folder_grundskyddet_nordsamiska.pdf.xml

Ráđđehusa ulbmil unnitlogupolitiikkain lea addit suoji našuvnnalaš unnitloguide, nannet sin vejolašvuođaid váikkuheapmái ja doarjut historjjálaš unnitlogugielaid vai bissot ealligiellan.	Ráddidusá ulmme unneplågopolitijkajn la suoddjit rijkalasj unneplågojt, nannit sijá máhttelisvuodajt bájnnemij ja doarjjot histåvrålasj unneplågogielajt vaj viesso bisoduvvi.
Ruoŧŧa lea álu leamas máŋggagielat ja máŋggakultuvrralaš.	Svierik la agev årrum moattegielak ja moattekultuvralasj.
Sápmelaččat, suopmelaččat, durdnosleagilaččat, romerat ja judalaččat leat gávdnon riikkas hirbmat guhkes áiggi.	Sáme, suobmelattja, duornosliegega, roma ja juvdára li gávnnum rijkan ihkeven guhka ájgev.
Sin gielat ja kultuvrrat leat oasit ruoŧa servodagas ja min oktasaš kulturárbi.	Sijá giela ja kultuvra li svieriga sebrudagás oasse ja mijá aktisasj kultuvrraárbbe.
Vealaheapmi, olggušteapmi ja goksu olbmuin geat gullojit našuvnnalaš unnitloguide galgá vuosttilduvvot.	Nuppástallam, fámodisvuohta ja badjelgähttjam ulmutjij rijkalasj unneplågo sierratjerda gáktuj galggá vuostelduvvat.
Sis galget leat seamma máŧolašvuođat go iežáin oassálastit servodateallimis.	Siján galggi årrot avtalágásj máhttelisvuoda oasálasstet sebrudakviessomin degu ietjá ulmutja.
Hálddahuseiseválddit galget go dárbbašuvvo	Tjuottjudusfábmodagá galggi dárbon hie
heivvolaš vuogi mielde juohkit dieđuid našuvnnalaš unnitloguide sin rivttiid birra dán lága mielde.	balattjat diededit rijkalasj unneplågojt sijá rievtesvuodaj birra dán lága milta.
SÁMIT: Leat sullii 20 000–35 000 sámi Ruoŧas geat	SÁME: Svierigin li bájken 20 000-35 000 sáme gudi
ságastit sierra sámigielat varietehtaid.	ságasti sámegiela umasslágásj varietehtajt.
Sápmelaččat leat maiddai eamiálbmogat.	Sáme li aj álggoálmmuga.
Našuvnnalaš unnitloguid máŧolašvuođat váikkuheapmái ja oassálastimii galgá nannet, earret iežá galget eiseválddit ráđđidit singuin.	Rijkalasj unneplågoj máhttelisvuoda bájnnemij ja oasálasjvuohtaj galggá nannoduvvat, iehtjádij siegen gå fábmudagá sijáj rádedi.
Unnitlogut galget duođain beassat váikkuhit jearaldagain mat gusket sidjiide.	Unneplågo galggi vatteduvvat almma bájnnemav ássjijn ma sidjij guosski.
Giellalágas (2009:600) almmuhuvvo ahte	Giellalágan (2009:600) la diededum se
stáhtas ja gielddain lea sierra ovddasvástádus suddjet ja ovddidit našuvnnalaš unnitlog	Rijkalasj unneplågoj giela ja kultuvra galggi suoddjiduvvat ja åvdeduvvat.
RUOŦASUOPMELAČČAT::Leat sullii 450 000–600 000 ruoŧasuopmelačča Ruoŧas.	SVIERIKSUOBMELATTJA::Svierigin li bájken 450 000-600 000 svieriksuobmelattja.
Eatnasat orrot	Moatte viessu Stockhol
Stockholm-Mälardalena guovllus.	man-Mälardalenin.
Unnitlogugiella lea suomagiella.	Unneplågogiella l suomagiella.
DURDNOSLEAGILAČČAT: Leat sullii 50 000	DUORNOSLIEGEGA: Svierigin li bájken 50 000 duornosliegega gudi åvdemusát Norrbottenin viessu.
durdnosleagilačča Ruoŧas geain eatnasat orrot Norrbottenis.	Unneplågogiella l meängiella.
Unnitlogugiella gohčoduvvo me-änkielin.	ROMA::Svierigin li 50 000-100 000 roma gudi rijkav birra viessu.
Našuvnnalaš unnitloguid gielat ja kultuvrrat galget suddjejuvvot ja ovddiduvvot.	giela varietehta.
Olmmoš gii gullo našuvnnalaš unnitlohkui galgá sáhttit oahppat ja geavahit eatnigielas ja ovddidit iežas kultuvrralaš iešdovddu.	JUVDÁRA: Svierigin viessu 20 000 -25 000 juvdára
Našuvnnalaš unnitlogugielat galget leat ealligiellan Ruoŧas.	Svierigin. Unneplågo-giella l jiddisj.
Hálddahuseiseválddit galget addit našuvnnalaš unnitloguide vejolašvuođa váikkuheapmái jearaldagain mat gusket sidjiide	 Kvenskagiella  Románagiella  Sámegiella
ROMERAT::Leat sullii 50 000–100 000 romera Ruoŧas geat orrot miehtá riikka.	 Sámegiella  Suomagiella  Meängiella  Románagiella  Jiddisj
Unnitlogugiellan leat sierra varietehtat romani chibas.	Muhtem giela Europakártan
JUDALAČČAT: Leat sullii 20 000–25 000 judalaččat geat orrot Ruoŧas.	Rijkalasj unneplågo ja rijkadajva- jali unneplågogiela gávnnuji moatten rijkan Europan.
Unnitlogugiella lea jiddisch.	Muhtem rijka ja giela.
NORGA	 Románagiella  Russagiella  Sámegiella  Svierigadárogiella  Tatariagiella  Jiddisj  Gárjjelagiella
STUORA BRITANNIA	 Dánskagiella  Vuolletuskagiella  Vuollesorbiagiella  Nuorttafrisiagiella  Románagiella  Saterfrisiagiella  AllasorbiagiellaDÁNMÁRKKO Tuskagiella
 Korn-giella  Iris-giella  Mans-giella  Vuolit-skohtalašgiella  Skohtalaš-gaelikgiella  Ulster-skohtalašgiella  Kymrigiella (valesgielat)	 Armeniagiella  Beas  Bulgaragiella  Kroahtiagiella  Tuskagiella  Grehkagiella  Pålskagiella
 Dánskkagiella  Vuolit-duiskagiella  Vuolit-sorbiagiella  Davvi-frisiagiella  Romani  Saterfrisiagiella  Allasorbiagiella DÁNMÁRKU	 Romániagiella  Románagiella  Rusiniagiella  Serbiagiella  Slovakiagiella  Sloveniagiella  Ukrájnagiella
Friis-giella Limburgisko-giella Vuolit-saksalašgiella Romani Jiddisch	 Arabiagiella  Aragoniagiella  Aranesiagiella  Asturiagiella /
 Ruošša-giella  Rusina-giella / Rutena	 Baskiagiella  Berberagiella  Kataloniagiella  Galiciagiella  Portugálagiella  Valenciagiella