ovttasbargu-ja-vuoigatvuodacielggadeapmi.html.xml
Ovttasbargu ja vuoigatvuođačielggadeapmi / Boazodoallu / Ealáhusat / Sámediggi - Sametinget
Aktisasjbarggo ja riektátjielgadibme / Boatsojæládus / Æládus / Sámedigge - Sametinget
Ovttasbargu ja vuoigatvuođačielggadeapmi
Aktisasjbarggo ja riektátjielgadibme
Norgga-Ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvnna bargojoavku geigii njukčamánu 21. b. iežas Norgga-Ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvnna rievdadusevttohusa Norgga eanandoallo- ja biebmoministarii Sylvi Listhaugii ja Ruoŧa báikegoddeministarii Eskil Erlandssonii.
Vuona ja Svieriga ælloguohtomkonvensjåvnå barggojuogos buktá bierjjedagá snjuktjamáno 21. biejve rievddadimoajvvadusájt Vuona ja Svieriga ælloguohtomkonvensjåvnnåj Vuona ednambarggo- ja biebbmominsstarij Sylvi Listhaug ja Svieriga ednamdáfominsstarij Eskil Erlandsson.
Bargojoavkkus lea Norgga ja Ruoŧa bealde sámedikkiid, Ruoŧa sámiid riikkasearvvi ja Norgga boazosápmelaččaid riikkasearvvi ovddasteaddjit.
Barggojuohkusin li åvdåstiddje Vuona ja Svieriga sámedikkijs, Svieriga sámij rijkkalihtos ja Vuona ællosámij rijkkalihtos.
Bargojoavkku jođiheaddji lea Ellinor Marita Jåma Norgga bealde Sámedikkis.
Barggojuohkusa jådediddjen le Ellinor Marita Jåma Vuona Sámedikkes.
Bargojoavku lea gulahallama bokte orohagaiguin ja čearuiguin evttohan ođđa konvenšuvdnateavstta.
Barggojuogos la ságastallamij baktu tjieldij dahkam oajvvadusáv ådå konvensjåvnnåtækstaj.
Bargojoavkkus leat stuorra vuordámušat dasa ahte ráđđehusat bidjet bargojoavkku barggu ja evttohusa vuođđun go Norgga-Ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvdna fargga dohkkehuvvo.
Barggojuohkusin li stuorra vuorddámusá juhte ráddidusá biedji barggojuohkusa bargov ja oajvvadusájt vuodon ælloguohtomkonvensjåvnå dåhkkidibmáj.
Bargojoavku lea bidjan vuođđun ahte ovttasbargošiehtadusat berrejit leat váldonjuolggadussan gaskal orohagaid ja čearuid.
Barggojuogos la biedjam vuoduj juhte aktisasjbarggosjiehtadusá lulun liehket oajvvenjuolgadussan tjieldij gaskan.
Sierramielalašvuođa berre vuos geahččalit čoavdit šiehtadallamiid bokte ja dasto vejolaš soabadallamiid bokte Boazoguohtunlávdegotti vehkkiin.
Iehpesemasvuohta gæhttjaluvvá vuostak tjoavdeduvvat sjiehtadusáj baktu ja dan maŋŋela márjju såbadahttem Ælloguohtomnammadusá viehkijn.
- Šiehtadallamat main eai leat bohtosat, čovdojuvvojit dakko bokte ahte Boazoguohtunlávdegoddi mearrida guohtunguovlluid, guohtunáiggiid ja boazologu.
- Boadodis sjiehtadallama tjoavdeduvvi Ælloguohtomnammadusá baktu mij mierret guohtombájkijt, guohtomájgijt ja boatsojlågov.
Váiddaorgánan doaibmá Ođđasisárvvoštallanlávdegoddi, mii dahká loahpalaš mearrádusa, muitala bargojoavkku jođiheaddji Ellinor Marita Jåma.
Gujddimorgádna le Alepgæhttjalimnammadus, mij låhpalattjat mierret, subtsas barggojuohkusa jådediddje Ellinor Marita Jåma.
Guohtunvuoigatvuođaid kárten ja sihkkarastin
Guohtomriektáj kárttim ja sihkarasstem
Nationála boazodoallopolitihkka lea jagiid mielde rievdadan orohagaid ja čearuid guohtunguovlluid.
Nasjåvnålasj ælloæláduspolitihkka le jagij nalluj divvum tjieldij guohtomguovlojt.
Bargojoavkku mielas lea áibbas deaŧalaš boahtteáiggi rádjerasttideaddji boazodollui ahte čađahuvvo vuoigatvuođakárten čielggadit riektevuođu, vai boahtteáiggis sáhttá čoavdit guohtunvuođu almmá stuorra riidduid haga.
Barggojuogos adná mierrediddjen boahtteájgij ælloæládussaj rájáj rastá juhte tjadáduvvá riektátjielggidus vaj riektávuodo tjielggá nåv vaj guohtomvuodudahka boahtte ájgij tjoavdeduvvá váni stuorra rijdoj.
Muhtun doallit eai leat gártadan vieruiduvvan vuoigatvuođa iežaset ođđa guovlluide.
