Boazodoalloriekti - Sametinget
Ällosujttoriektá - Sametinget
Boazodoalloriekti
Ällosujttoriektá
Agibeaigeavahus lea vuođđun sámi riektái boazodollui, bivdui ja guolásteapmái guovlluid geavahit.
Sáme riektá ednamijt ávkkit ällosujttuj, bivdduj ja guollimij le máttarájggásasj ávkkimij vuododum.
Agibeaigeavahus lea boares eananlágaid mielde oamastanriekti mii lea háŋkejuvvon go guhkes áiggi lea eatnama geavahan iežáid gieldima haga.
Máttarájggásasj ávkkim ednambálka milta le äjggumriektá mij le åttjuduvvam ávkki ednamav guhka ájgev váni duostok avtastik.
Agibeaigeavahus lea juridihkalaš riekti go álohii lea eatnama geavahan iige riekti man stáhtta lea sámiide addán.
Máttarájgggásasj ávkkim le juridijkalasj riektá danen gå agev le ednamav ávkkim ja ij le riektá majt stáhta le sámijda vaddám.
Boazodoalloriekti lea opmodat ja danin lea maid opmodatsuodji čuožžovaš.
Ällosujttoriektá le åbmudahka ja danen le aj åbmudaksuodje fámon.
Sámiin lea duođaštusgeatnegasvuohta
Duodastusvälggogisvuohta sámijda
Váttisvuohtan muhtin guovlluin lea duopmostuolus máhttit sámi eanangeavaheami duođaštit dainna go eanandoallokultuvra lea vuođđun Ruoŧa juridihkalaš vuogádahkii.
Ednama sáme ávkkimav le gássjelis duobbmoståvlån duodastit muhtem bájkijn danen gå Svieriga juridijkalasj vuogádahka vuododuvvá ednambarggokultuvrraj.
Lea ollu álkit duođaštit ahte vissis eanan lea gilvojuvvon 90 jagi go duođaštit bivddu, guolásteami ja boazodoalu, dainna go lunddolaš ákkaid dihte eai leat guođđán stuorra luottaid lundui.
Álkkep le duodastit vissa ednam le 90 jagen bargadum gå duodastit bivdov, guollimav, ällosujtov danen gå luotta luondon e vuohttu.
Ruoŧas lea sámiin duođaštangeatnegasvuohta, dan seammas go Norggas lea nuppeládje: eananeaiggádat fertejit duođaštit ahte ii leat leamaš sámi geavaheapmi.
Svierigin le sámijn duodastusvälggogisvuohta, gå Vuonan le ållu nuppeláhkáj: ednamniehke hähttuji duodastit sáme ávkkim ij le gávnnum.
Boazodoalloriekti
Ällosujttoriektá
Boazodoalloriekti lea riekti sámiide geavahit eatnamiid ja čáziid alcceseaset ja bohccuidasaset.
Ällosujttoriektá le riektá sámijda ednamav ja tjátjev allasisá ja boahttsujdisá ávkkit.
Dat siskkilda earret iežá rievtti boazoguohtumii, bivdui, guolásteapmái ja gárddiid ja vuomaid čegget ja njuovahagaid ja iežá rusttegiid bigget maid boazodollui dárbbaša, rievtti meahci váldit biggendávvirin, boaldinmuorran ja duodjeávdnasin.
Sisanet i.s. riektá guohtomij, bivdduj ja guolijt bivddet, riektá tsieggit gärddájt, gárdijt, njuovadagájt ja ietjá ásádusájt ma li dárbulattja ällosujttuj, riektá muorajt tjuollat verkajda, dållåmuorajda ja duodjeábnnasijda.
Čearru oažžu muoraid čuollat main leat lahput jus lea dárbbašlaš fuođđarin bohccuide háhkat.
Jus le dárbulasj de tjielden le loahpe tjuollat slahppomuorajt åttjudittjat biebmov boahttsujda.
Muhtumin ferte álggos oktavuohta eananeaiggádiin váldot.
Ednamäjgádijn hähttu muhttijn aktavuodav válldet.
Eanet go goalmmátoassi Ruoŧas
Svierigis ienep gå gålmadis
Boazodoalloriekti jođihuvvo eanet go goalmmátoasis Ruoŧa viidodagas.
Ällosujttoriektá dåjmaduvvá Svieriga vijddudagás ienep gå gålmadisán.
Oažžu jođihuvvot sihke priváhta ja stáhta eatanama nalde.
