sardni-guovvamanu-6.-b.html.xml

Sárdni guovvamánu 6. b. / Sártnit ja artihkkalat / Sámediggeráđđi / Organisašuvdnastruktuvra / Sámedikki birra / Sámediggi - Sametinget Aili Keskitalo hålla guovvamáno 6. biejve / Håla ja tjállaga / Sámedikkeráde / Organisasjåvnå struktuvrra / Sámmedikke birra / Sámedigge - Sametinget Sámedikki presideant Aili Keskitalo, guovvamánu 6. b.. Aili Keskitalo hålla guovvamáno 6. biejve Buorit olbmot. Gieres gájkka divna. Lihku beaivái. Vuorbbe biejvijn. Odne, guovvamánu 6. b., mii ávvudit iežamet álbmotbeaivvi ovttas Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas. Uddni, guovvamano 6. biejve, aktan ávvudallap ietjama álmmukbiejvev Vuonan, Svierigin, Suoman ja Russlándan. Mii ávvudit leavggaiguin ja álbmotlávlagiin. Ávvudallap slávgájn ja álmmuklávllagijn. Máhtuin iežamet historjjá birra ja jurdagiiguin iežamet boahtteáiggi birra. Diedoj ietjama histåvrås ja gehtjastagájn boahtteájggáj. Mii ávvudit riemuin, njálgga biepmuin ja ollu iešguđet lágan doaimmaiguin sámi báikegottiin. Arvudallap hávsskudagájn, njálga biebmujn ja moatte lágasj dåjmaj sámij bájkálasj sebrudagájn. Min álbmotbeaivi lea oalle ođas, dušše 21 jagi boaris. Mijá álmmukbiejvve le viehka nuorra, dåssju 21 jage vuoras. Ávvudeamit leat iešguđetláganat, dan oainnán go galledan iešguđet suohkaniid ja báikkiid. Ávvudallamijn li moadda háme, dajt vuojnáv gå guossidav duov ja dá suohkanav ja sajev. Oktasaš govastagat ja doaimmat čohkkejit min beroškeahttá das gos mii orrut. Juoŋga birra tjåhkanip degå aktisasj gåvåstagáj ja dåjmaj. Seamma láhkai go mii oppa áiggi hábmet iežamet servodaga ja kultuvrra, de mii hábmet iežamet sisdoalu – sápmelaččaid álbmotbeaivvi. Sæmmi láhkaj gå mij gætjo ájge hábbmip ietjama sebrudagá sisanov, de hábbmip sisanov ietjama – sámij – álmmukbiejvev. Dál mii ávvudit dan maid mii leat. Uddni ávvudallap mij lip gudi lip. Mii leat sápmelaččat, iešguđet láhkai. Mij lip sáme, ja dav lip mij guhtik ietjama láhkáj. Ollu lea oktasaš, muhto ollu lea mii earuha. Ållo le aktisasj, valla ållo le aj sierralágasj. Dieđusge lea guovvamánu 6. b. midjiide rápmin, muhto seamma ollu dat leat searvevuođabeaivi, máŋggadáfotvuođain ja utnolašvuođain. Guovvamano 6. biejvve le diehttelis mihásvuoda biejvve, valla sæmmi ålov aktisasjvuoda biejvve, moattevuodajn ja valjesvuohtaj, Sápmelaččat leat ávvudan guovvamánu 6. b. álbmotbeaivin 1993 rájes. Sáme li ávvudallam guovvamano 6. biejvev álmmukbiejvven jage 1993 rájes. Dán jagi álbmotbeaivi lea dattetge erenoamáš midjiide Norggas. Dán jage álmmukbiejvve le huoman sierralágásj midjij Vuonan. Dán jagi ávvudit sihke Sámedikki 25-jagi beaivvi ja vuođđolága 200-jagi beaivvi. Dán jage tjalmostahttep goappátjaga Sámedikke 25-jage ávvudimev ja vuodolága 200-jage ávvudimev. Dát addá midjiide vuogasvuođa smiehttat dárkilit álbmotstivrra ja iežamet demokráhtalaš ideálaid birra. Dat vaddá midjij sjiehtes båttåv snivva ájádalátjit álmmukstivrav ja mijá demokráhtalasj ideálajt. Vuođđolága mearrádusat leat demokratiija geađgejuolgi. Vuodoláhka le demokratija tsieggimgierge. Mat ovdanbuktet min buoremus ja deaŧaleamos ideálaid. Moallánahkan mijá buoremus ja ájnnasamos ideálajda. Vuođđoláhka dássida ovttaskasolbmuid, álbmotjoavkkuid