Boazodoallu Ruoŧas - Sametinget
Boatsojäládus Svierigin - Sametinget
Boazodoallu Ruoŧas
Boatsojäládus Svierigin
Boazoealáhus Ruoŧas lea ealáhus mii Ruoŧa vuođđolága mielde lea várrejuvvon sámiide.
Boatsojäládus Svierigin le Svieriga vuodolága milta äládus sámijda várraj biejadum.
Agibeaigeavahus lea vuođđun boazodoalloriektái iige leat mihkkege maid sámiid leat ” ožžon ” stáhtas.
Ällosujttoriektá vuododuvvá máttarájggásasj dáhpáj ja ij le juoga majt sáme li stáhtas ” oadtjum ”.
Friddja guohtun luonddus lea vuođđun olles boazoealáhussii.
Boatsojäládus vuododuvvá friddja luonndoguohtomij.
Boazodoalloriekti lea dušše sámis gii lea miellahttu ovtta čearus.
Ällosujttoriektá val dåjmaduvvá sámes gut le tjielden sebrulasj.
Čearru lea ekonomalaš ja hálddahuslaš searvi mii lága mielde galgá miellahtuid oktasaš buoremusa ovddas jođihit boazodoalu vissis eatnandieđalaš guovllus.
Tjiellde le ekonomalasj ja tjuottjodus siebrre mij lága milta sebrulattjaj aktisasj buoremussaj galggá ällosujtov sierra geográfalasj bájkken jådedit.
Ruoŧas gávdnojit 51 čearu mat ovttas gokčet lagabut 40 proseantta Ruoŧa viidodagas.
Svierigin gávnnuji 51 tjielde ma aktan Svieriga vijddudagás bájken 40 prosännta gåbttji.
Dáin leat 33 duottarčearu, 10 vuovdečearu ja 8 konsešuvdnačearu gos boazodoallu jođihuvvo sierra lobiin.
Dájs li 33 várretjielde, 10 vuovddetjielde ja 8 konsesjåvnnåtjielde ällosujtujn sierralágásj loabe milta.
Boazolohku dálveealus variere áigodagaid mielde gaskal 225 000 ja 280 000.
Boahttsuj låhko målssos ájge milta 225 000 ja 280 000 gaskan dálvveälon.
Boazodoallit ja boazooamasteaddjit Boazodoallu barggaha sullii 2 500 olbmo.
Ällosujttára ja älloniehke Ällosujton barggi bájken 2 500 ulmutja.
Boazodoalloámmat lea šaddan ámmat mas leat eanas dievdoolbmot.
Ällosujttárvirgge le virgge ienemusát ålmmåj sjaddam.
Dávvjimusat lea dievdu mii bargá ollesáiggi fitnodagas.
Ålmåj dájvvamusát ållesájgev vidnudagán barggá.
Bearaš veahkeha go lea dárbu, ovdamearkka dihte rátkkašeamis ja miessemearkumis.
Fuolkke viehket dárbon, bv. lárkkamin ja miessemärkkomin. Ällosujttárin ja älloniehkken le sieradus.
Lea erohus leahkit boazodoalli ja boazooamasteaddji Gávdnojit sullii 4 600 boazooamasteaddji, ja dain orrot sullii 85 proseantta Norrbottena leanas.
Gávnnuji bájken 4 600 älloniehke, massta 85 prosännta årru Norrbottena lenan.
Ovtta čearus gávdnojit máŋga boazodoallofitnodaga.
Tjielden gávnnuji moadda ällosujttovidnudagá.
Stuora guohtonviidodagat Boazoealáhus dárbbaša stuorra guohtunviidodagaid dainna go bohccot vájaldit jagi áigodagaid mielde.
Stuorra guohtomednama Stuorra guohtomednama mierredit boatsojäládusáv danen gå boahttsu labudi jahkeájggemålssomij milta.
Boazu vájalda vissis jođahagaid mielde guohtuneatnamiid gaskkas.
Boatsoj ávkki vissa jådådagájt umasslágásj guohtomednamij gaskan.
