Boazodoalu historjá - Sametinget
Ällosujto histåvrrå - Sametinget
Detállja skulptuvrras mas leat illustrašvunnat sámi eallimis, duojár lea Lars Levi Sunna.
Detalj från skulptur med illustrationer av sameliv, slöjdad av Lars Levi Sunna.
Govva: Sámediggi
Foto: Sametinget.
Boazodoalu historjá
Ällosujto histåvrrå
Boazu lea stuorra oassái vuođđun sámi kulturtárbái.
Sámekultuvrraárbbe vuododuvvá stuorrát boahttsuj.
Bivdoservodagas bivde gottiid ovttas iežá vilda ealliiguin.
Väjddo- ja bivddosebrudagán viejddin gåttijt aktan ietjá miehtsejuhtusij.
Boazodoallu viiddit hámis lea gávdnon 1600-logu rájis.
Ällosujtto stuoráp doajmman le 1600-lågo rájes gávnnum.
Goddebivdu
Gåddebivddo
Báktegovaid ja seailluhuvvon bivdoroggevuogađagaid bokte luonddus diehtit ahte bivdu gottis, sarvvas ja biertnas gávdno máŋga duhát jagi ovdal min áiggi.
Lassestjuorggusij ja bisodum väjddoråggevuogádagáj baktu luondon diehtep gådde-, ällja- ja biernnaviejddem le moadda tuvsán jage åvddål mijá ájge gávnnum.
Jagi 98 m. Kr. čállet romálaš ja greikalaš historjáčállit ártegis olbmuid birra Thules mat leat náhkiiguin bivttastuvvon ja mat bivdet bohccuid ja vájaldit sabehiiguin.
98 jagen Kr. m. tjálli roma ja grehka histåvrråtjálle gábmelis muoddániehkkeulmutjij birra Thulen gudi viejddi boahttsujt ja tjuojggi.
Boazodoallu
Ällosujtto
Norgga stuorraboanda Ottar guossástallá eaŋgelaš gonagasa 800-logus.
800-lågon Ottar vuona stuorrabåndor guossit ieŋŋgis gånågisáv.
Son muitala sámiid birra gonagassii ja maid ahte bohccot dápmojuvvo ja hoitojuvvo ealuin.
Gånågissaj giehttu sámij birra ja boahttsu dábmaduvvin ja sujttiduvvin älojn.
Su muitalus čállojuvvo ja danin diehtit ahte boazodoallu gávdno.
Suv giehtto tjáleduvvá ja danen diehtep ällosujtto gávnnu.
Boazodoallu rievdá
Ällosujtto ietjájduvvá
Boazodoallu ovdánahttojuvvo 1500- 1600- ja 1700-loguin šaddat stuorit ja dehálaš vuođđun sámiid birgejupmái.
1500- 1600- ja 1700-lågojn ällosujtto åvdeduvvá stuoráp doajmman ja vuodo sámij bajásanedussaj.
Sivvan dasa lea muhtin muddui lassánan vearrogáibádusat ruvnnas Ruoŧa stuorraváldegudneáŋgirvuođa dihte.
Svieriga stuorraviellderahtjamusáj diehti lasedum värrodäddo kråvnås le oarren.
Sámit leat nomádat ja johtet ovttas bohccuiguin vácci dahje sabehiid nalde.
Sáme li jåhtåliddje ja jåhti aktan boahttsuj váttse jali tjuojga.
Intensiiva boazodoallu jođihuvvo.
Intensijvalasj ällosujtto dåjmaduvvá.
Bohccot geavahuvvojit fievrridemiide, mielke- ja biergobuvttadeapmái.
Boahttsu anoduvvi fievrrimijda, mielkke- ja bierggobuvtadibmáj.
Vuovdeguovllus ovdánahttojuvvo eanet fásta boazodoallu, vuovdeboazodoallu.
Vuovden åvddån ienep årro ällosujtto, vuovddeällosujtto.
Ođđaáigásaš veahkkeneavvut
Ådåájggásasj viehkkenävo
1900-logus álgá biergobuvttadeapmi šaddat dábáleabbut boazodoalus ja ekstensiiva boazodoallu váldá badjel.
1900-lågon ällosujto ulmme le ienebut bierggobuvtadibmáj ja ekstensijvalasj ällosujtto álggá.
1960-rájis lea boazodoallu eanet álgán teknihkalaš veahkkeneavvuid dárbbašit, justte dego iežá oasit servodagas.
1960-lågo rájes ällosujtto ienebut teknijkalasj viehkkenävojs mierreduvvá, jur degu ietján sebrudagán.
Otne leat muohtaskohter ja njealljejuvllat vealtameahttun veahkkeneavvut.
Uddni le muohtavuoján ja nieljevierak ållu dárbulasj viehkkenävo.
Helikopter geavahuvvo fievrridemiide ja bohccuid vuojehit muhtin dilálašvuođain.
Vuojedittjat boahttsujt muhtem vidjurijn ja fievrrimijda helikopter anoduvvá.
Duottarmáilmmis lea satelihttatelefovdna dárbbašlaš oktavuođaide olgomáilmmiin.
Váren le satelijttatelefåvnnå dárbulasj aktavuodajda väráldijn.
Biergobuvttadeapmi
Bierggobuvtadibme
Biergobuvttadeapmi lea vuođđun otná ođđaáigásaš boazodollui mii lea areálagáibideaddji.
Dálásj ådåájggasasj ällosujtto vuododuvvá bierggobuvtadibmáj ja le ednamrávkke.
Bohccot eai dárbbaš beaivválaš reainnu birra jagi, dat vájaldit veaiddális muhtin áigodagaid.
Boahttsu e bäjvválasj gähtjov jagev birra dárbaha ájnnat li viejton muhtem ájgij.
Ruoŧas jođihuvvo boazodoallu Norrbottena, Västerbottena ja Jämtlándda leanain ja maid oasiin Dalarna, Västernorrlándda ja Gävleborga leanain.
Svierigin ällosujtto dåjmaduvvá Norrbottena, Västerbottena ja Jämtlánda lenan, ja Dalarna, Västernorrlánda ja Gävleborga lena muhtem bájkijn.
(Gävleborggas gávdnojit dálveguohtuneatnamat maid eananeaiggádat eai dohkkehivčče dakkárin muhto main sámit meidnejit lea guohtunriekti.)
(Gävleborgan gávnnuji dálvveguohtomednama maj birra ednamäjgáda rijddali valla sáme adni guohtomriektá gávnnu.)