nat-min-default.html.xml

Ruoŧa riikkalaš unnitlogut - Länsstyrelsen i Stockholm	Svieriga rijkalasj unneplågo - Länsstyrelsen i Stockholm
Davvisámigiella (nordsamiska) HálddahusguovllutLáhka riikkalaš unniloguid birraLeanastivrra bargogohččumušOrganisašuvdnadoarjjaStáhtadoarjja	Nationella minoriteter FörvaltningsområdenLagen om nationella minoriteterLänsstyrelsens uppdragOrganisationsbidragStatsbidragÖvriga insatserSuomeksiDavvisámigiella (nordsamiska) Julevsámegiella (lulesamiska) TjuottjudusguovloLahka rijkalasj unneplågoj birraLenastivra viddnoOrganisasjåvnnådoarjjaStáhtadoarrjaÅarjelsaemien (sydsamiska) MeänkieliRomani arliRomani kelderaš
Hálddahusguovllut	Davvisámigiella (nordsamiska)
Láhka riikkalaš unniloguid birra	Julevsámegiella (lulesamiska) TjuottjudusguovloLahka rijkalasj unneplågoj birraLenastivra viddnoOrganisasjåvnnådoarjjaStáhtadoarrja
Leanastivrra bargogohččumuš	Tjuottjudusguovlo
Organisašuvdnadoarjja	Lahka rijkalasj unneplågoj birra
Stáhtadoarjja	Lenastivra viddno
Romani kelderaš	Organisasjåvnnådoarjja
Ruoŧa riikkalaš unnitlogut	Svieriga rijkalasj unneplågo
Stockholma Leanastivrras (Länsstyrelsen i Stockholm) ja Sámidikkis lea ođđajagimánu 1 b. rájis 2010 oaiveovddasvástádus ovttastit ja iskat got Ruoŧa unnitlogupolitiika čađahuvvo riikkas.	Lenastivrra Stockholma lenan (Länsstyrelsen i Stockholms län) ja Sámedigge (Sametinget) li ådåjakmáno 1. b. 2010 rajes oajvveåvdåsvásstediddje aktidittjat ja dåbelijtjuovvot gåktu Svieriga unneplågopolitijkka tjadáduvvá rijkan.
Juovlamánu 1999 mearridii riikkabeaivi Ruoŧŧa (Sverige) galgá oassálastit Europa-ráđi rámmakonvenšuvdnii riikkalaš unnitloguid suoji birra ja europálaš njuolggadussii riikkaguovlluid- dahje unnitlogugielaid birra.	Javllamánon 1999 rijkabiejvve mierredij Svierik (Sverige) galgaj säbrrat Europaráde (Europarådet) rábmakonvensjåvnnåj suoje birra rijkalasj unneplågojda ja europalasj biejadus rijkadajva- jali unneplågogiela birra.
Riikkabeaivi maid mearridii unnitlogupolitiikka birra ja duođaštii riikkas leat vihtta unnitlogu iežaset gielaiguin (visot varieteahtat).	Rijkabiejve (Riksdagen) mierredin aj unneplågopolitijka birra ja vidá rijkalasj unneplågo dåhkkidimev ja sijá gielajt (gájkka várietehta).
Ruoŧa riikkalaš unnitlogut ja unnitlogugielat	Svieriga rijkalasj unneplågo ja unneplågogiela
Dat vihtta duođaštuvvon unnitlogu Ruoŧas leat juvddálaččat, romálaččat, sápmelaččat (mat maid leat eamiálbmogin), ruoŧasuopmelaččat ja duortnusleagihat.	Vihtta dåhkkidum rijkalasj unneplågo Svierigin li juvdára, roma, sáme (gudi aj li iemeálmmuga), svieriksuobmelattja ja duorosliegega.
Historjjálaš unnitlogugielat leat jiddisch, romani, sámigiella, suomagiella meänkieli.	Histåvrålasj unneplågogiela li jiddisch, romagiella, sámegiella, suomagiella ja meängiella.
Unnitlogujoavkkuin lea ovttastupmin sii leat orron Ruoŧas guhkit áiggi ja sin joavkkuin lea lunddolaš oktavuohta olbmuid gaskkas.	Aktisattjat unneplågogielajda l gå sij li álmmugahttám Svierigav guhka ájgev ja sij li juohkusa tjielgga aktisasjvuodajn.
Sis lea maid iežas jáhkolaš, gielalaš dahje kultuvrralaš gullevašvuohta ja miella doalahit iežaset iešdovddu.	Siján li aj ietjasa religiåvnålasj, gielalasj jali kultuvralasj sierratjärdda ja sihti ietjasa identitehtav bisodit.
Ráđđehusa (Regeringens) unnitlogupolitiika	Ráddidusá unneplågopolitijkka
Unnitlogupolitiika suddje ja doarju riikkalaš unnitloguid ja historjjálaš unnitlogugielaid.	Unneplågopolitijkka gåbttjå ássjijt suoddjima ja dårja birra rijkalasj unneplågojda ja histåvrålasj unneplågogielajda.
Riikkalaš unnitlogu suoji nannenbargu lea oassi Ruoŧa barggus fuolahit olmmošlaš vuoigatvuođaid.	Buoredit rijkalasj unneplågoj suojev l Svieriga bargo oasse suoddjit ulmutja riektájt.
Unnitlogupolitiikkalaš strategiija	Unneplågopolitijkalasj strategiddja
Ráđđehus (Regeringen) čilgii 2009 ođđa unnitlogupolitiikkalaš strategiija doaibmabijuiguin vai riikkalaš unnitloguid vuoigatvuođat ain nannejuvvojit.	2009 jagen ráddidus oahpásmuhtij ådå unneplågopolitijkalasj strategiddjav biedjamdagoj nannidittjat rijkalasj unneplågoj riektájt ájn vil.
Ráđđehusa strategiijai lea oassin láhka nášuvnnalaš unnitloguid ja unnitlogugielaid birra mii fápmuduvvui ođđajagimánu 1 beaivvi 2010.	Oassen ráddidusá strategiddjan la aj fámon ådåjakmáno 1. b. 2010 rájes láhka rijkalasj unneplågoj ja unneplågogielaj birra.
Strategiijas leat evttohusat vai riikkalaš unnitloguid vuoigatvuođat nannejuvvojit árgabeaivvis. Evttohusaid olis leat doaibmabijut mat:	Strategiddja sisanet muhtem oajvvadusájt nannidittjat rijkalasj unneplågoj riektájt praktijkalattjat, iehtjádij siegen biedjamdago:
sihkkarastet buoret beroštumi Eurohpáráđi unnitlogukonvenšuvnnaide ja duođalaš fuolaheami álggahuvvon doaimmain	nannidittjat Europaráde unneplågokonvensjåvnåj buorep tjuovvomav ja tjadádum biedjamdagoj dåbelitjuovvomav
vuosttildit vealaheami ja muđui ráfehisvuođa riikkalaš unnitloguid vuostá	vuosteldittjat rijkalasj unneplågoj nuppástallamav ja rasjesvuodav
nannet riikkalaš unnitloguid iešmearrideami ja váikkuhanmáŧolašvuođaid	nannidittjat rijkalasj unneplågoj iesjstivrrimav ja vájkudimfámov
duvdit ja doarjut riikkalaš unnitlogugielaid seailluheami	åvdedittjat rijkalasj unneplågogielaj bisodimev