risttala-osku.html.xml

Risttalaš osku - Svenska kyrkan - Om oss	Ristagis jáhkko - Svenska kyrkan - Om oss
Risttalaš osku	Ristagis jáhkko
Ráhkisvuohta lea vuođđun ja ulbmilin risttalaš oskui.	Gieresvuohta l vuodo ja ulmme ristagisjáhkkuj.
Visot duođalaš ráhkisvuohta boahtá Ipmilis.	Gájkka oalle gieresvuohta boahtá Jubmelis.
Ráhkisvuohta addá eallima.	Gieresvuohta vaddá viessomav.
Mii sáhttit vásihit ráhkisvuođa iežá olbmuid ja Ipmila aktavuođain.	Máhttep dåbddåt gieresvuodav gasskavuodajn ietjá ulmutjij ja Jubmelijn.
Ipmil berošta min eallimis ja háliida aktavuođa juohkehaččain.	Jubmel sihtá mijá viessomav ja sihtá vuododit gasskavuodav juohkka ulmutjij.
Jesusa bakte mii oahppat eanet Ipmila birra ja maid son háliida.	Jesusa baktu oadtjop ienebuv diehtet majt Jubmel sihtá ja gut Jubmel la.
Ipmil olmmožin Jesusis lea earenomáš lagas aktavuohta Ipmilii, son lea Ipmil ieš olbmo hámis.	Jubmel ulmutjin Jesusin la sierralágásj lahka gasskavuohta Jubmelij, sån la Jubmel iesj ulmutjin.
Muitalusat Jesusa birra gávdnojit Biibbalis njealji evangeliumas.	Giehto Jesusa birra gávnnuji nieljen evangeliumin Rámádin.
Biibbal lea máŋgga oasát girji mii muitala olbmuid Ipmiliin vásáhusaid birra.	Rámát la girjje måttijn åsijn mij giehttu ulmutjij gávnadimij dåbdijdusájt Jubmelijn.
Jesus boahtá máilbmái danin go Ipmil ráhkista min ja háliida rahpat agálašvuođa midjiide, sihke jápmima ovdal ja maŋŋel.	Jesus väráldij boahtá danen gå Jubmel mijáv ähttsá ja sihtá midjij ihkevenájgev rahpat, goappátjagá åvddåla ja maŋŋel jábmema.
Ipmil háliida ahte mii galgat diehtit eanet Ipmila riikka birra ja ráhkisvuođa birra.	Jubmel sihtá mij galggap oadtjot ienep diedojt Jubmela rijka birra ja gieresvuoda birra.
Girku guovddaš ja eallingáldu Girku guovddaš ja eallingáldu lea Jesus Kristus ja evangelium su birra.	Girkko guovdásj ja viessomgálldo Girkko guovdásj ja viessomgálldo l Jesus Kristus ja evangelium suv birra.
Evangelium láide olbmo Ipmila aktavuhtii, mii lea su máddu ja ulbmil.	Evangelium ulmutjav doalvvu aktisasjvuohtaj Jubmelijn, gut la suv sjaddam ja ulmme.
Ipmilis lea botnihis mearri viissisvuohta, árbmu ja ráhkisvuohta.	Jubmelin la vijsesvuodas, ármos ja gieresvuodas rájedis tjiegŋalisvuohta.
Girku osku mearkkaša vuđolaš luohttevašvuohta Ipmilii ja vuolgá Ipmila issoras daguin, mat leat čilgejuvvon Biibbalis ja bohtet ovdan olbmuid eallimis.	Girkko jáhkko l vuodo åskeldibme Jubmelij ja l vuododum Jubmela ájmodis dagojda, ma li dåbddusa Rámádin ja duosstu ulmutjijt sijá viessomin.
Rohkos lea dehálaš Oskun lea doaivun ja rahčan.	Råhkålvis la ájnas Jáhkket la dårvustallat ja oajbbot.
Rohkos lea dábáleamos bálggis oskui.	Råhkålvis ja dábálamos vuohke jáhkkuj.
It dárbbat oskut go rohkadalat.	Råhkålittjat ij dárbaha jáhkket.
Váimmu duođalašvuohta ja ohcaleapmi leat dehálaččat rohkosii.	Vájmo duodalasjvuohta ja åhtsålibme l ájnas råhkålvissaj.