Muhtem ælloniehke ælla ásadam dáhperievtesvuodajt ietjasa ådå guovlojda.
Dát lea deaŧalaš oassi dain hástalusain mat leat leamaš rádjerasttideaddji boazodoalu mihtilmasvuohtan.
Dát la ájnas oasse daj hásstalusájs ma ájgij nalluj li bájnnám ællobargov rájaj rastá.
- Eahpesihkkaris dilli lea vuolgán nationála politihkas ja dan berre čoavdit dáid guovlluid vuoigatvuođaid almmolaš kártema ja dohkkeheami bokte, dadjá Jåma.
- Dat iehpesihkarvuohta mij la dagádum nasjåvnålasj politihkas ja luluj tjoavdeduvvat almulasj kárttima ja rievtesvuodaj dåhkkidime baktu dajda guovlojda, javllá Jåma.
Boraspiret áitet boazodoalu
Urudisá ájtti ælloæládusáv
- Konvenšuvdnaguovllus lea stuorra boraspiremáddodat goappašiid riikkain.
- Stuorra urudismáddo le konvensjåvnnåguovlojn goappátjijn rijkajn.
Dilli lea áittan goappašiid riikkaid boazodoalu ekonomalaš, ekologalaš ja kultuvrralaš guoddevašvuhtii.
Vidjura li ájtton ekonomalasj, ekologalasj ja kultuvralasj guoddelisvuohtaj goappátjijn rijkajn.
Boraspiret áitet ollugiid birgenlági, dadjá bargojoavkku jođiheaddji Ellinor Marita Jåma.
Urudisá ájtti iellemvuodov moaddásijda, javllá barggojuohkusa jådediddje Ellinor Marita Jåma.
- Nationála boraspirepolitihkka ferte vuhtiiváldit váikkuhusaid konvenšuvdnaguovllu boazodollui goappašiid riikkain, dadjá Jåma.
- Nasjåvnålasj urudispolitihkka viertti vieledit ælloæládusá båhtusijt konvensjåvnnåguovlojn goappátjijn rijkajn, javllá Jåma.
Boazodoalloareálaid suodjaleapmi
Ælloæládusá guovloj suodjalibme
Goappašiid riikkain gosa konvenšuvdna gusto dáhpáhuvvet dávjá sisabahkkemat guohtunguovlluide.
Aktelattjat dagáduvvi gártjedime guohtomguovlojn goappátjijn rijkajn gånnå konvensjåvnnå le fámon.
Sápmelaččaid bealis dát vásihuvvo dego guohtunareálain ii leat rievttálaš ja duohta suodjaleapmi.
Same bieles váseduvvá dát degu guohtomguovlojn ælla riektá ja oalle suoje.
- Lea iešvuosttaldeaddjin go rádjerasttildeaddji boazodoallu vuos sihkkarastojuvvo konvenšuvnna bokte, ja de dasto áitojuvvo eará sisabahkkemiid geažil, dadjá Jåma.
- Luluj liehket paradoksan jus ælloæládus rájáj rastá suoddjiduvvá konvensjåvnå baktu, ja dan ga maŋŋela ájteduvvá gártjedimijs ietja guovlos, javllá Jåma.
Viidáset čuovvoleapmi
Tjuovvolibme vijddábut
Sámediggeráđđi Henrik Olsen giitá bargojoavkku barggu ovddas.
Sámediggeráde ájras Henrik Olsen gijttá barggojuohkusav bargos.
Son giitá maiddái buot orohagaid ja čearuid mat leat leamaš mielde proseassas.
Sån gijttá aj divna tjieldijt ma li viehkedam prosessan.
- Sámediggeráđđi vuordá dál ahte Ruoŧa ja Norgga ráđđehusat čuovvolit bargojoavkku evttohusaid.
- Sámediggeráde vuorddá dála juhte Svieriga ja Vuona ráddidusá tjuovvoli barggojuohkusa oajvvadusájt.
Lea deaŧalaš ahte mis lea dakkár konvenšuvdna mii fuolaha buot beliid vuoigatvuođaid ja beroštusaid buori vugiin, dadjá sámediggeráđđi Henrik Olsen.
Ájnas le mij oadtjop konvensjåvnåv mij válldá várajda gájkka oassálasstij riektájt ja ássjijt buorre láhkaj, javllá Sámediggeráde ájras Henrik Olsen.
Dá lea bargojoavkku rievdadusevttohus:
Dála li barggojuohkusa divvomoajvvadusá:
Loga eanet barggu birra dás: http://www.sametinget.no/Naeringer/Reindrift/Norsk-svensk-reinbeitekonvensjon
Lågå ienebut bargos: http://www.sametinget.no/Naeringer/Reindrift/Norsk-svensk-reinbeitekonvensjon
Eanet dieđuid addet:
Ienep diedo:
Bargojoavkku jođiheaddji: Ellinor Marita Jåma, + 47 916 13 460
Barggojuohkusa jådediddje: Ellinor Marita Jåma, + 47 916 13 460
Sámediggeráđđi Henrik Olsen, + 47 907 75 219
Sámediggeráde ájras Henrik Olsen, + 47 907 75 219