Dåjmaduvvá loabe milta priváhta ja stáhta ednamin.
Boazodoalloriekti lea nannoseamos birrajagieatnamiin.
Ällosujttoriektá le nannusamos jagevbirraednamin.
Dain ii oačču eatnama geavaheapmi rievdaduvvot dainna lágiin ahte mearkkaša mearkkašahtti váttisvuođaid boazodollui.
Ednama ávkkim danna ij oattjo ietjáduvvat vaj sisanet ájnas gássjelisvuodajt ällosujttuj.
Birrajagieanan
Jagevbirraednam
Eatnamat gos boazodoallu oažžu jođihuvvot birra jagi, leat
Ednama ällosujtujn jagevbirra, li
• eatnamat badjelis gilvinráji Västerbottena ja Norrbottena leanain
• ednama sádjimrája badjelin Västerbottena ja Norrbottena lenan
• eatnamat vuollelis gilvinráji muhto badjelis sámeeananráji (lappmarksgränsen) eatnamis gos vuovdeboazodoallo jođihuvvo giđđat, geasset dahje čakčat ja eanan mii gullá dahje gulai stáhttii geassemánu loahpas 1992 dahje lea boazoguohtuneanan
• ednama sádjimrája vuollelin valla sámeednamrája badjelin ednamin gånnåa vuovddeällosujtto dåjmaduvvá gidán, giesen jali tjavtjan ja ednamain mij stáhtaj juogu de gullu jali 1992 biehtsemáno maŋegietjen gulluj jali le guohtomednam
• boazoguohtunduoddariin Jämtlandda leanas ja dain guovlluin Jämtlandda ja Kopparberga leanain mat geassemánu loahpas 1992 gulle stáhttii ja main leai boazoguohtunriekti
• guohtomednamvárijn Jämtlánda lenan ja ednamijn Jämtlánda ja Kopparberga lenan ma 1992 biehtsemáno maŋegietjen stáhtaj gullujin ja guohtomij lij sierra loahpe.
Dálveguohtuneatnamat
Dálvveguohtomednama
Gaskal golggotmánu 1 b. ja cuoŋománu 30 b. oažžu boazodoallu jođihuvvot dálveguohtuneatnamiin, iežá sániiguin
Gålgådismáno 1. b. ja vuoratjismáno 30. b. gaskan ällosujtto dåjmaduvvá dálvveguohtomednamijn, d. j..
• guovlluin vuolleis gilvinráji muhto badjelis sámeeananráji mii ii leat birrajagieanan
• ednamijn sádjimrájá vuollelin valla sámeednamrájá badjelin ma älla jagevbirraednama
• guovlluin vuollelis sámeeananráji ja boazoguohtunduoddariid main boazodoallu árbevirolaččat lea jođihuvvon
• ednamijn sámeednamrájá vuollelin ja guohtomednamvárijn árbbedábálasj ällosujtujn.
Veaiddalis bohccot
Bådoga
Bohccot mat báhcet dálveguohtunguvlui áiggiid go eai oačču dain leahkit gohčoduvvojit veaiddalis boazun.
Boahttsu ma báhtsi dálvveguohtomednamin ájgijn gå danna ij le loahpe årrot bådogin gåhtjudalli.
Čearru sáhttá sáhkkohallat jus eai sirdde veaiddalis bohccuid.
Jus e bådogijt jådeda de tjiellde sáhkkudalásj.
Konsešuvdnaboazodoallu
Konsesjåvnnåällosujtto
Vuollelis sámeeananráji (lappmarksgränsen) Gálas ja Duortnos eatnovákkiin sáhttet sámit oažžut konsešuvnna (lobi) boazodoalu birra jagi jođihit.
Sámeednamrája vuollelin Gálás ja Duornus liegijn sáme mierreduvátji konsesjåvnåv (loabev) ällosujtujn jagev birra barggat.
Lohpi siskkilda rievtti boccuid hoaitit daidda geat oamastit eanandoallogiddodagaid guovllus.
Loahpe sisanet riektáv boahttsujt sujddit gejda ednambarggogittaåbmudagájt bájken äjgguji.
Dákkár čearut gohčoduvvojit konsešuvdnačearrun ja addet historjjálaš ákkaid dihte báikkiolbmuide vejolašvuođa bohccuid oamastit.
Dán lágásj tjielde gåhtjudalli konsesjåvnnåtjielde ja histåvrålattjat vaddi iemeårrojda máhttelisvuodav boahttsujt äjggut.