nat-min-stahtadoarjja.html.xml

Stáhtadoarjja Sámigiella Davvisámigiella (nordsamiska) HálddahusguovllutLáhka riikkalaš unniloguid birraLeanastivrra bargogohččumušOrganisašuvdnadoarjjaStáhtadoarjja Julevsámegiella (lulesamiska) Hálddahusguovllut Nationella minoriteter FörvaltningsområdenLagen om nationella minoriteterLänsstyrelsens uppdragOrganisationsbidragStatsbidragÖvriga insatserSuomeksiDavvisámigiella (nordsamiska) Julevsámegiella (lulesamiska) TjuottjudusguovloLahka rijkalasj unneplågoj birraLenastivra viddnoOrganisasjåvnnådoarjjaStáhtadoarrjaÅarjelsaemien (sydsamiska) MeänkieliRomani arliRomani kelderaš Láhka riikkalaš unniloguid birra Davvisámigiella (nordsamiska) Leanastivrra bargogohččumuš Julevsámegiella (lulesamiska) TjuottjudusguovloLahka rijkalasj unneplågoj birraLenastivra viddnoOrganisasjåvnnådoarjjaStáhtadoarrja Organisašuvdnadoarjja Tjuottjudusguovlo Stáhtadoarjja Lahka rijkalasj unneplågoj birra Romani kelderaš Lenastivra viddno Stáhtadoarjja Organisasjåvnnådoarjja Olles bušeahtas maid ráđđehus juolluda unnitlogupolitiikka váras 2014, mii lea 97 miljovnna ruvnnu, juhkko 70 miljovnna ruvnnu stáhtadoarjjan suohkaniidda ja leanadikkiide. Ålles budjehtas 97 miljåvnå kråvnå majt ráddidus várraj biedjá unneplågopolitijkkaj 2014, mávseduvvi 70 miljåvnå kråvnå kommuvnajda ja lánndadikkijda stáhtadoarjjan. Masa oažžu doarjja geavahuvvot ? Masi biedniga oadtju aneduvvat ? Stáhtadoarjja galgá geavahuvvot ovttasráđiid unnitloguiguin. Lassegoluide unnitlogulága čađaheamis ja ii goluide áššiide maid juo lea geatnegahtton dahkat, ovdamearkka dihte dulkkaid dihte ja dábálaš searvedoarjagiid juohkimiidda. Stáhtadoarjja galggá aneduvvat rádedimen unneplågoj ja lassegålojda unneplågolága dahkama gáktuj, ij dakkirijda majt juo åvdebut la välggogis dahkat, buojkulvissan dålkåv bálkkit ja juogadit stuoves siebrredårjav. Vuogas geavahanguovllut leat earret iežá: Máhttelis adnosuorge li iehtjádij siegen: gulaskuddan ja ráđđehallamat unnitloguiguin dialoga ja rádedibme unneplågoj gárten- ja iskkadanbarggut guoradallam dieđiheamit ja jorgalusat diededimdago ja jårggålime organisašuvdnadárkkisteapmi ja rievdadeamit organisasjåvnnågähttjam ja rievddadime kultur- ja gielladoaimmat kultuvrra- giellabiedjamdago čalmmástuhttit unnitloguid ja unnitlogugielaid, o.m.d. galben unneplågojt ja unneplågogielajt vuojnnusij buktet, buojkulvissan galbbit álggahandoaimmaid nugo girjjiid ja pedagogalaš ávdnasiid oastin álggo ássambiedjamdago, buojkulvissan girjálasjvuoda oasstem, pedagogalasj ábnnasa oassi bargigoluin barggegåloj oasse doaibmaplánabargu doajmmaplána Ná olu suohkanat ožžot Nåv ednagav kommuvna oadtju Vuođđoruhta suohkanii lea 660 000 ruvnnu jahkásaččat. Vuodobiedniklåhko kommuvnnaj la 660 000 kronor jahkáj. Suohkan gos orrulohku lea Kommuvna binnep 50 000 orru rádjái oažžu 1 vuođđosupmi 80 000 orru rádjái oažžu 1,5 vuođđosupmi 100 000 orru rádjái oažžu 2 vuođđosupmi 400 000 orru rádjái oažžu 3 vuođđosupmi 400 000 orru dahje eanet oažžu 4 vuođđosupmi gå 50 000 viesájdiddje oadtju 1 vuodobiedniklågov gitta 80 000 viesájdiddje oadtju 1,5 vuodobiedniklågov gitta 100 000 viesájdiddje oadtju 2 vuodobiedniklågo gitta 400 000 viesájdiddje oadtju 3 vuodobiedniklågo 400 000 viesájdiddje jali ienebu oadtju 4 vuodobiedniklågo Suohkan mii gullo eanetgo ovtta hálddahusguvlui oažžu 500 000 ruvnnu lassin. Kommuvnna ma säbrri ienep gå avta tjuottjudusguovlluj oadtju duottev 500 000 kråvnå. Leandikkit / guovllut ožžot 250 000 ruvnnu. Lánndadigge / bájke oadtju 250 000 kråvnå.