bargat dohko ahte gávdnojit bargit	gávnnuji bargge máhttudagáj suomagielan,
gos lea dárbu oktavuođaiguin eiseválddiiguin dahje	meänkielin ja sámegielan gå l dárbbolasj
divššudettiin boarrásiid olbmuid. Dát mearkkaša	aktavuodajn fábmudagáj jali vuorrasij sujton.
ahte sosiálabálvalusláhka rievdaduvvo.	Mierkki sosiálaladievnastuslága rievddadimev.
Oktasaččain lea álo vuoigatvuohta geavahit	Aktugattjajn li agev riektá adnet suomagielav ja
suomagiela ja sámegiela iežas čálalaš	sámegielav sijá tjálálasj aktavuodajn Rijkabiejve
oktavuođaiguin Riikabeaivvi áššeolbmuiguin,	tjuottjodiddjij, Justitiekanslerijn,
Skatteverketiin, ja Vealahanáššeolbmáin áššiin gos	Oadtjotjuottjudisájn, Värrodåjmajn ja
ovttaskas olmmoš lea áššáigullevaš dahje	Nuppástimtjuottjodiddjijn ássjijn majn aktugasj la
sáhkaguoddi áššáigullevažžii.	oassebiellen jali guhti åvdås oassebielev.
Eurohpáráđi unnitlogokonvenšuvnnaid čuovvumat	RIEKTÁ NANNIDUVVI RIJKALASJ UNNEPLÅGOJDA
dárbbašit buoriduvvot dan ládje ahte eiseválddiid	Europaráde unneplågolihtudimij dåjmadibme
ovddasvástádus čielgá. Leanastivra Stockholmma	dárbaj buoreduvvat fábmudágáj åvdåsvásstádus
leanas ja Sámediggi ožžot danin ovddasvástádusa	tjielggidime baktu. Lenastivrra Stockholma lenan ja
čuovvulit man láhkái unnitlogopolitihkka	Sámedigge oadtju danen åvdåsvásstádusáv ållidit
čađahuvvo. Dát eiseválddit galget maid	gåktu unneplågopolitijkka tjadáduvvá. Dá
ráđđehallama, diehtojuohkima ja sullásaš	fábmudagá galggi aj bagádime, diededime ja dakkir
doaimmaid bokte veahkehit iežá	dåjma baktu viehkedit ietjá tjuottjudusfábmudagájt
hálddahuseiseválddiid lága čađaheamis ja	lága anodimen ja rádedimen guosske kommuvnaj
ovttasráđiid gullevaš gielddaiguin bálddalastit	aktidit tjuottjudusguovloj stuoredimev.
Leanastivra Stockholmma leanas ja Sámediggi	Lenastivrra Stockholma lenan ja Sámedigge oadtju
ožžot bargun čađahit bijuid mat lasihit máhtuid ja	dahkamussan tjadádit dagojt lasedittjat
dihtomielalašvuođa nášuvnnalaš unnitloguid birra	máhttudagáv ja diedulasjvuodav rijkalasj
ja Ruoŧa álbmotrievttalaš geatnegasvuođaid birra.	unneplågoj birra ja Svieriga álmmukriektálasj
Sámediggi ožžo maid bargun ráhkadit ja váldit	välggogisvuodajt. Sámedigge oadtju aj
ovddasvástádusa ovtta ruovttosiidui mii guoská	dahkamussan dahkat ja åvdåsvásstedit webbabiele
nášuvnnalaš unnitloguide.	åvdås rijklalasj unneplågoj gáktuj.
Sámediggi galgá boahtteáiggis mearridit ulbmiliid –	Sámedigge galggá åvddålijguovlluj mierredit ulmijt
ja ii dušše jođihit – sámi giellabargui.	– ja ij val lájddit - sámegiellabargguj.
Riikabeaivi ja	Rijkabiejvve
ráđđehus sáhttet hábmet obbalaš ulbmiliid dan	ja ráddidus máhtti hábbmit gájkbadjásasj ulmijt
nášuvnnalaš giellapolitihkkii, muhto	rijkalasj giellapolitijkkaj, valla åvdåsvásstádus
ovddasvástádus hábmet ulbmiliid dan siskit sámi	hábbmitjit ulmijt sisŋep sámegiellabargguj bierri Sámedikken gávnnut.
giellabargui galgalii gullat Sámediggái.	Nuppástimtjuottjodiddje åvdedimbarggo rijkalasj
Lea dárbu ahte vealahanáššeolmmái	unneplågoj siegen dárbaj joarkket. Ådå
Dat ođđa vealahanláhka (SFS	nuppástimláhka (SFS.