Muhtin áiggiid jagis, ovddemusat miessemearkuma, sarvvesgárddiid ja dálvejohtima oktavuođas, čohkkejit boazoeaiggádat bohccuid stuorit ealuide mat vuojehuvvojit dološ johtingeainnuid mielde.
Vissa ájgijn jagen, åvdemusát miessemärkkkoma, tjaktjanjuovvama ja dálvveguohtomednamijda jådedimij diehti, ällosujttára tjoahkkiji boahttsujt stuoráp älojda ma vuojeduvvi dålusj jåhtulagáj milta.
Ii leat ollenge álki rievdadit ovtta johtingeainnu dainna go bohccot leat árgges ealibat sierra dábiiguin.
Gå boahttsu ruvva gabnnjasi ja boahttsun li ihkeven nanos dábe de ij le ållu álkke jådådagáv målssot.
Ráfehuttimat Bohccot leat hearkkit ráfehuhttimiin iežá eanangeavaheaddjiin ja meahciealliin.
Hiemssima Boahttsu dåbddi hiemssimijt ietjá ednamávkkijs ja urudisájs. Sierraláhkáj le gidán gå miesijt njållu.
Erenoamážit giđđat go álddut njollot misiid ja go eallu čoahkkána miessemearkuma dahje rátkkašeami dihte.
Ietjá bále li gå boahttsu tjoahkkiduvvi ja vuojeduvvi ällon gärddájda miessemärkkomij jali lárkkamij.
Jođidettiin dálveeatnamiidda dahje dálveeatnamiin sáhttet johtingeainnut siskkildit váttes rastenbáikkiid dego ovda mearkka dihte eanuid, raŧiid dahje ruovderaŧiid.
Jådedijn dálvveguohtomednamijda ja dálvveguohtomednamijs jådådagájn li muhttijn gássjelis tjadádagá bv. äno, rahte, jali ruovdderahte.
Bohccot fertejit oažžut vuoiŋŋastan- ja guohtunráfi jođidettiin.
Boahttsu hähttuji ráfen bessat livvomin ja guohtomin jådedimijn.
Jus bohccot báldojuvvojit meahciealliin, beatnagiin dahje olbmuin, de sáhttá eallu hádjosit ja boazodoalliid máŋgga beaivásaš bargu duššái mannat.
Jus boahttsu urudisájs, bednagijs jali ulmutjijs baldeduvvi de ällo dávk hájeduvásj ja moadda biejve barggo ällosujttárijda dåssjåni.
Muhtin guovlluin leat guohtuneatnamat guhkálagaid ja johtingeainnut leat botkejuvvon ovdamearkka dihte raŧiin ja ruovderaŧiin.
Muhtem guovlojn le mälggat guohtomednamj gaskan ja jådådagá li bv. bijllarahtijs ja ruovdderahtijs dahpadum.
Dalle fertejit bohccot fievrriduvvot guorbmebiillain.
Boahttsu vierttiji de bijlaj fievrriduvvat.
Árbevieruguoddit Otná boazodoalu ulbmil lea ovddemusat bierggu buvttadit.
Árbbedáhpeguodde Dálásj ällosujto ulmme le åvdemusát bierggobuvtadibmáj.
Dámahuvvon bohccot geavahuvvojit dávjá turismmas dahje ” heargegilvvuin ” (" renrace ").
Dámuk boahttsu álu anoduvvi turisman jali ” hierggevuodjusij ”.
Boazodoalus lea ain stuora rolla sámi kultuvrras.
Ällosujtto le vilá ájnas sáme kultuvran.
Dat lea kulturguoddi stuorra symbolaárvvuin.
Árbbedáhpeguodde le stuorra symbolaárvujn.
Boazodoallobargu lea garra bargu, muhto lea maid eallinvuohki.
Ällosujttárin le garra barggo, valla le aj viessomvuohke.
Boazodoallin lea sámi boazodoallokultuvrra guoddi ja gaskkusteaddji.
Ällosujttárin le sáme ällosujttokultuvra guodde ja gaskostiddje.