samediggeraddi-doarju-rahcamusa-guolleresurssaid-ovddas-davvin.html.xml

Sámediggeráđđi doarju rahčamuša guolleresurssaid ovddas davvin / Mearraealáhusat / Ealáhusat / Sámediggi - Sametinget Sámediggeráde doarjju guolleluohkoj rahtjamusájt nuorttan / Marijna æládusá / Æládus / Sámedigge - Sametinget Sámediggeráđđi doarju rahčamuša guolleresurssaid ovddas davvin Sámediggeráde doarjju guolleluohkoj rahtjamusájt nuorttan Sámediggeráđđi doarju nu gohčoduvvon riddogičči ja gáibádusaid ahte gáddengeatnegasvuođat davvin galget árvvusadnojuvvot, nu mo Stuorradiggi álggos evttohii. Sámedigge-ráde doarjju nåv gåhtjos merragáddevuosteldimev ja gájbbádusájt jut suvddemvælggogisvuoda nuorttan vierttiji vieleduvvat, nåv gåktu Stuorradigge álgon mierredij. – Guolástusat ja guolástanvuoigatvuohta leat eallima eaktun ja vuođđun sihke ássamii ja ovdáneapmái hui ollu giliin ja čoahkkebáikkiin Davvi-Norggas, cealká sámediggeráđđi Silje Karine Muotka. - Guollima ja riektá guollit le iesj viessomsuodna ja dahká vuodudagáv goappátjagá årruhijda ja åvddånahttemij viehka moatten sajen Nuortta-Vuonan, javllá rádeájras Silje Karine Muotka. Son deattuha ahte vaikke vel leat ge leamaš čavga ja garra muddemat máŋggaid jagiid, de leat dat doaimmat maid guolli ja guolástusat vuolggahit, hui deaŧalaččat. Sån dættot juska vil moadda jage li gållåm tjavgga ja garra regulerimij, de li da dåjma majt guolle ja guolleæládus dahki guovddelis ja guodde tjårge. - Eahpitkeahttá sáhttá nannet ahte álbmogis, dan bokte go dat lea ássan Davvi-Norgga vuonain ja rittuin, leat vuoigatvuođat iežas lagašguovllu ja Barentsábi guoli geavaheapmái ja hálddašeapmái. – Juorrulahtek dåhkki tjuottjodit ulmutjijn li riekta bivdduj ja guolleháldadibmáj ietjasij lahkamerajn ja Barentsmeran årruhij baktu vuonajn ja merragátten Nuortta-Vuonan. Báikegottiid oktavuohta guolleresurssaide lei mearrideaddjin dan mieđáhussii maid Norga oaččui 1953:s go mii vuittiimet riidoáššis brihttalaš feastonuohttefatnasiiguin ja eiseválddiiguin, dadjá Muotka. Bájkálasj ulmutjij gasskavuohta guolleluohkojda lij mij mierredij gå Vuodna vuojtij rijddoássjev brihta trålárij ja oajválattjaj, javllá Muotka. Dán riiddu duogáš lei dat go guolástusservodagat ja Norga eai šat háliidan brihttalaš feastonuohttefatnasiid vuonaide. Dan rijdo duohkusin lij guollimsebrudagá ja Vuodna ittjij desti lágeda Stuorbritannia trålárijt guollimin vuonaj sinna. 1953 duopmu nannii dan ahte ássan, ja guolleresursageavaheapmi rittuin, duddjojit báikkálaš vieruiduvvannjuolggadusaid mat lea guovddážis Haag duopmostuolu mearrádusas. Duobbmo jages 1953 tjuottjot årruha, ja guolleluohkoj ávkkim merragáttev miehtáj, dahki bájkálasj dáhpenjuolgadusájt ma li guovddelisán Haaga duobbmoståvlå guodudagán. Sámediggi lea barggus guolástusáššiiguin ja Riddoguolástuslávdegotti meannudeamis ožžon čađahuvvot dakkár rievdadusaid ja lasáhusaid Mearraresursaláhkii, Oassálastinláhkii ja Finnmárkkuláhkii mat nannejit báikkálaš eaiggáduššama ja hálddašeami. Sámedigge le bargoj baktu guollimássjij ja Merragáddeguollimnammadusá giehtadallamij baktu oadtjum tjadádum rievddadusájt ja duottijt Merraluohkkolágan, Oassálasstelágan ja Finnmárkolágan ma stivrriji bájkálasj æjgátvuodav ja háldadimev. – Feastonuohttefatnasiid álgoálgosaš gáddengeatnegasvuođat gustojit ja galget čađahuvvot mearrádusa sisdoalu vuođu. – Trålárij ieme suvddemvælggogisvuohta le vilá fámon ja galggá dåmaduvvat mærrádusá sisano milta. Jus gáddegeatnegasvuođat eai čuvvojuvvo, de ferte eriid duoguštit ja addit riddofatnasiidda dainna geatnegasvuođain ahte dat galget gáddejuvvot báikkálaččat, deattuha Muotka. Jus suvddemvelgulasjvuohta ij anoduvá, de vierttiji oase ruoptus váldeduvvat ja juogeduvvat merragátte guollárvantsajda vælggogisvuodaj bájkálattjat suvddet, dættot Muotka.