ja stáhta beroštumiid. Vuodoláhka vedjadahttá ájnegisá, álmmukjuohkusij ja stáhta ássjijt. Dattetge válddii 100 jagi vuođđolága vuosttaš almmuhusa rájes dassážiigo nissonolbmot ožžo dábálaš jienastanvuoigatvuođa. Valla huoman gållin 100 jage vuodolága vuostasj almodusás desik nissuna oadtjun gájkkásasj jienastimriektáv. Válddii lagabui 200 jagi dassážiigo álgoálbmogiid ja unnitloguid suodjaleapmi šattai oassin vuođđoláhkii. Gållin vargga 200 jage åvddål iemeálmmugij ja unneplågoj suodjalibme sjaddin oassen vuodolágas. Dat čájeha ahte vuođđoláhka vuosttažettiin lea iežas áiggi mánná, dan servodaga man dat galggai muddet. Dat vuoset vuodoláhka gájk åvdemusát le ietjas ájge mánná, dan sebrudagá majt dat galggá hiebadit. Dat ovddasta min buot buoremus ideálaid – nu mo mii daid defineret áiggis áigái. Dat la moallánahkan mijá gájk buoremus ideálajs – nåv gåktu mij agev mierredip dajt. Ja dat rievdá dađistaga go servodat rievdada iežas ideálaid ja árvvuid. Ja dat rievddá maŋenagi gå sebrudahka rievddat ideálajt ja árvojt. 1988:s, jagi ovdalgo vuosttaš Sámediggi rahppojuvvui, oaččui vuođđoláhka ođđa mearrádusa mii sihkkarasttii sámi álbmogii erenoamáš stáhtusa ja suodjaleami: Jagen 1988, jahket åvddåla gå vuostasj Sámedigge rabáduváj, oattjoj vuodoláhka ådå mærrádusáv mij sihkarastij sámij sierra stáhtusav ja suodjalimev: Dát ledje dan áiggi vuđolaš rievdadusat, ja ain vásihuvvo dát sápmelaččaid dohkkeheapmi álgoálbmogin muhtumiidda nággovuložin. Da lidjin ájgenis tjiegŋalis rievddadime, ja vilá adni muhtema dát dåhkkidibme sámijs iemeálmmugin la rijddooarren. Dál lea dattetge Sámediggi deaŧalaš oassi Norgga demokratiija vuogádagas. Valla uddni le Sámedigge vuona demokráhtalasj vuogádagá sisŋutja oasse. Ii leat loahppa sámi rahčamušain dohkkehuvvot, muhto baicce joatkkan. Dát ij la giehtjen dåhkkidime oajbbomis, valla ienebut joarkka. Dan jagi galgá Vuođđoláhka rievdaduvvot sakka. Dan jage tjuodtjop mij vuodolága viehka stuorra rievddadimij åvdån. Vuođđoolmmošvuoigatvuođat galge váldojuvvot mielde láhkii, ja lága giella galgá oažžut dálááiggi hámi. Vuodulasj almasjrievtesvuoda galggi láhkaj tjáleduvvat, lága giellahábme galggá ådåstuhteduvvat. Mii sápmelaččat leat álbmot, vuoigatvuođain ja friijavuođain ieža mearridit iežamet boahtteáiggi. Midja sáme lip akta álmmuk, rievtesvuodajn ja friddjavuodajn ietja mierredit ietjama boahtteájgev. Sámegiella ja dárogiella leat ovttaárvosaš gielat Norggas. Sámegiella ja dárogiella li avtaárvvusasj giela Vuonan. Mis lea buorre jáhkku vuordit ahte dát dávistuvvo buorebut dálá vuođđolágas go 200 jagi dás ovdal. Miján li gájkka oare vuorddet dat gåvviduvvá buorebut udnásj vuodolágan gå 200 jage dás åvddåla. Vuođđolágas mearriduvvon ideálat demokratiija, riektesihkarvuođa, dásseárvvu ja sárdnunfriijavuođa birra addá midjiide sápmelaččaide vejolašvuođa ovddidit iežamet nationála parlameantta. Ideála demokratijas, rievtesihkátvuodas, buohtaárvos ja hållamfriddjavuodas ma li biejadum vuodoláhkaj dahkin máhttelissan midjij sámijda åvddånahtátjit ietjama nasjåvnålasj parlamentav. Vuođđoláhka ja Sámediggi dáhkidit demokráhtalaš oassálastima ja ahte min friijavuođat ja vuoigatvuođat álbmogin ovdánit dađistaga. Vuodoláhka ja Sámedigge li