2008:567) addá Vealahanáššeolbmái buriid	2008:567) vaddá
eavttuid maid boahtteáiggis bargat seamma	Nuppástimtjuottjodiddjáj buorre åvdeldimijt aj
vuoigatvuođaide ja vejolašvuođaide nášuvnnalaš	åvddålijguovlluj åvdedit avtalágásj riektájda ja
unnitloguide, o.m.d. lasihit máhtuid vealahanáššiid	siegen laseda máhttudagáv nuppástimássjij birra
birra daid joavkkuin.	dáj juohkusijn.
LASSÁNAN VÁIHKKUHANFÁPMU Lea dárbu nannet nášuvnnalaš unnitloguid iešfámu	NANNIDUM VÁJKUDIBME Rijkalasj unneplågoj iesjmierredibme ja vájkudibme
ja váikkuhanfápmu vai Ruoŧŧa buorebut galgá	dárbaj nanniduvat vaj Svierik buorepláhkáj galggá
sáhttit ceavzit geatnegasvuođaid mat gullet	máhttet dievddet välggogisvuodajda
unnilogokonvenšuvdnii.	unneplågolihtudimijn.
Buorebut vejolašvuođat	Buorep máhttelisvuoda
váikkuhanfápmui daid nášuvnnalaš unnitloguide lea	vájkudibmáj rijkalasj unneplågojda l aj ájnas
maid guovddážis. Dát buktet oidnosii joavkkuid	vuojnnusij buvtátjit juohkusij dárbov sebrudagán.
Nášuvnnalaš unnitloguid vuoigatvuohta	Rijkalasj unneplågoj riektá vájkudibmáj
váikkuhanfápmui muddejuvvojit nášuvnnalaš lágas	njuolgaduvvá lágan rijkalasj unneplågoj ja
unniloguide ja unnilogogielaide.	unneplågogielaj birra.
dehálaš ahte nášuvnnalaš unnitlogut ožžot	Sierraláhkáj ájnas la rijkalasj
vejolašvuođa ovttasráđđedállat guovllulaš dásis,	unneplågo vatteduvvi máhttelisvuodajt rádedibmáj
danin go das váldot ollu mearrádusat mat gusket	bájkálattjat, danen gå danna mierreduvvi ássje ma
oktasaš olbmuide.	guosski aktugattjajda.
Organisašuvdnadoarja organisašuvnnaide geat	Organisasjåvnnådoarjja organisasjåvnåjda ma
ovddastit nášuvnnalaš unnitloguid lassána maid	åvdesti rijkalasj unneplågojt laseduvvá aj
bušeahttajagis 2010 rájis.	budjähttajage 2010 rájes.
Lea erenomáš dehálaš	Sierraláhkáj ájnas la
vuoruhit nášuvnnalaš unnitloguid eavttuid ráhkadit	vuorodit rijkalasj unneplågoj åvdeldimijt dahkat
doaimmalaš ovttasráđđevugiid hálddahussurggiin.	dåjmalasj rádedimhámijt tjuottjudusguovlojn.
Nášuvnnalaš unnitlogogielaid boahtteáigi ruoŧas lea	Rijkalasj unneplågogielaj boahtteájgge Svierigin la
eahpesihkkar.	juorbbá.
Muhtin gielat, o.m.d.	Gielajs muhtema li nihtedum, iehtjádij
oarjánsámegiella, lea sakka uhkkiduvvon.	siegen oarjjelsámegiella, l sagga nihtedum.
Doaimmalaš bijut mat nannejit, seailluha ja	Aktijvalasj dago dárbahuvvi nannidittjat, bisodittjat
ealáskahttá nášuvnnalaš unnitlogogielaid leat	ja viessudittjat rijkalasj unneplågogielajt.
dárbbašlaččat.	Viessudit
bidjá johtui dakkár doaibmabijuid mat dagahit ahte	gielav mierkki dagojt álgadit vaj nihtedum giella
áittarduvvon giella fas álgá ealáskit ja eanet olbmot	ruoptusválldegoahtá sajev iehtjádij siegen aloda
álget ságastit dan.	ålobu sáhkadahtjagåhti gielav.
Earret go dát doaibmabijut mat álggahuvvojit	Ietján gå dago ma buvteduvvi giehpedittjat
geahpidan dihte oktasaččaid vejolašvuođaid	aktugattjaj máhttelisvuodajt adnet unneplågogielajt
eiseválddiiguin de galget maid guokte	aktavuodajn fábmudagáj galggá aj guokta
giellaguovddážat ásahuvvot oarjánsámeguovllus	giellaguovdátja vuododuvvat oarjjelsámeguovlon
Luvlieluspies ja Deardnas.	Luvlieluspen ja Dearnan.