Astat rohkadallat ja geavahit dan áiggi iežainis ja rohkosiinnis lea eaktun oažžut aktavuođa Ipmiliin.	Ájgev mierredit råhkålvissaj ja dáv ájgev årrot aktu allasis ja suv råhkålvisájn la álggovijor gasskavuohtaj Jubmelijn.
Ii leat nu dehálaš man bures rohkadalat.	Ij la ájnas man buoragit mijá råhkålvis la hábmádum.
Váimmu ságastallan Ipmiliin lea dat mii mearkkaša juoidá.	Vájmo ságastallam Jubmelijn la ájnas.
Risttalaš oskkudovddastus Risttalaš girku dovddasta ovtta áidna Ipmila – Áhči, Bártni ja Bassi Vuoiŋŋa – gii sivdnida, beastá ja addá heakka.	Ristagis dåbdåstibme Ristagis girkko dåbdås avtav Jubmelav- Áhttje, Bárnne ja ájlis Vuojŋŋanis – mij sjivnnjet, lånes ja iellemav vaddá.
Ruoŧa girku lea oassi máilmmi viidosaš girkus ja searvá risttalaš oskkudovddastussii ja golmmaaktalaš Ipmila gudnejahttimii.	Svieriga girkko l väráltvijdes girkkos oasse ja juohká ristagis dåbdåstimev ja hieveduslávludisáv goalmaktes Jubmelij.
Osku čájehuvvo dovddastusas sáni ja dagu bakte ja lea árbi apostalaš áiggis.	Jáhkko åvddåjbuvteduvvá dåbdåstimen bágon ja dagon ja l árbbe apostolak ájges.
Golmma boarráseamos oskkudovddastusain lea sierra árvu mat čájehit oskku ja girku bistevašvuođa áiggiid čađa.	Gålmån oabmásamos jáhkkodåbdåstimen li sierrasadje gåvådussaj jáhko ja girkko aktelasjvuohtajt ájgij tjadá.
Loga guokte dain olgešbealde.	Lågå guovtev dajs rievtesbielen.
Evangelalaš-lutherlaš girku Ruoŧa girku gullo evangelalaš-lutherlaš árbevirrui mas lea jagi 1530 augsburgalaš dovddastus aktasaš dovddastusdokumeantan.	Evangelak-luhterak girkko Svieriga girkko gullu evangelak-luhterak árbbedáhpaj augsburgak dåbdåstimijn 1530 jage rajes mij aktidij dåbdåstimtjállagav.
Reforpmaáiggi dovddastusčállosat leat neavvaduođaštussan movt osku čilgejuvvui vástádussan áigodaga jearaldagaide.	Dåbdåstimtjállaga reformasjåvnnåájges li bagádiddje vihtanus gåktu jáhkko tjielggiduváj vásstádussan ájge gatjálvisájda.
Girku osku ja oahppu hábmejuvvo teologalaš jurddahallamiin oskku ja dovddastusa mearkkašumi birra.	Girkko jáhkko ja åhpadus hábmáduvvá teologalasj refleksjåvnå baktu mij la jáhkko ja dåbdåstibme.
Lea ovttaskas risttalačča ja girku bargu juohke áigodagas ipmirdit oskku čikŋodaga ja čielggadit dan mearkkašumi.	Viddno la aktugasj ristagisájda ja girkkuj juohkka ájge ådåsis dåbdojn ájádallat jáhko tjiegŋalisáv ja tjielggit dan sisanádusáv.
Ii oskkudovddastus ii ge oahppu leat oskuášši.	Ij jáhkkodåbdåstibme ij ge åhpadus la ulmme jáhkkuj.
Dat muitalit mii lea girku jáhkku ja čilgejit oskku.	Da vuosedi mij la girkko vissesvuohta ja tjielggiji jáhkov.
Ruoŧa girku joatká čielggadit oskkus joatkevaš ságastallamiiguin iežá árbevieruiguin, sárdnidemiin ja ipmilbálvalusain.	Aktan ájdan ságastallmijn ietjá árbbedábij, sárnnedimen ja jubmeldievnon Svieriga girkko åvddålijguovlluj suv jáhkov sárnnet.