sihkarvuohtan demokráhtalasj oassálasstemij ja mijá friddjavuodaj ja rievtesvuodaj mærrásasj åvddånibmáj nåv gå álmmuk. Mii eat ávvut okto odne. Mij ep aktu ávvudalá uddni. Mii juogadit beaivve máilmmiin muđui, riikkain muđui ja giliin muđui. Juogatjip biejvev væráldijn, rijkajn, sijdajn. Mii bovdet iežamet ránnjáid, ustibiid ja mielássiid searvat ávvudeapmái. Gåhttjop gájkka rádnájt, rádnajt ja guojmmeviesádijt oassálastátjit ávvudallamijda. Dát lea dakkár beaivi mainna mii leat rámis: okta álbmot njealji stáhtas. Dát la biejvve vuosedittjat mihásvuodav dassta majt lip: álmmuk nieljen stáhtan. Okta álbmot mii juogada giela, historjjá, kultuvrra ja nieguid min oktasaš boahtteáiggi birra. Álmmuk mij juogasj gielav, histåvråv, kultuvrav ja mijá aktisasj boahtteájge niegojt. Giella dárbbaša veahá veahki. Giella dárbaj vehik viehkev. Danne mii álmmuhit odne bálvalusa dás: www.sátni.org: digitála sátnegirji buot golmma sámegillii ja davviriikkalaš gielaide. Dan diehti almodip mij uddni dievnastusáv www.satni.org: digitála báhkogirjje gålmå sámegielaj gaskan aktan nuorttarijkaj gielaj. Sávan dat boađášii ávkin didjiide geat háliidehpet oahppa ja geavahit sámegiela. Doajvov dat sjaddá viehkken didjij gudi sihtabihtit ja ávkkit sámegielav. Mu niehkun lea dakkár boahtteáigi mas nuorat álkit sáhttet válljet oahpu ja geavahit iežaset giela dainna oadjebasvuođain ahte maiddái sámegiella lea ealli giellan máilmmis. Muv niehko le boahtteájgge goassa nuora álkkes láhkáj máhtti åhpadusáv válljit ja ietjasa gielav ávkkit vissesvuodajn sámegiella le aj viesso giella væráldin. Dakkár boahtteáigi mas sámegiella ja sámi kultuvra adnojuvvo riggodahkan ja gelbbolašvuohtan, ii ge noađđin. Boahtteájgev goassa sámegiella ja mijá kultuvrra aneduvvá boanndudahkan ja mahttudahkan, ja ij noaden. Niegadan dakkár boahtteáiggi birra mas sámi servodat ii adnojuvvo hehttehussan ovdáneapmái, muhto lea lunddolaš oassi min nationála ja dásseárvosaš ovttasleahkimis. Niegadav boahtteájgev goassa sáme sebrudahka ij aneduvá gåtsanin åvddånibmáj, valla le luondulasj oasse mijá nasjåvnålasj ja buohtaárvulasj aktanviessomis. Mas adnojuvvo duohtan dat mai Gonagas dajai rabadettiin Sámedikki 1997:s: ahte Norga lea huksejuvvon guovtti álbmoga eatnamiidda: dážaid ja sápmelaččaid. Daggu válldep duohtan majt Gånågis javlaj Sámedikke rahpambåttå jagen 1997: Vuona stáhtta le vuododuvvam guovte álmmuga duobddágijda: láttij ja sámij. Odne mii ávvudit. Uddni ávvudallap. Dan mii dárbbašit, dan mii leat ánssášan. Dav dárbahip, dav lip ánssim. Muhto muitet maiddái ahte dát beaivi lea ollu olbmuid máŋggaid jagiid rahčamušaid boađus daid friijavuođaid ja vuoigatvuođaid ovddas mat mis leat dál. Valla mujttit aj dat biejvve le boados moatte ulmutja oajbbomis moadda jage daj friddjavuodaj ja rievtesvuodaj åvdås ma li miján uddni. Mii duolbmat sin bálgáid. Mij vájaldip sijáj luottaj milta. Sii lea čájehan midjiide ahte máilmmi sáhttá álo rievdadit buoret guvlui. Sij li vuosedam værált agev máhttá rievddaduvvat buorebuj. Das go sii geat rievdadit máilmmi, leat sii geain lea jáhkku dasa ahte dat lea vejolaš. Danen gå sij gudi væráldav rievddadi, li dakkira gudi jáhkki dat máhtta rievddaduvvat. Lihku beaivái. Vuorbbe biejvijn.