Sámediggi šaddá	Sámedigge sjaddá
váldoolmmái daid giellaguovddážiidda mat galget	åvdåstiddje dájda giellaguovdátjijda ma galggi
jođihit doaimma olggosguvlui sámegielgeavaheapmi	dåjmadit rabásmielak dåjmav åvdedittajt ja
ovddideami ja ealáskahttima váras.	bádtjitjit sámegiela lasedum anov.
Ráđđehus bidjá sierra návccaid bušeahttajagis	RIEKTÁ NANNIDUVVI RIJKALASJ UNNEPLÅGOJDA
2010 rájis ealáskahttinbijuide daid nášuvnnalaš	budjähttajage 2010 rájes viessudimdagojda
unnitlogogielaide.	rijkalasj unneplågogielajda.
Ruhta galgá geavahuvvot bijuide	Biednikluohko galggi
oktasaččaide ja galget juolluduvvot maŋŋil ohcama	aneduvvat dagojda ulmijn aktugattjajda ja galggi
dan eiseváldis maid ráđđehus mearrida. Eanet	juogeduvvat fábmudagá åtsålvisá maŋŋela majt ráddidus mierret.
návccat bidjojit giellagáhttenbijuide ja álggus	biejaduvvi giellasujttodagojda rijkalasj
erenomážit meänkieli boahtá vuoruhuvvot. Vai	unneplågogielajda ja álgon sierraláhkáj meänkieli
nanne sámegiela de lasihuvvo vejolašvuohta	vuoroduvvat.
integrerejuvvon sámegieloahpahussii lassána jagis	Nannidittjat sámegielav laseduvvá aj
2010 rájis vuođđoskuvllas gielddain. Dát	ávkkim intergreridum sámeåhpadussaj 2010 rájes
mearkkaša ahte oahppit sáhttet oažžut oahpahusa	(integreridum sámeåhpadus ásaduvvá kommvuna
sámi sisdoaluin ja oahpahusa sámegielas eanet go	vuodoskåvlåjn ja mierkki oahppe máhtti åhpadusáv
dušše eatnigielaoahpahusa sámegielas.	iednegiellaåhpadusáv sámegielan).
Báikenamat unnitlogogielain lea árvvolaš oassi	Bájkkenamá unneplågogielajda l kultvrraárbe ájnas
kulturárbbis mii dárbbašuvvo doaimmalaččat	oasse ma dárbahuvvi suoddjiduvvat aktijvalattjat
dikšojuvvot servodaga ovddasteddjiin.	sebrudagá åvdåstiddjijs.
Vai dát	Vuojnnusij buvtátjit dav
kulturárbi gártá oidnosii Vägverket ožžo bargun	kultuvrraárbev Rahtedoajmma oadtju viddnon
lasihit iežaset barggu bidjat unnitlogobáikenamaid	lasedit sijá bargov galbbit unneplågogielak
galbbaide.	namájda.
Stáhtalaš ja gielddalaš eiseválddit galget	Stáhta ja kommuvna fábmudagá bierriji
várjalit báikenamaid unnitlogogielain ja loktet	suoddjit bájkkenamájt unneplågogielajda ja
unnitlogogielaid oidnosii galbbaid bokte ja iežá	vuojnnusij buktet unneplågogielaj gávnnumav
merkemin.	Bájkkenamá
maid geavahuvvot dego namat boasttabáikkiide.	unneplågogielajda bierriji aj aneduvvat namman
DIEHTIT EANET Eanet diehtu nášuvnnalaš unnitloguid,	IENEBUV DIEHTET Ienep diededibme rijkalasj unneplågoj,
unnitlogopolitihkka, unnitlogokonvenšuvnnaid birra	unneplågogielaj, unneplågopolitijka,
ja proposišuvdna 2008/09:158 gávdno ráđđehusa	unneplågolihtudimij ja proposisjåvnå 2008/09:158
Proposišuvnna sáhttá maid oastit Riikabeaivvi	birra l ålediddje ráddidusá webbabielijn
prentendoaimmahagas tfn.	Proposisjåvnåv máhtá aj oasstet Rijkabiejve
08-786 5810 dahje	prienntimdåjmadagán, tel. 08-786 5810 jali viettja
Jearaldagat áššesisdoalu birra vástida Enheten för	Åssudahka nuppástimássjida, Integrasjåvnnå
diskrimineringsfrågor, Integrašuvdna- ja	gatjálvisájt ássjesisano birra.